Lue keskustelun säännöt.
Sanokaapa rehellisesti: loukkaannutteko jo hääpari pyytää lahjaksi rahaa?
26.05.2013 |
Olemme menossa naimisiin ja jo yli 10 vuotta yhdessä asuneena emme todellakaan tarvitse yhtäään kippoa tai kuppia lahjaksi. Toivomme sen sijaan lahjaksi rahaa häämatkan/ rempan toteuttamiseen. Antakaapa tulla rehellinen mielipide, loukkaannutko jos näin toimitaan? Oma äitini on tästä jo etukäteen aivan kauhuissaan, ja yrittää nyt estää tämän toteuttamisen...
Kommentit (191)
Aika kylmää, laskelmoivaa ja persoonatonta minusta. Ihan kuin häät olisivat liiketapahtuma, jonka tuotolla tehdään matka tai remontti.
Lahjan kuuluu minusta kuvastaa juhlaa, ja sekä antajaa että saajaa, miten rahankerjuu sellaiseen sopii? Tai no, ehkä se kuvastaa sitä lahjan sajaa ja juhlavieraan merkitystä hänelle.
Vastauksena kysymykseen: en loukkaannu, mutta olisin kyllä pettynyt hääpariin, koska en voi kuvitella, että tuttavapiiristäni kukaan toimisi noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ei ole ahneutta olettaa, että häävieraat tulevat mielelään jonkun lahjan kanssa. Niinhän itsekin häihin kutsuttuna vie lahjan, rahaa tai tavaran.
Mutta kutsuun en uskaltaisi laittaa toivetta enkä tilinumeroa. Toivoisin vain hiljaa mielessäni, että vieraat osaavat itse päätellä, että kirjekuoreen mahtuvat lahjat toivotuimpia. Hyväntekeväisyysidea on ihana, mutta hei rehellisesti: itse vieraana kokisin joutuvani antamaan tuplalahjan: Lahjoituksen JA jotain vielä hääparillekin. Tuntuuko muista yhtään samalta? Ja siinä on sitten se riski, että pari saa sydänmukeja, ajatelmakirjoja ja muuta ihanaa turhaketta.
Pidetään asiat yksinkertaisina, pidetään juhlia mutta ei sen kummemmin pyydellä mitään. Juhlan jälkeen voi iloita avioparin elämästä ja jos häälahjoiksi on rahaa karttunut niin sitten lasketaan onko häämatka Tallinnaan vai Thaimaahan.
Uskoisin että rahatoiveen takana on epämääräisen roinan minimointi, ei rahan maksimointi. Jos kutsuun ei laita mitään, suurempi osa vieraista tuo jonkun tarpeettoman lahjaesineen (ainahan juhliin viedään jotakin) joten kannatan lämpimästi sitä, että kutsussa on joku lempeä lause muistuttamassa että tärkeintä on että tulette juhlimaan kanssamme, tavaraa on tarpeeksi mutta jos haluatte muistaa niin häämatkaan saa osallistua... Ja oikeasti, pienikin summa riittää.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:05"]
Toivoisin vain hiljaa mielessäni, että vieraat osaavat itse päätellä, että kirjekuoreen mahtuvat lahjat toivotuimpia. Hyväntekeväisyysidea on ihana, mutta hei rehellisesti: itse vieraana kokisin joutuvani antamaan tuplalahjan: Lahjoituksen JA jotain vielä hääparillekin. Tuntuuko muista yhtään samalta? Ja siinä on sitten se riski, että pari saa sydänmukeja, ajatelmakirjoja ja muuta ihanaa turhaketta.
[/quote]
En tiedä miksi tämä ajattelutapa tökkii, mutta tökkii vain. Omissa häissäni (tai missään muissa juhlissa) en ole todellakaan "hiljaa mielessäni toivonut" että tulisi kirjekuoreen mahtuvia lahjoja. Voin aivan rehellisesti sanoa etten ole lapsuuden jälkeen ajatellut lahjoja ja lahjatoiveita ollenkaan. Jos todella haluan jotain tiettyä, ostan sen itse. Lahjat ovat täysin yllätyksiä, ja hyvä niin - on helpompi "teeskennellä" ilahtunutta jos ei tarvitse teeskennellä mitään. Pettymyksiä ei tule kun ei odota mitään.
