Lue keskustelun säännöt.
Sinne meni lääkärihaaveet :'(
24.05.2013 |
Kävin tänään pääsykokeessa tosi pitkän opiskelun jälkeen, koe oli todella vaikea ja oikein itketti poistullessa, että töistä otettu palkaton meni hukkaan. Nyt on sitten rahat loppu eikä minkäänlaista toivoa sisäänpääsystä. Olin todella tehnyt paljon töitä, mutta ei vaan riittänyt. Voisko joku vähän tsempata?
Kommentit (237)
Karma. Ahneella on paskainen loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasiat kannattaa myöntää. Kaikki meistä ei ikinä pääse lääkikseen vaikka vuosikymmeniä yrittää ja omistautuu lukemiselle. Lääkikseen hakee valikoitunut porukka. Lukiopohja tulee olla kova, itse ikävuodet 16-19 lukiossa luin päivittäin läksyjä (eli pääsykoekirjoja) 3-5 tuntia/päivä Kolmen lukiovuoden ajan ja kesäisin abikursseja ym. Lukioikäisellä kapasiteetti oppia, ja varsinkin muistaa ulkoa on aivan toinen kuin aikuisella. Ja tuo toiston määrä:kolme pitkää vuotta päivittäistä jauhamista. Vaikea on aikuisen ottaa näitä nuoria kiinni. Itse pääsin ekalla lääkikseen ja ainakin pienryhmäni jäsenistä kaikki 6 olivat kirjoittaneen 6 laudaturia( tuolloin ei enempää voinut kirjoittaa) ja lukion päästötodistusta. keskiarvot oli välillä 9.5-10.0. Eli ei ihan keskimääräisiä oltu. Varmaan on niitäkin lääkikseen päässeitä, joilla oli huonompi lukiomenestys, mutta enpä itse ole sellaisia 20-V lääkäriurani aikana kohdannut.
Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella. Katteettomat tsemppuviestit on tylsiä, jos ei ole todellisia edellytyksiä lääkäriopintoihin.
No mun työkavereina on lääkäreitä ja heidän kanssaan ollaan puhuttu monestikin koulumenestyksestä. Yks niistä on 6 ällän yo. Muut matemaattisesti lahjakkaita mutta muuten ihan keskitasoa, meidän ylilääkärillä oli ollut lukion ka vähän yli kasin. Yhdellä oli vielä lukion tokalla matikkakin ollut seiska, ennenkuin alkoi lukemaan ja niin vain rykäs ekalla kerralla sisään, tosin valmennuskurssin kautta. Sen sisko oli ollut kympin oppilas, mutta eipä päässyt vaikka oli vissiin useamman kerran koettanut.
Huippulahjakaskaan ei kirjoita älliä lukiosta, jos ei tee läksyjä ja lue kokeeseisiin yhtään. Joskus huippulahjakkailta puuttuu kunnianhimo ja tunnollisuus ennenkuin se oma kiinnostuksen kohde löytyy.
Huomenna on taas se jännittävä pääsykoepäivä. :) Oma totuuden hetkeni oli kolme vuotta sitten. Kävin kesken pääsykokeen vessassa itkemässä ja itkin koko illan kokeen jälkeen. Olin panostanut ihan täysillä kokeisiin lukuun ja h-hetkellä tuntui, ettei se vaan riittänyt. En ollut uskoa silmiäni, kun yliopistohaun nettisivuille ilmestyi tulostenjulkaisupäivänä teksti "hyväksytty". Ihan käsittämättömän onnellinen päivä, ja yritän muistaa sen ja olla kiitollinen silloinkin, kun opiskelu tuntuu ihan tervanjuonnilta eikä millään jaksaisi raahautua harkkaan tai lukea tenttiin.
