Lue keskustelun säännöt.
Sinne meni lääkärihaaveet :'(
24.05.2013 |
Kävin tänään pääsykokeessa tosi pitkän opiskelun jälkeen, koe oli todella vaikea ja oikein itketti poistullessa, että töistä otettu palkaton meni hukkaan. Nyt on sitten rahat loppu eikä minkäänlaista toivoa sisäänpääsystä. Olin todella tehnyt paljon töitä, mutta ei vaan riittänyt. Voisko joku vähän tsempata?
Kommentit (237)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, huomenna pääsykoe. Sitten se on ohi! Ja jos ei pääse nyt, niin ens vuonna uusiksi.
Minuakin kiinnostaisi kuulla, pääsikö ap lopulta sisään, onhan tässä ehtinyt yrittää jo monta kertaa uusiksi.
Lääkärin ammatti on kyllä kuin lupa painaa rahaa, sama juttu apteekkarilla. En silti kadehdi, kyllä heillä on kovasti töitä sen koulutuksensa kanssa ja sitten joutuvat vielä hoitamaan vittumaisia asiakkaita ja perkuloimaan, kun potilaat kuolevat käsiin. Lääkärit tekevät todella paljon itsemurhia.
Vierailija kirjoitti:
Vanha konkari latelee faktat kirjoitti:
Ylipäätään lääkärin työ työnä ei vaadi älliä siinä määrin mitä noissa testeissä kysellään.
Tavallaan piinataan ihmistä ja sitten kaikki opeteltu voidaankin unohtaa ja aloittaa lääkärin hommat jotka eivät liity pääsykokeeseen mitenkään.
Oikeassa olet.
Jos paikkoja olisi vapaana niin sinne otettaisiin kaikki, mutta kaikilla aloilla on nykyään aika vaativat pääsykokeet. Ihan amiksen linjoillakin löytyy lääkikseen verrattavia tasotestejä. Ei pelkästään kirjallisia vaan ihan näyttöjä joissa pitää tehdä asioita ja löytyy myös kuntovaatimuksetkin.
Lääkishän on sinällään helppo kun sinne selviää kuka tahansa joka jaksaa päntätä.
Sano tuo kehitysvammaiselle.
Sinällään kyllä outoa koska jokaisella ei ole samoja valmiuksia tiettyihin ammatteihin niin silti tietyillä aloilla on korkeammat palkat.
Ikäänkuin kehitysvammaista rangaistaan siitä että ei päässyt lääkikseen ja saa pienempää palkkaa vaikkapa autokorjaamon hommissa.
Miksi lääkärit saavat niin paljon parempaa palkkaa kun ei kaikilla ole edes valmiuksia. Sehän pitäisi olla kutsumus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ens vuonna paneudut tosissas! Fakta on, et tarvitset väh. 3 kk kokopäiväistä lukuaikaa. Meillä töissä tosi bimboja lääkreitä ja ihmettelen syvästi miten lääkikseen päässeet. No, niille onkin maksettu valmennukset ja ovat ulkolukeneet vuoden.. Puhetyyli kuitekin tasoa "siis niinku mitä mä nyt niinku teen tän kaa.. vitsi ku nää potskut on nii hankalii, onks tääl muuten batteryy missään. Mä oon niinku tosi puhki"
Kuulostaa huolestuttavalta.Eikö nämä putoa pois erikoistumisvaiheessa tai virkoja haettaessa eivät pääse niin hyviin asemiin?Missä olet työssä?Mun mielestä kannattaa miettiä se myös, että selviääkö lääkiksen opiskeluista sitten kohtuullisella panostuksella.Kuulostaa hienolta, että joku oikein rakastaa työtään.Mikä työssä on erityisesti hienoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha konkari latelee faktat kirjoitti:
Ylipäätään lääkärin työ työnä ei vaadi älliä siinä määrin mitä noissa testeissä kysellään.
Tavallaan piinataan ihmistä ja sitten kaikki opeteltu voidaankin unohtaa ja aloittaa lääkärin hommat jotka eivät liity pääsykokeeseen mitenkään.
Oikeassa olet.
Jos paikkoja olisi vapaana niin sinne otettaisiin kaikki, mutta kaikilla aloilla on nykyään aika vaativat pääsykokeet. Ihan amiksen linjoillakin löytyy lääkikseen verrattavia tasotestejä. Ei pelkästään kirjallisia vaan ihan näyttöjä joissa pitää tehdä asioita ja löytyy myös kuntovaatimuksetkin.
Lääkishän on sinällään helppo kun sinne selviää kuka tahansa joka jaksaa päntätä.
Sano tuo kehitysvammaiselle.
