Voisiko joku keskustella mun kanssa opiskelusta yliopistossa aikuisiällä
Opiskeletko yliopistossa? Miten menee? Miten olet yhdistänyt opiskelut, perhe-elämän ja köyhyyden?
Mitä mieltä olet avoimessa opiskelusta?
Kommentit (36)
Mikä siinä nuorten kanssa opiskelussa olisi niin vaikeaa? Ja mistä ihmeestä te olette saaneet päähänne, että yliopistossa ei olisi muita aikuisia.
Käykää katsomassa jossakin yliopistossa, minkä ikäisiä ihmisiä siellä on. Ne yli viisikymppiset eivät suinkaan kaikki ole henkilökuntaa tai vieraita, vaan ihan opiskelijoita. Varsinkin avoimen yliopiston puolella on aikuisia enemmän, kun opinnotkin on suunniteltu työssäkäyvien ehdoilla.
Luulisi, että aikuisella yliopisto-opiskelijalla joku muu kuin "ryhmään kuuluminen" on tärkeämpää. Muutenkaan yliopistolla jutut pyörivät enemmän edellisen luennon aiheessa, tenttituloksissa ja yleensäkin niissä yliopistoympyröissä eikä 1980-luvun Hesariuutisissa.
Oli kyllä kummankin osapuolen etu, kun sain jossakin paritehtävässä parikseni hyvin nuoren opiskelijan.
Opiskelen yliopistossa alaa jossa on amk-pohjaisille erikseen oma sisäänottokiintiönsä ja yo-pohjaisille oma. Eli aika paljon on keski-ikäisiäkin jo paljon työelämää nähneitä joukossa. Minusta se on hyvä asia, koska nuoremmat saavat perspektiiviä alan käytännön työstä kokeneempien kanssa keskustellessa, ja työelämän kaikkipitäätehdäniinkuinainaontehty-mentaliteetin omaksuneille on hyvä kuulla kyseenalaistusta tietyistä käytännöistä. Eli molemminpuolin koen sen pelkäksi rikkaudeksi. Jotkut nuoremmista ovat hyvinkin kypsiä ikäisekseen, jotkut ovat kuin yläasteelta karanneita. Jotkut vanhemmista ovat kukkahattutätejä, jotkut hyvinkin suhteellisuudentajuisia.
Sanoisin ettei se ikä merkitse mitään siinä millaista porukka on.
Oman kokemukseni mukaan vanhemmat opiskelijat, ovat kyllä juuri niitä, joiden on pakko sanoa joka asiaan se oma vahva mielipide (josta sitten käy ilmi, ettei asiaa ole ymmärretty lainkaan, ja kaikkia nolottaa, luennoitsijaa myöden). Ja äitiys, se se muuten pätevöittää ihan mihin tahansa, varsinkin ammattipedagogiksi.
Noh, tämä oli nyt hyvin kärjistettyä, mutta ihmetyttää tämä alentuva suhtautuminen "nuoriin" eli nuoriin aikuisiin. Ei ne rypyt ja selluliitti akateemista viisautta tuo, vaikka niin olisi varmaan mukava uskotella.
Terv. opiskelija 29 vee
Mulle ei ole tuottanut koskaan ongelmia toimia eri-ikäisten ihmisten kanssa vaan olen siitä pikemminkin tykännyt.
Joo ei tuo alaspäin katsominen ainakaan mitään sukupolvien välistä kuilua kavenna.
Lähdin opiskelemaan 32 vuotiaana 2 lapsen vanhempana. Opiskeluaika oli erittäin tervetullutta vaihtelua. Oli mukava juoda kahvia salin perällä ja katsoa kun toinen tekee töitä sielä edessä. Nautein myös siitä kun sain katsella ja jututtaa nuoria vastakkaisen sukupuolen edustajia. Opinnot rahoitin keikkatyöllä. Opinnot kestivät 12 vuotta. Ihan hyvää aikaa. Rikasta elämää. Verojakin tuli maksettua tuona aikana sen verran ettei tarvi hävetä opiskelujaan. Vaikka olen ihan sama ihminen kuin ennen opintoja, niin saan täysin erilaista kohtelua ja arvostusta yhteiskunnassa kun on ylempi korkeakoulututkinto. Se on tyhmää ja epäreilua, mutta mukavaa. Jos vain pääset yliopistoon, niin kannattaa mennä.
