Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistojen pääsykokeet ja todistusvalinnat - eikö todellakaan olisi mitään muuta tapaa valita opiskelijoita?
11.07.2020 |
Kysyn siltikin, vaiika itse pääsin tänä vuonna pääsykokeiden kautta opiskelemaan.
Minusta valintanenetelmässä on paljon vikaa: siinä mitataan enemmänkin paineensietokykyä kuin tietoa ja taitoa. Esimerkiksi monet neurologisesti poikkeavat, joilla voisi olla paljonkin annettavaa, saattaavat tippua sen takia, että eivät vain yksinkertaisesti pysty selviytymään stressaavissa tilanteissa - niin yo- kuin pääsykokeissakin. Nämä ihmiset voivat pärjätä erinomaisesti vaikkapa esseetehtävissä, joihin saa rauhassa ja ajan kanssa panostaa. Nämä samat henkilöt voisivat pärjätä hienosti myös tutkijan työssä.
Ymmärrän, että esimerkiksi opettajat tai kirurgit tarvitsevat paineensietokykyä. Muistutan kuitenkin, että on myös aloja, joissa rauhalliset introvertit saattaisivat loistaa.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Älkää ihmiset vähätelkö niitä matikkaosuuksia pääsykokeissa. Jos haet korkeakoulutasolle opiskelemaan, suurella todennäköisyydellä sen perusteella kelpaat moneen sellaiseen paikkaan, jossa sinulla on valtaa päättää esim. firman tai yhdistyksen jne. rahankäytöstä. Ei sinne haluta ihmisiä jotka on ihan pihalla numeroista. Muutenkin matikka on ihan turhaan outo lintu monille. Sitä voi viitsimällä oppia. Matikankirjoissa asiat on usein selitetty vaikealla tavalla (omasta mielestäni), mutta jos löytää jonkun joka on hyvä matikassa, hän voi usein selittää asioita sinulle tavalla joka on helppo ymmärtää. Olen matikassa ihan perusookoo, mutta opiskelen asiaa joka on jollain tapaa matikan tapaista ja mekaanisesti tosi vaikeaa minulle. Olen yrittänyt oppia useita kertoja, mutta aina on tuntunut kuin homma tyssäisi nopeasti siitä huolimatta että yrittää. Äskettäin olen törmännyt ihmiseen, joka on osannut pukea tämän alan ilmiöitä sanoiksi sellaisella tavalla, joka minulle henkilökohtaisesti aukeaa. Nyt olen vihdoin päässyt pahimmasta ahdistuksesta yli ja uskallan harjoitella asioita jo alkeistason ulkopuolella. Se tuntuu mukavalta. Kun löytää sen oman tavan hokata alan jipot, pääsee eteenpäin.
Eri, mutta psykologian pääsykokeissa on perinteisesti testattu tilastomatematiikkaa, minkä kurssin suurin osa hakijoista oli tänäkin vuona ottaneet - turhaan. Lisäksi monelle lukiolaiselle matemaattinen osuus oli omituinen, sillä siinä ei kysytty pitkän matikan kurssin kysymyksiä vaan "loogista päättelyä" edellyttäviä kysymyksiä ja säteilyn puolittumista, joissa oli tiukat aikarajat. Eli moni valmistautui tenttimään pääsykoemateriaalin ja tilastomatikan - kumpaakaan ei kysytty, vaan lukiolaiset pistettiin AMK-luma-kokeeseen.
T. Pitkästä matikasta M, ei mitään apua kokeessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ihmiset vähätelkö niitä matikkaosuuksia pääsykokeissa. Jos haet korkeakoulutasolle opiskelemaan, suurella todennäköisyydellä sen perusteella kelpaat moneen sellaiseen paikkaan, jossa sinulla on valtaa päättää esim. firman tai yhdistyksen jne. rahankäytöstä. Ei sinne haluta ihmisiä jotka on ihan pihalla numeroista. Muutenkin matikka on ihan turhaan outo lintu monille. Sitä voi viitsimällä oppia. Matikankirjoissa asiat on usein selitetty vaikealla tavalla (omasta mielestäni), mutta jos löytää jonkun joka on hyvä matikassa, hän voi usein selittää asioita sinulle tavalla joka on helppo ymmärtää. Olen matikassa ihan perusookoo, mutta opiskelen asiaa joka on jollain tapaa matikan tapaista ja mekaanisesti tosi vaikeaa minulle. Olen yrittänyt oppia useita kertoja, mutta aina on tuntunut kuin homma tyssäisi nopeasti siitä huolimatta että yrittää. Äskettäin olen törmännyt ihmiseen, joka on osannut pukea tämän alan ilmiöitä sanoiksi sellaisella tavalla, joka minulle henkilökohtaisesti aukeaa. Nyt olen vihdoin päässyt pahimmasta ahdistuksesta yli ja uskallan harjoitella asioita jo alkeistason ulkopuolella. Se tuntuu mukavalta. Kun löytää sen oman tavan hokata alan jipot, pääsee eteenpäin.