En myöskään osaa pitää sydänmukien ja ajatelmakirjojen mahdollisuutta minään kovin suurena "riskinä", koska en ole koskaan kuullut kenenkään saavan niistä esim. hengenvaarallista allergiakohtausta. Pienoista liioittelua ilmassa?
Miksi pitäisi kantaa hääparille kippoa ja kuppia joita monesti on jo ennestään kaapit pullollaan? Ja kun ei välttämättä tiedä edes hääparin makua noiden kippojen suhteen. Raha akirjekuoreen ja kortti, aika helppoa. Kuka haluaa kaappiinsa 30kpl erilaista sydänmukia tai jotain ajatelmakirjoja joita ei tule koskaan luettua, minä en ainakaan. Meilä ei kyllä ollut rahatoivetta häissä mutta mielelläni laitan sellaisen ennemmin kuin kierrän kauppoja ja ihmettelen mitä ja minkälaista tavaraa ostaisin lahjaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä AP kuuntele näitä ihme marisijoita. Ihan normaali käytäntö toi nykyisin on. Täällä taitaa vaan kokoontua joku harvinaisen hyvätahtoinen joukko (jonka hyvä tahto ei riitä siihen että voisi ymmärtää jonkun haaveet esim. kunnon häämatkasta) jotka kaikki ovat aikanaan pyytäneet häissään lahjoituksia hyväntekeväisyyteen jos joku vieraista on sattunut toivetta kysymään. Mun kaveri ilmoitti lahjalistan löytyvän stokkalta mutta sanoi että häämatkakassaankin voi kerryttää mikäli sieltä ei löysy mitään mieluisaa lahjaa. Ja pyyntö oli tosiaan esitetty niin että (tarkkaa kirjoitusasua en muista) tärkeintä hääparille on läsnäolo mutta jos haluaa heitä jotenkin muistaa niin tässä keinot.
Tämä pari oli kyllä suht nuori, vaikkakin ovat olleet yhdessä jo teini-iästä eli kymmenisen vuotta. Ihme asenne täällä muutenkin että häät kuuluvat vain nuorille vastarakastuneille. Häissä juhlitaan sitoutumista ja rakkautta ja siihen juhlaan on kaikilla oikeus, oltiin sitten oltu yhdessä kuinka kauan tahansa ja oli sitä ikää kuinka paljon tähänsä.
Joillain ei ole kiire naimisiin vaan halutaan elää arkea kunnolla yhdessä, jotkut löytävät sen oikeansa vasta myöhemmin elämässään. Minun vanhempani olivat yhdessä 10 vuotta ennen kuin menivät naimisiin, niistä kihloissakin 5 ja yhteinen omistusasuntokin oli ollut vaikka kuinka pitkään. Häiden jälkeen sitten hankittiin perhe ja ovat muuten edelleen todella onnellisia yhdessä vaikka me lapset olemme jo akuisia ja poissa heidän helmoistaan. Itsekin toivon olevani noin onnellinen 30 vuoden päästä.
Te maistraattihäitä vanhemmalle parille ehdottava ja juhlimisen kieltävät ette varmaan itsekään juhlineet häitänne, siis vaikka kuinka olisi menty naimisiin nuorena ennen perheen perustamista. Muuten nuo selitykset saa teidät kuulostamaan siltä että esimerkiksi lapsettomuudesta kärsivä pari voi jättää menemättä naimisiin, kun ei aiota mukuloita pyöräytellä.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 09:59"]
Tai sitten muotoillaan se jotenkin niin että tuokaa vaikka lahjakortteja teatteriin tai ravintoloihin tai muuta aineetonta. Se on kuitenkin mielestäni ihan eri juttu käydä vaikka katsomassa joku tietty näytelmä Aune-tädin antamalla lahjakortilla ja sitä muistella jälkeenpäin kuin käyttää se määrittelemätön pino käteistä erilaisiin hankintoihin. Ei siinä tule miettineeksi että saatiinpas Erkki-enolta 50 euroa, tämä tuolihan maksaa suurinpiirtein sen verran että tämä nyt vaikka sitten on lahja Erkiltä!