Lähdin opiskelemaan 32 vuotiaana 2 lapsen vanhempana. Opiskeluaika oli erittäin tervetullutta vaihtelua. Oli mukava juoda kahvia salin perällä ja katsoa kun toinen tekee töitä sielä edessä. Nautein myös siitä kun sain katsella ja jututtaa nuoria vastakkaisen sukupuolen edustajia. Opinnot rahoitin keikkatyöllä. Opinnot kestivät 12 vuotta. Ihan hyvää aikaa. Rikasta elämää. Verojakin tuli maksettua tuona aikana sen verran ettei tarvi hävetä opiskelujaan. Vaikka olen ihan sama ihminen kuin ennen opintoja, niin saan täysin erilaista kohtelua ja arvostusta yhteiskunnassa kun on ylempi korkeakoulututkinto. Se on tyhmää ja epäreilua, mutta mukavaa. Jos vain pääset yliopistoon, niin kannattaa mennä.
32, Juu, olen samaa mieltä. Jos vain on lukuintoa, niin siitä vaan hakemaan. Mukavaa on opiskella ja olla ihmisten parissa. Yliopistolla oli vielä niin ihanaa ruokaakin ja paljon erilaisia tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia. :)
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 19:46"]
Aikuisena opiskelu on helppoa kuin heinän teko. Ei häiritse 'ihmissuhde-kiemurat' eikä riennot. Aikuisena (n.30v siis itse), monet tehtävät ja esseet on suorastaan naurettavan helppoja. Opiskelutekniikkakin on kehittynyt kuin itsestään - näkee olennaisen jotenkin vaan helpommin kuin nuorempana.
Ööh, mikä köyhyys?? Sekä minä että mieheni olemme vakiduunissa. Siitä huolimatta sain 60op:ta lkuvuodessa.
[/quote]
Täysin samat sanat... Opiskelen nyt 37-vuotiaana toista maisterintutkintoa ja 60 op paukutin viime vuonna kokopäivätyön ohessa. Helppoa, helppoa. Ihmettelen miten kukaan viitsii kokopäiväisesti opiskella, vaikka tietysti olen itsekin niin nuorena tehnyt. Mutta kyllä, samalla saa käytyä 8 tuntia päivässä töissä. Tutkintoaikataulut lyhyemmiksi ja ihmiset töihin!
Olen yli viisikymppinen ja suoritan maisteriopintoja täydentääkseni ammattitaitoani (ja saadakseni vihdoinkin viran ja vähän enemmän palkkaa).
Hyvin on opiskelu sujunut nuorten joukossa. On siellä toki muitakin ikäisiäni ja jopa vanhempia. Itse olen ollut varovainen, enkä kauheasti ole ollut äänessä kertomassa mielipiteitäni ja kokemuksia. Muutama luennoitsija on kyllä vinkannut, että voisin enemmänkin kertoa kokemuksistani kun niitä minulle varmaan on elämän myötä kertynyt.
Huvittavinta on, että suurin osa opiskelijoista on omien lasteni ikäisiä. Erääseen opintotehtävään piti kysyä perheenjäsenen mielipiteitä. Suurin osa opiskelijoista oli kysellyt äitinsä mielipidettä, kun minä taas haastattelin tytärtäni. Oma työyhteisöni on pääasiassa viisikymppistä, joten on ollut oikein terveellistä ja tarpeellista olla tuollaisten nuorempien kanssa tekemisessä.