Sinällään kyllä outoa koska jokaisella ei ole samoja valmiuksia tiettyihin ammatteihin niin silti tietyillä aloilla on korkeammat palkat.
Ikäänkuin kehitysvammaista rangaistaan siitä että ei päässyt lääkikseen ja saa pienempää palkkaa vaikkapa autokorjaamon hommissa.
Miksi lääkärit saavat niin paljon parempaa palkkaa kun ei kaikilla ole edes valmiuksia. Sehän pitäisi olla kutsumus.
Voi hyvää päivää. Kyllä huomaa ettei nämä kirjoittajat ainakaan ole lääkisainesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta opiskelu aikuisena on kyllä ollut paljon helpompaa kuin lukioikäisenä. Asiat ymmärtää samalla kun ne lukee ja siitä syystä ne jää mieleen ilman hirveää pänttäämistä. Osaa yhdistää eri asioita toisiinsa ja näin ne muistuu myöhemminkin mieleen. Myös tavoitteet on selkiytyneet ja motivaatio siksi parempi. Se on kaikin puolin helpompaa. Tähän vielä lisäksi se että iltaelämä ei syö keskittymiskykyä.
Sinun kokemus =/= kaikkien muiden kokemus, vaikka paljon yläpeukkuja saitkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen hakenut aikaisemminkin, tällä kertaa ns. annoin kaikkeni eli perhe, parisuhde, työ yms on laitettu "sivuun" lukukevään ajaksi. Koe oli erittäin soveltava ja siellä vaadittiin paljon enemmän osaamista, mitä lukiokirjoista on mahdollista saada. Niin suuri epäonnistumisen olo, häpeä, itkettää. Luulin oikeasti että tekemällä ahkerasti töitä pääsisin. Nyt siellä haettiinkin jotain muuta sitten... Huoh. AP
Olithan tutustunut vanhoihin pääsykokeisiin aiemmin? Lukukevät ei kuulosta pitkältä ajalta. Ensi syksynä ä iltalukioon opiskelemaann kemia, fysiikka ja matematiikka ja keväällä uusi valmistautuminen pääsykokeeseen. Yhdestä kerrasta ei pidä lannistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sovi lääkäriksi jos sinun tarvitsee jo tässä vaiheessa kerjätä täältä sääliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaveri yrittää tänään neljättä kertaa ja pisti elämänsä lukemisen ajaksi täysin offille. Hän todella ansaitsee paikan kuten kaikki kunnolla valmistautuneet.
Hurjasti tsemppiä kaikille kokeeseen osallistuville!
Joku täällä ketjussa kirjoitti että heillä on töissä bimboja lääkäreitä ja että.pääsivät sisään kun kävivät valnennuskurssin ja opettelivat kaiken ulkoa.
1. Bimbo tarkoittaa tyhmää ihmistä joka ei välttämättä.tajua asioita loogisesti. Lääkäriksi valmistunut ei todellakaan ole bimbo.
2. Valmennuskurssin läpikäymiseen ei kuulu osana pakettia varma sisäänpääay vaan se ratkeaa omalla osaamisella jota hankitaan myös siellä valmennuskurssilla. Ja eikö siellä olla juuri sen vuoksi sen tiedonsaannin?
3. Ulkoa opettelu on tärkeä osa mitä tahansa opiskelua ja jos osaa kaiken ulkoa niin on aika hyvä muisti mikä taas on hyödyksi lääkärille. Ulkoa opettelu ei poissulje kykyä soveltamiseen jota varmasti on kun on lääkäriksi valmistunut.
4. Puhetyyli on jokaisella omansa ja jokainen varmaan oppii vuosien mittaan missä puhua milläkin tavalla. Puhetyyli ei tee kenestäkään bimboa.
5. Se kateus, se kateus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokohan AP on päässyt sisään? Tänä keväänä hänellä olisi viides yrityskerta???
Kauhea sykkiminen rahan ja statuksen perässä. Nyt kuitenkin on niin, että medisiinareiden määrä on rajussa kasvussa, ja kissanpäivät loppuvat muutamien vuosien sisällä. Kutsumukset alkavat kummasti vähentyä, kun ajatus kymppitonnin palkasta tai vaihtoehtoisesti kaksipäiväisestä työpaikasta eivät ole enää realismia.
Rahaa ja vaatimustasoa saa muuten muualtakin. Tosin muilla rahakkailla aloilla leimataan kylmäksi ja ahneeksi, kun taas rahan vuoksi lakkoilevat ja yhteiskuntaa kiristävät lääkärit ovat vaan pyyteettömiä hyväntekijöitä...