[/quote]
Tuo on muuten todella hyvä ajatus. Komppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä annan mielelläni rahaa lahjaksi! Pyydettiinpä sitä erikseen eli ei.
Minä pyytäisin todennäköisesti myös jos tilanne olisi tuo.
Enkä loukkaantuisi tippaakaan jos nyt tulsi kutsu ja siinä toiveena että "lahjat" olisivatkin rahaa koska sille enemmän käyttöä.. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:05"]
Toivoisin vain hiljaa mielessäni, että vieraat osaavat itse päätellä, että kirjekuoreen mahtuvat lahjat toivotuimpia. Hyväntekeväisyysidea on ihana, mutta hei rehellisesti: itse vieraana kokisin joutuvani antamaan tuplalahjan: Lahjoituksen JA jotain vielä hääparillekin. Tuntuuko muista yhtään samalta? Ja siinä on sitten se riski, että pari saa sydänmukeja, ajatelmakirjoja ja muuta ihanaa turhaketta.
[/quote]
En tiedä miksi tämä ajattelutapa tökkii, mutta tökkii vain. Omissa häissäni (tai missään muissa juhlissa) en ole todellakaan "hiljaa mielessäni toivonut" että tulisi kirjekuoreen mahtuvia lahjoja. Voin aivan rehellisesti sanoa etten ole lapsuuden jälkeen ajatellut lahjoja ja lahjatoiveita ollenkaan. Jos todella haluan jotain tiettyä, ostan sen itse. Lahjat ovat täysin yllätyksiä, ja hyvä niin - on helpompi "teeskennellä" ilahtunutta jos ei tarvitse teeskennellä mitään. Pettymyksiä ei tule kun ei odota mitään.
En myöskään osaa pitää sydänmukien ja ajatelmakirjojen mahdollisuutta minään kovin suurena "riskinä", koska en ole koskaan kuullut kenenkään saavan niistä esim. hengenvaarallista allergiakohtausta. Pienoista liioittelua ilmassa?
[/quote]
No liioittelua hyvinkin, ja lujasti, luuletko että näin pitkään viestiketjuun oli helppo keksiä uutta näkökulmaa? ;-)
Oma ajatukseni on siis, että lahjatoiveiden esittäminen ei kuulu kutsuun tai juhlimiseen muutenkaan. Omat juhlani pidän aina tiukan lahjattomina. Joihinkin on silti tuotu juhlapöytään kukkia tai pullo skumppaa, en ole silloin heittänyt vierasta pihalle vaan laittanut yhteiseen hyvään juhlaväelle.
Autuaampi antaa kuin ottaa :-)
Saako kutsuun laittaa että "lähes kaikki tarpeellinen meillä jo on, mutta jos haluatte meitä lahjalla muistaa, niin voitte lahjoittaa lapsettomuushoitotilillemme" tai "emme tarvitse itsellemme mitään, mutta voitte muistaa meitä lahjoittamalla toivottavasti tällä kertaa tulevan lapsemme tilille"
Tottakai joku kynttelikkö on kivempi antaa hääparille kuin tukea heidän perheenperustamishaaveitaan. Sitten on kiva naureskella niille että siinähän katsovat sitä pölyyntyvää kynttelikköä siellä, semmonen maho se ämmäkin, ihan oikein niille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:42"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:05"]
Toivoisin vain hiljaa mielessäni, että vieraat osaavat itse päätellä, että kirjekuoreen mahtuvat lahjat toivotuimpia. Hyväntekeväisyysidea on ihana, mutta hei rehellisesti: itse vieraana kokisin joutuvani antamaan tuplalahjan: Lahjoituksen JA jotain vielä hääparillekin. Tuntuuko muista yhtään samalta? Ja siinä on sitten se riski, että pari saa sydänmukeja, ajatelmakirjoja ja muuta ihanaa turhaketta.