Haluisin sanoa senkin, ettei tarvi olla mikään kympin oppilas päästäkseen lääkikseen. Oma lukion keskiarvoni oli vähän päälle kasin, fysiikkaa en lukenut pakollisia enempää ja kemiasta kirjoitin C:n. Muut kuviot veivät useammaksi vuodeksi lukion jälkeen, mutta pänttäsin sitten ihan pirusti ja kävin parina vuonna pääsykokeessa ottamassa turpiini, ennen kuin lopulta pääsin sisään. Oon pärjännyt hyvin ja varsin kohtuullisella työmäärällä; kertaakaan en ole ollut LÄHESKÄÄN niin burn-outin partaalla kuin pääsykoekeväänä.
Tsemppiä kaikille hakijoille! Toivottavasti kova työ palkitaan!
T. Nykyinen lääketieteen kandi
Vierailija kirjoitti:
Hain aikoinaan opiskelemaan graafista suunnittelua. 500 hakijaa ja 12 sisään. Neljäs kerta toden sanoi :)
Graafisen suunnittelijan työpaikoissa on suunnilleen sama suhde. Vuodessa 12 paikkaa ja 500 hakijaa...
Kun ystävän poikaystävä halusi lääkäriksi, aina. Muistan kun lukiossa kävi matikan kursseilla, suoritti kursseja uudestaan , kun ei päässyt läpi.
Ja ihan pokkana meni lääkiksen pääsykokeisiin.
Ei tietenkään päässyt sisään, seuraavan vuoden kävi iltalukiossa matikan tunneilla ja kemian ja fysiikan, kirjoitti aineet uudestaan, kävi valmennuskurssin, pääsykokeissa ja myös Tartossa.
Ouluun jäi todella, todella kauas sisäänpääsystä, joten Tartto oli loistovaihtoehto.
Valmistui muutama vuosi sitten ja suoritti muistaakseen erikoistumisen Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks yhtäkkiä niin moni hinkuu sinne lääkikseen? On muitakin ammatteja, joista tienaa. Ja voi tienata jopa enemmän.
Muistan joku vuosi sitten Ally Mcbeanin kulta-ajan oikisvillityksen.
Luin lukiossa pitkän matikan, fysiikan ja kemian, mutten tuolloin vielä harkinnut lääkärin ammattia. Keskiarvo lukion päästötodistuksessa oli 8.5 pintaan, yksi ällä, ruotsista. Halusin ammatin, johon oli lyhyempi koulutus ja päädyin laboratoriohoitajaksi. Sitten muutaman vuoden työssä olon jälkeen sain päähäni, että voisihan sitä kiinnostavampaakin työtä tehdä, ja hain lääketieteelliseen. Kävin fysiikan valmennuskurssin, kemia oli tuttua labrahoitajan opinnoista. Silloin oli kiintiö hoitoalan koulutuksen saaneille (onko enää), ja pääsin sisään ensi yrittämällä. Aineistokokeesta sain kaikista hakijoista parhaat pisteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miks yhtäkkiä niin moni hinkuu sinne lääkikseen? On muitakin ammatteja, joista tienaa. Ja voi tienata jopa enemmän.
Muistan joku vuosi sitten Ally Mcbeanin kulta-ajan oikisvillityksen.
Harva kai lääkikseen palkan takia menee. Minulla ainakin ratkaisi mielenkiintoinen ja haasteellinen työ, sekä hyvä työtilanne.
Onneksi et päässyt. Lääkäreiden ammatissa on paljon sellaista, joka syrjäytyy keinoälyllä ja automatisoinnilla. Tilanne valmistumisesi aikaan tulee olemaan todella erilainen kuin nyt. Esimerkiksi röntgenkuvat voidaan jo nyt analysoida tehokkaasti keinoälyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosiasiat kannattaa myöntää. Kaikki meistä ei ikinä pääse lääkikseen vaikka vuosikymmeniä yrittää ja omistautuu lukemiselle. Lääkikseen hakee valikoitunut porukka. Lukiopohja tulee olla kova, itse ikävuodet 16-19 lukiossa luin päivittäin läksyjä (eli pääsykoekirjoja) 3-5 tuntia/päivä Kolmen lukiovuoden ajan ja kesäisin abikursseja ym. Lukioikäisellä kapasiteetti oppia, ja varsinkin muistaa ulkoa on aivan toinen kuin aikuisella. Ja tuo toiston määrä:kolme pitkää vuotta päivittäistä jauhamista. Vaikea on aikuisen ottaa näitä nuoria kiinni. Itse pääsin ekalla lääkikseen ja ainakin pienryhmäni jäsenistä kaikki 6 olivat kirjoittaneen 6 laudaturia( tuolloin ei enempää voinut kirjoittaa) ja lukion päästötodistusta. keskiarvot oli välillä 9.5-10.0. Eli ei ihan keskimääräisiä oltu. Varmaan on niitäkin lääkikseen päässeitä, joilla oli huonompi lukiomenestys, mutta enpä itse ole sellaisia 20-V lääkäriurani aikana kohdannut.
Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella. Katteettomat tsemppuviestit on tylsiä, jos ei ole todellisia edellytyksiä lääkäriopintoihin.
Minusta opiskelu aikuisena on kyllä ollut paljon helpompaa kuin lukioikäisenä. Asiat ymmärtää samalla kun ne lukee ja siitä syystä ne jää mieleen ilman hirveää pänttäämistä. Osaa yhdistää eri asioita toisiinsa ja näin ne muistuu myöhemminkin mieleen. Myös tavoitteet on selkiytyneet ja motivaatio siksi parempi. Se on kaikin puolin helpompaa. Tähän vielä lisäksi se että iltaelämä ei syö keskittymiskykyä.
Vierailija kirjoitti:
Kun ystävän poikaystävä halusi lääkäriksi, aina. Muistan kun lukiossa kävi matikan kursseilla, suoritti kursseja uudestaan , kun ei päässyt läpi.
Ja ihan pokkana meni lääkiksen pääsykokeisiin.
Ei tietenkään päässyt sisään, seuraavan vuoden kävi iltalukiossa matikan tunneilla ja kemian ja fysiikan, kirjoitti aineet uudestaan, kävi valmennuskurssin, pääsykokeissa ja myös Tartossa.
Ouluun jäi todella, todella kauas sisäänpääsystä, joten Tartto oli loistovaihtoehto.Valmistui muutama vuosi sitten ja suoritti muistaakseen erikoistumisen Suomessa.
Haluaisitko kertoa minulle, mihin erikoisalalle erikoistutaan muutamassa vuodessa...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit ulkomaalainen pääsisit lääkäriksi näyttötutkinnolla joka on todella lapsellinen
AIvan, mutta siinähän pitäisi olla valmiina se lääkärinkoulutus jostain muusta maasta ennen kuin näyttötutkintoon pääsee :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkiksen pääsykoe on huomenna.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit ulkomaalainen pääsisit lääkäriksi näyttötutkinnolla joka on todella lapsellinen
Ylipäätään lääkärin työ työnä ei vaadi älliä siinä määrin mitä noissa testeissä kysellään.
Tavallaan piinataan ihmistä ja sitten kaikki opeteltu voidaankin unohtaa ja aloittaa lääkärin hommat jotka eivät liity pääsykokeeseen mitenkään.
Nykyään myös muille aloille on tullut merkillisiä älykkyystestejä ja muita joilla omituisesti karsitaan hyvinkin potentiaalisesti lahjakkaita ihmisiä pois.