Vierailija kirjoitti:
Siinähän se onkin, laskurutiini on kunnossa, biologiat käyty läpi moneen kertaan yms. mutta kokeessa kysyttiin esim makuladegeneraation yhteyttä natriumkanavien aukeamisen todennäköisyyden pienenemiseen. Liian soveltava. Harmittaa niin paljon, ettei valinnassa käytetä mitään muuta kuin perus tiedeaineet. Pienikin tilaisuus näyttää oma motivaatio tai soveltuvuus alalle, mutta ei. AP
Tiedän että kaipaisit tsemppiä, mutta valitettavasti joudun sanomaan, että jos soveltaminen on ongelma niin ei lääkärin ammatissa pärjää. Itse lääkis on hirveän pitkälti ulkolukua, mutta työ on nimenomaan tiedon soveltamista.
Koe oli aivan yhtä soveltava eli hankala kaikille, joten vielä ei kannata luopua toivosta. Itse aikoinani olin varma, että sössin yliopiston pääsykokeen (eri ala, ei lääkis) ensimmäisen osion ruhtinaallisesti, koska siinä kysyttiinkin aivan muita kuin pääsykoekirjan asioita. Mietin jo vakavissani, kannattaako mennä toiseen osioon ollenkaan. Menin kuitenkin ja niin sitten kävikin että pääsin opiskelemaan - pottumainen se koe oli ollut muillekin hakijoille.
Minä yritin kaksi kertaa lääkikseen, enkä päässyt. Sairaanhoitajaksi pääsin rks yrittämällä ja tyytyväinen omen ollut uravalintaani.
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeen tarkoitushan EI ole mitata tietoa, motivaatiota tai lahjakkuutta, vaan pistää valtava hakijamäärä paremmuusjärjestykseen. Silloin kysymykset ovat mitä tahansa, minkä avulla hakijoiden kesken saadaan eroja näkyviin. Miksi luulet, että esim. Helsingissä psykologiaa haluamaan lukevien pitää hallita tilastotiedettä? Siksi että kaikki hakijat ovat lukeneet psykologian pääsykoekirjat etu- ja takaperin ja ovat olleet muutenkin harrastuneita psykologiasta. Silloin tilastotieteen osaaminen on se minkä avulla massasta saadaan eroteltua se määrä ihmisiä joille yliopisto voi tarjota paikan.
Valmennuskurssit kannattaa ehdottomasti käydä, mitä kattavamman kurssin käy, sen parempi. Epäreilua, mutta tänä päivänä saat olla Einsteinin toinen tuleminen päästäksesi ilman. Pääsykokeissa vaaditaan kirjojen erinomaisen osaamisen lisäksi mm. stressinsietoa, ajanhallintaa, oikeaa vastaustekniikkaa ym. jotka on todella vaikea oppia muualla kuin kurssilla. Näiden asioiden vaatiminen on myös tavallaan epäreilua...mutta sillä saadaan ihmiset jonoon.
Odottele nyt rauhassa tuloksia, ja jos ei tällä kertaa tärpännyt, sitten mietit haluatko pyrkiä uudestaan ja vielä petrata suoritustasi tämänkertaisesta.
T: vaativista pääsykokeista selviytynyt
Mm. tämän takia pelkkä muutaman tunnin pääsykoerypistys on minusta äärimmäisen huono systeemi valikoida sisäänotettavat tyypit. Ihan jo siitä syystä että parhaiten pänttäävät eivät ole välttämättä millään lailla soveltuvimmat työskentelemään kyseisellä alalla. Lisäksi tarvitaan myös onnea, että pääsykokeeseen osuu juuri itselle sopivia kysymyksiä. Nykysysteemillä myös kerran sisäänpäässyt voi alkaa perseillä tekemättä mitään vuosikausia ja edetä rimaa hipoen ykkösiä napsien ja kokeita hamaan ikuisuuteen uusien.
Minusta parempi systeemi olisi päästää laajempi porukka opiskelemaan, ja edellyttää siitä eteenpäin tietyn tasoista ja laajuista etenemistä opinnoissa. Näin toimitaan käsittääkseni naapurimaissamme, ja myös yhdysvalloissa edetään vasta "yleisopintojen" jälkeen paikalliseen lääkikseen, oikikseen jne.
Ensimmäisen vuoden opinnot voisivat olla käytännön syistä teoreettisempia massaluentoja, joiden arvosanoilla voisi sitten valikoitua jatkamaan opintoja. On eri asia päntätä yhteen kokeeseen kuin jaksaa tehdä sitä useampi vuosi, päntäten kymmeneen-kahteenkymmeneen eri kurssiin. Siinä taidot ja motivaatio nousisivat paremmin esiin ja toisaalta opiskelija saisi realistisemman kuvan alan opinnoista ja omista kiinnostuksen kohteistaan.
Ei ap osaa edes yhdys sanoja.
Lähäriksi.