[/quote]
En tiedä miksi tämä ajattelutapa tökkii, mutta tökkii vain. Omissa häissäni (tai missään muissa juhlissa) en ole todellakaan "hiljaa mielessäni toivonut" että tulisi kirjekuoreen mahtuvia lahjoja. Voin aivan rehellisesti sanoa etten ole lapsuuden jälkeen ajatellut lahjoja ja lahjatoiveita ollenkaan. Jos todella haluan jotain tiettyä, ostan sen itse. Lahjat ovat täysin yllätyksiä, ja hyvä niin - on helpompi "teeskennellä" ilahtunutta jos ei tarvitse teeskennellä mitään. Pettymyksiä ei tule kun ei odota mitään.
En myöskään osaa pitää sydänmukien ja ajatelmakirjojen mahdollisuutta minään kovin suurena "riskinä", koska en ole koskaan kuullut kenenkään saavan niistä esim. hengenvaarallista allergiakohtausta. Pienoista liioittelua ilmassa?
[/quote]
No liioittelua hyvinkin, ja lujasti, luuletko että näin pitkään viestiketjuun oli helppo keksiä uutta näkökulmaa? ;-)
Oma ajatukseni on siis, että lahjatoiveiden esittäminen ei kuulu kutsuun tai juhlimiseen muutenkaan. Omat juhlani pidän aina tiukan lahjattomina. Joihinkin on silti tuotu juhlapöytään kukkia tai pullo skumppaa, en ole silloin heittänyt vierasta pihalle vaan laittanut yhteiseen hyvään juhlaväelle.
Autuaampi antaa kuin ottaa :-)
[/quote]
Häihin kun tuppaa vieraat yleensä tuomaan enemmän kuin sen skumppapullon vaikka ei lahjoja pyydäkään. Toki on upeaa jos pyytää mahdolliset lahjat lahjoituksena hyväntekeväisyyteen, mutta en ymmärrä mitä pahaa siinä on jos ilmoittaa lahjatoiveet (jos rahaa niin keräyskohteen kera), se yleensä tehdään ihan hyväntahtoisesti. Että tärkeintä on juhlaan osallistuminen, mutta mikäli vieras ehdottomasti haluaa lahjalla muistaa niin ...
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 09:58"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 09:50"]
Ja sitten se vasta noloa onkin, kun ensin on pidetty rinsessahäät tilinumeroineen ja kerjätty rahaa häämatkaan. Sitten liitto ei kestä kuitenkaan kuin muutaman vuoden.
No, kyllä siinä onkin aihetta vähän hävetä. Käsi ojossa ruinataan rahaa ja sitten ei edes pysytä naimisissa.
[/quote]
Kyllä ilman muuta on pysyttävä rakkaudettomassa tai vaikka väkivaltaisessa liitossa siksi ettei Martta-täti vaan loukkaantuisi jos hänen tuomansa leivänpaahdin ei enää paahdakaan pariskunnan leipää vaan päätyykin sinkun talouteen.
Mietipä nyt kunnolla tämä asia. Kumpikohan liitto varmemmin pysyy pystyssä: niiden jotka ovat jo vuosia ja vuosia yhteistä elämää viettäneet ja selvinneet vauva-ajoista, murrosikäisistä lapsista ja ehkä jo pesänkin tyhjenemisestä, vai niiden jotka parikymppisenä into piukeana paukaisevat naimisiin edes tuntematta kumppaniaan kunnolla?
Minä ainakin sijoittaisin sen leivänpaahtimen tai viisikymppisen tuon vanhemman parin puolesta.