Ei lääkärin työ älyä vaadi. Se on työ siinä missä mikä muukin työ. Ensisijaisesti se on asiakaspalvelua jossa ihmistuntemus on tärkein. Siksi olenkin usein sanonut että moni kaupankassalla työskennellyt voisi olla paljon parempi lääkärikokelas kuin ne jotka sinne on seulasta päässeet. Moni ala on jotenkin kokoomuslaistunut. Se antaa ikävän vivahteen työntekijöistä, jotka eivät tunne samoja kylmiä arvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasiat kannattaa myöntää. Kaikki meistä ei ikinä pääse lääkikseen vaikka vuosikymmeniä yrittää ja omistautuu lukemiselle. Lääkikseen hakee valikoitunut porukka. Lukiopohja tulee olla kova, itse ikävuodet 16-19 lukiossa luin päivittäin läksyjä (eli pääsykoekirjoja) 3-5 tuntia/päivä Kolmen lukiovuoden ajan ja kesäisin abikursseja ym. Lukioikäisellä kapasiteetti oppia, ja varsinkin muistaa ulkoa on aivan toinen kuin aikuisella. Ja tuo toiston määrä:kolme pitkää vuotta päivittäistä jauhamista. Vaikea on aikuisen ottaa näitä nuoria kiinni. Itse pääsin ekalla lääkikseen ja ainakin pienryhmäni jäsenistä kaikki 6 olivat kirjoittaneen 6 laudaturia( tuolloin ei enempää voinut kirjoittaa) ja lukion päästötodistusta. keskiarvot oli välillä 9.5-10.0. Eli ei ihan keskimääräisiä oltu. Varmaan on niitäkin lääkikseen päässeitä, joilla oli huonompi lukiomenestys, mutta enpä itse ole sellaisia 20-V lääkäriurani aikana kohdannut.
Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella. Katteettomat tsemppuviestit on tylsiä, jos ei ole todellisia edellytyksiä lääkäriopintoihin.
Minusta opiskelu aikuisena on kyllä ollut paljon helpompaa kuin lukioikäisenä. Asiat ymmärtää samalla kun ne lukee ja siitä syystä ne jää mieleen ilman hirveää pänttäämistä. Osaa yhdistää eri asioita toisiinsa ja näin ne muistuu myöhemminkin mieleen. Myös tavoitteet on selkiytyneet ja motivaatio siksi parempi. Se on kaikin puolin helpompaa. Tähän vielä lisäksi se että iltaelämä ei syö keskittymiskykyä.
Kyllä nuorena jotenkin lukeminen jäi paremmin päähän. Kun miettii miten paljon on juonut viinaa ja yrittää edes nyt nelikymppisenä muistaa ottaa kämpin avaimet taskuun niin ei.
Jos vaikka lopettaa viinan naukkailun kuukausiksi niin ei sittenkään.
Vanha konkari latelee faktat kirjoitti:
Ylipäätään lääkärin työ työnä ei vaadi älliä siinä määrin mitä noissa testeissä kysellään.
Tavallaan piinataan ihmistä ja sitten kaikki opeteltu voidaankin unohtaa ja aloittaa lääkärin hommat jotka eivät liity pääsykokeeseen mitenkään.
Oikeassa olet.
Jos paikkoja olisi vapaana niin sinne otettaisiin kaikki, mutta kaikilla aloilla on nykyään aika vaativat pääsykokeet. Ihan amiksen linjoillakin löytyy lääkikseen verrattavia tasotestejä. Ei pelkästään kirjallisia vaan ihan näyttöjä joissa pitää tehdä asioita ja löytyy myös kuntovaatimuksetkin.
Lääkishän on sinällään helppo kun sinne selviää kuka tahansa joka jaksaa päntätä.
No nyt sulla on parempi tietopohja ensi kertaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi et päässyt. Lääkäreiden ammatissa on paljon sellaista, joka syrjäytyy keinoälyllä ja automatisoinnilla. Tilanne valmistumisesi aikaan tulee olemaan todella erilainen kuin nyt. Esimerkiksi röntgenkuvat voidaan jo nyt analysoida tehokkaasti keinoälyllä.
Röntgenkuvia pystyy analysoimaan myös pikkulinnut radiologeja paremmin, mutta aika vähän näkee pikkulintuja radiologin hommissa. Vaikka keinoäly oikeasti pystyisikin analysoimaan jotain, ihmisen ne on kuitenkin kirjoitettava auki ja otettava löydöksistä vastuu. Lääketiede on todellakin hyvä ala sekä palkkauksen että työn vaativuuden suhteen. Pääsykoe on koko uran vaikein ponnistus.
No niin!! Sielläpä on taas varsinainen asiantuntija viisauksia jakelemassa! Selkeästi tiedät lääketieteestäkin kaiken, ylipäätään tunnut olevan tyyppi, jolla on mielipide kaikesta. Voi elämän kevät. Facepalm.