Opinnot sujuu, sosiaalinen puoli tökkii
[quote author="Vierailija" time="29.07.2013 klo 10:34"]
Opinnot sujuu, sosiaalinen puoli tökkii
[/quote]Luulisi aikuisella ja varsinkin perheellisellä olevan muutakin sosiaalista elämää kuin pelkät opiskelijapiirit. Hyvin sujui, valmistuin 44-vuotiaana.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 23:13"]
Toistakin kiinnostaisi tietää millaista on opiskella aikuisena nuorten kanssa.
[/quote]
En tiedä, koska yliopistolla on niin paljon aikuisia opiskelemassa. Nuoriin tutustuu vain jos juhlii!
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 12:52"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 23:13"]
Toistakin kiinnostaisi tietää millaista on opiskella aikuisena nuorten kanssa.
[/quote]
En tiedä, koska yliopistolla on niin paljon aikuisia opiskelemassa. Nuoriin tutustuu vain jos juhlii!
[/quote]
Mitä oikein opiskelet. Ei meillä ole muita kuin alta 30-vuotiaita käytännössä. Tietysti jatko-opiskelijoita on mutta hehän ovat eri asia.
Arvaan, ettet opiskele ainakaan sosiaalityötä, jota itse opiskelen..
t. nelikymppinen opiskelija, ja meitä on monta
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 23:30"]
Tuntuu tyhmältä. Ryhmään on turha yrittääkään kuulua. Monet nuoret ovat ilkeitä, arvot ovat kovat, luusereille ei ole sijaa... Muistakaa että tämän päivän opiskelijat olivat teinejä jostain 2003-05 lähtien. Eivät he tiedä mitään 90-luvun juttuja eivätkä muista 2000-luvun puolivälistäkään aikuisten asioita. Ovat lukeneet Hesaria ehkä kesästä 2009 lähtien. Eli näkökulmat ovat hyvin kapeita. Näinhän sen kuuluu ollakin, mutta on paha olla siellä seassa vanhana ja viisaana.
Erilaista varmaan on jos lukee työn ohessa toista tutkintoa, mutta kun on ihan oikea perustutkinto-opiskelija niin ei se mukavaa ole. Vaikka olen vain kymmenen vuotta muita vanhempi.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 14:18"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 23:30"]
Tuntuu tyhmältä. Ryhmään on turha yrittääkään kuulua. Monet nuoret ovat ilkeitä, arvot ovat kovat, luusereille ei ole sijaa... Muistakaa että tämän päivän opiskelijat olivat teinejä jostain 2003-05 lähtien. Eivät he tiedä mitään 90-luvun juttuja eivätkä muista 2000-luvun puolivälistäkään aikuisten asioita. Ovat lukeneet Hesaria ehkä kesästä 2009 lähtien. Eli näkökulmat ovat hyvin kapeita. Näinhän sen kuuluu ollakin, mutta on paha olla siellä seassa vanhana ja viisaana.
Erilaista varmaan on jos lukee työn ohessa toista tutkintoa, mutta kun on ihan oikea perustutkinto-opiskelija niin ei se mukavaa ole. Vaikka olen vain kymmenen vuotta muita vanhempi.
[/quote]
Tämä tosiaan riippuu aineesta, mitä opiskelee. Jos lukee yhteiskuntatieteitä (sosiaalipolitiikkaa, sosiologiaa, sosiaapsykologiaa yms.), voi olla aika helppo ujuttautua porukkaan. Mutta monessa muussa aineessa jo kolmikymppiset, saati sitä vanhemmat, jäävät kyllä ryhmän ulkopuolelle. Itselläni on kokemusta nuorena sekä nelikymppisenä opiskelusta ja täytyy sanoa, että nuorempana se oli paljon mukavampaa, koska siinä oli koko ajan ryhmän tuki. Vanhempana saattaa kurssiarvosanat olla parempia, mutta muuten sitä on aika yksin niiden tekemistensä kanssa.
[/quote]
Mulla taas on niin, että aikuisena opiskelu on mukavaa sillä voi olla yksin ilman että kukaan ihmettelee. En nuorena pitänyt ryhmiin kuulumisesta enkä aikuisenakaan.