[/quote]
Miksi menit naimisiin vaimonhakkaajan kanssa :O
Vai olitko niin epätoivoinen, että et pääse koskaan keskipisteeksi ja saa rakennekynsiä ja kampausta, että annoit vihkiä itsesi vaimonhakkaajan kanssa.
Asiasta toiseen . Olen 52v ja seurannut tätä avioliittoasiaa jonkin verran. suurin osa pareista, jotka menee naimisiin pitkän avoliiton jälkeen eroaa kohta. Häät on viimeinen yritys kohentaa liittoa ja kun se ei onnistu, erotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:05"]
Minusta ei ole ahneutta olettaa, että häävieraat tulevat mielelään jonkun lahjan kanssa. Niinhän itsekin häihin kutsuttuna vie lahjan, rahaa tai tavaran.
Mutta kutsuun en uskaltaisi laittaa toivetta enkä tilinumeroa. Toivoisin vain hiljaa mielessäni, että vieraat osaavat itse päätellä, että kirjekuoreen mahtuvat lahjat toivotuimpia. Hyväntekeväisyysidea on ihana, mutta hei rehellisesti: itse vieraana kokisin joutuvani antamaan tuplalahjan: Lahjoituksen JA jotain vielä hääparillekin. Tuntuuko muista yhtään samalta? Ja siinä on sitten se riski, että pari saa sydänmukeja, ajatelmakirjoja ja muuta ihanaa turhaketta.
Pidetään asiat yksinkertaisina, pidetään juhlia mutta ei sen kummemmin pyydellä mitään. Juhlan jälkeen voi iloita avioparin elämästä ja jos häälahjoiksi on rahaa karttunut niin sitten lasketaan onko häämatka Tallinnaan vai Thaimaahan.
[/quote]
Ei, minusta ei ole ikinä tuntunut, että pitää tuoda tuplalahja, jos on hyväntekeväisyystoive, Olen helpottunut vain, koska silloin koen, että ihmiset menevät rakkaudesta naimisiin ja haluavat vieraansa juhlistamaan tärkeää päivää.
Moni 50v syntymäpäiviäänkin juhliva tai hautajaiskutsu sisältää toiveen jostain hyväntekeväisyyskohteesta, mikä on ihmiselle tärkeä. Ei silloin tuoda enää lahjaa.
Mutta tilinumero osoittaa vain, että kutsuja on ahne ja hän itse ja hänen tilinsä on hänelle tärkeä.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 10:47"]
Saako kutsuun laittaa että "lähes kaikki tarpeellinen meillä jo on, mutta jos haluatte meitä lahjalla muistaa, niin voitte lahjoittaa lapsettomuushoitotilillemme" tai "emme tarvitse itsellemme mitään, mutta voitte muistaa meitä lahjoittamalla toivottavasti tällä kertaa tulevan lapsemme tilille"
Tottakai joku kynttelikkö on kivempi antaa hääparille kuin tukea heidän perheenperustamishaaveitaan. Sitten on kiva naureskella niille että siinähän katsovat sitä pölyyntyvää kynttelikköä siellä, semmonen maho se ämmäkin, ihan oikein niille.
[/quote]
Miksi ette maksa lapsettomuushoitoja itse ja mene pienesti naimisiin?
Nykyajan nuoret ei kyllä osaa hoitaa raha-asioitaan. Ei ihme, että niin monelta on luottotiedot menneet. Persaukiset pitää isot häät ja kerjää rahaa lahjana lapsettomuushoitohin
Ehkä luonto on oikeasti sitä mieltä, että teistä ei ole vielä vastuullisiksi vanhemmiksi
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 07:35"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 02:01"]
Pitkän vastauksen kirjoitin tästä, miten vaikeaksi oman ja muiden elämän ammattiloukkaantuja osaa tehdä, mutta se hävisi lähettämisestä huolimatta taivaan tuuliin. Raivostuttavaa eikä ensimmäinen kerta. Mikä näitä sivuja oikein vaivaa?
Itse kysymykseen, en loukkaantuisi. Tervetuloa 2000 luvulle loukkaantujat ja mielensäpahoittajat. Aika monista asioista sitä pystyy sen pussillusen herneitä vetämään nenään, on ihan valinnan varaa! Naiset...
[/quote]
Nopeasti katsottuna en löytänyt täältä yhtään loukkaantujaa, kenelle mahdoit kommenttisi osoittaa? Ihan hyvä siis, että pitkä vastauksesi hävisi, hukkaan se olisi täällä mennyt.
Sen sijaan oli monta kommentoijaa, jonka mielestä rahan pyytäminen on moukkamaista.
Vai vedätkö sinä aina herneitä nenääsi, kun näet sivistymätöntä käytöstä? Jos ne kerran mielestäsi ovat sama asia.
[/quote]
Nopeasti vilkaistuna huomasin, että ainakin tämä kitkerä viisikymppinen, joka sivutolkulla rankuttaa samaa asiaa, vaikuttaa ammattiloukkaantujalta. Sinä vaikutat myös viestisi perusteella, taisi kalikka kalahtaa ;).
En todellakaan loukkaannu! Ihan normikäytäntö nykyään. Olisin vaan helpottunut, jos ei tarvitse lahjaa ostaa :) Joten anna palaa vaan :)
Aion kirjoittaa hääkutsuumme näin:
Emme odota lahjoja. Meille on tärkeää, että ihmiset tulevat juhlistamaan päiväämme kaukaakin!
Mahdolliset muistamiset toivomme rahana häämatkaa varten (tilinumero, morsiamen nimi).
Saatan muotoilla tuon vielä paremmin, mutta ihan sama mitä muut ajattelee, me ei haluta pöytähopeita tai kauheita Mariskooleja!!!!!!! Ne mieluummin rahana.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 19:10"]
En todellakaan loukkaannu! Ihan normikäytäntö nykyään. Olisin vaan helpottunut, jos ei tarvitse lahjaa ostaa :) Joten anna palaa vaan :)
[/quote]
En oikein ymmärrä näitä helpottuneitakaan. Onko missään hääkutsussa muka kielletty tuomasta rahaa?
Yksi mitä en ole koskaan ymmärtänyt on tämä "olen vain helpottunut kun saan antaa rahaa". Siis saahan sitä rahaa antaa joka tapauksessa? Vai onko joku hääpari joskus pahastunut siitä, että ihmiset eivät olekaan antaneet mitään lahjalistalta vaan tuoneet käteistä? Vaikea uskoa.
Itse en varsinaisesti pahastu rahapyynnöistä ja nyt kun niitä on tullut enemmän niin voi sanoa että niihin on vähän "turtunut" jo, mutta ei voi mitään että kyllä ne silti vähän tympeältä tuntuu. Ymmärrän kaikki argumentit niiden puolesta mutta en pääse yli siitä ajatuksesta että lahjan pitäisi olla antajan päättämä, ei saajan. Jotain toiveita voi aina esittää mutta jos ongelmana on vaikka juuri se että tavaraa on liikaa niin sitten voi pyytää että älkää tuoko mitään. Tai sitten muotoillaan se jotenkin niin että tuokaa vaikka lahjakortteja teatteriin tai ravintoloihin tai muuta aineetonta. Se on kuitenkin mielestäni ihan eri juttu käydä vaikka katsomassa joku tietty näytelmä Aune-tädin antamalla lahjakortilla ja sitä muistella jälkeenpäin kuin käyttää se määrittelemätön pino käteistä erilaisiin hankintoihin. Ei siinä tule miettineeksi että saatiinpas Erkki-enolta 50 euroa, tämä tuolihan maksaa suurinpiirtein sen verran että tämä nyt vaikka sitten on lahja Erkiltä!
Toki jokainen tyylillään, mutta raha on niin persoonaton lahja että itse annan sitä vain silloin kun nimenomaisesti pyydetään, muuten yritän keksiä jotain muuta mukavaa. Varmaan on joskus tullut hutejakin, mutta sellaista se on. Ajatus on kuitenkin tärkein.