Eri, mutta psykologian pääsykokeissa on perinteisesti testattu tilastomatematiikkaa, minkä kurssin suurin osa hakijoista oli tänäkin vuona ottaneet - turhaan. Lisäksi monelle lukiolaiselle matemaattinen osuus oli omituinen, sillä siinä ei kysytty pitkän matikan kurssin kysymyksiä vaan "loogista päättelyä" edellyttäviä kysymyksiä ja säteilyn puolittumista, joissa oli tiukat aikarajat. Eli moni valmistautui tenttimään pääsykoemateriaalin ja tilastomatikan - kumpaakaan ei kysytty, vaan lukiolaiset pistettiin AMK-luma-kokeeseen.
T. Pitkästä matikasta M, ei mitään apua kokeessa
Ok, no sitten mennään ihan toiseen puheenaiheeseen, ts. kokeen järjestäjän pitäisi ilmoittaa testattavat aihekokonaisuudet eikä heittää omiansa. Tai siis mitä he etukäteen ilmoittivat kysyvänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos menestyy lukiossa hyvin, mutta ei aivan joka aineesta saa laudaturia, niin olisi hyvä, että jotakin hyvitystä hyvästä
Lukiomenestyksestä saisi pääsykokeissa.
Nyt valinnoissa väliinputoajina ovat esim. E-tason ihan hyvät oppilaat ja ne jotka eivät ole Matemaattisesti niin lahjakkaitaTämä! Nykyään laudaturit saavat vain sen koekerran top 5 %, kun ennen eximiat lukeutuivat laudatureihin, joita annettiin muistaakseni 15 % parhaimmistolle. Jos siis lukeudut top 10 %, muttet aivan top 5 %, et pääse enää oikikseen, lääkikseen tai psykalle.
Ennen kuin eximia-arvosana otettiin käyttöön, laudatureja jaettiin parhaille 20 prosentille. Nykyään tosiaan vain maksimissaan viidelle prosentille. Eximian paperit voi tämän todistusvalintauudistuksen jälkeen vetää vessasta alas. Helppoa se oli minun vanhemmilleni saada vain laudatureja. Minä olen nyt perheen musta lammas, kuin ainoastaan kaksi laudaturia ja minnekään ei avautuneet ovet.
Turha valittaa, kun kirjoitukset jaetaan lähes poikkeuksetta kolmelle eri suorituskerralle eikä kirjoiteta yksissä kirjoituksissa, kuten ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos menestyy lukiossa hyvin, mutta ei aivan joka aineesta saa laudaturia, niin olisi hyvä, että jotakin hyvitystä hyvästä
Lukiomenestyksestä saisi pääsykokeissa.
Nyt valinnoissa väliinputoajina ovat esim. E-tason ihan hyvät oppilaat ja ne jotka eivät ole Matemaattisesti niin lahjakkaitaTämä! Nykyään laudaturit saavat vain sen koekerran top 5 %, kun ennen eximiat lukeutuivat laudatureihin, joita annettiin muistaakseni 15 % parhaimmistolle. Jos siis lukeudut top 10 %, muttet aivan top 5 %, et pääse enää oikikseen, lääkikseen tai psykalle.
Ennen kuin eximia-arvosana otettiin käyttöön, laudatureja jaettiin parhaille 20 prosentille. Nykyään tosiaan vain maksimissaan viidelle prosentille. Eximian paperit voi tämän todistusvalintauudistuksen jälkeen vetää vessasta alas. Helppoa se oli minun vanhemmilleni saada vain laudatureja. Minä olen nyt perheen musta lammas, kuin ainoastaan kaksi laudaturia ja minnekään ei avautuneet ovet.
Turha valittaa, kun kirjoitukset jaetaan lähes poikkeuksetta kolmelle eri suorituskerralle eikä kirjoiteta yksissä kirjoituksissa, kuten ennen.
No, jos olet itse viidessä aineessa top 5, niin onneksi olkoon. Minun vanhemmillani on vain laudatureja, mutta silloin parhaat 20 % saivat parhaat arvosanat. Ps. kirjoitin vain yhdellä kirjoituskerralla, LLEEE on paska rivi nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paineensietokyky on oleellinen myös opiskellessa. Ei tentit siitä helpotu. Itsevarma ei kuormita itseään turhalla stressillä ja selviytyy tenttiruuhkista.
Paineensietokyky on oleellista valitettavsti myös työelämässä, ja työelämä lienee kuitenkin opintojen tavoite.
Tämähän se olisi. Mitä lukioajan opintoihin ja tuloksiin tulee, taipumus tai halu akateemisiin opintoihin taidetaan näyttää jo siellä. Niin kauan kuin yhteiskunta kustantaa opinnot, on sillä myös oikeus valvoa niiden edistymistä ja varmistaa, että verovarat käytetään mahdollisimman hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun katsoo ministereiden ylioppilastutkintojen arvosanoja, eivät he olisi päässeet kuin hädintuskin ammattikorkeaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006157319.html
Esimerkiksi Rinne, joka valmistui juristiksi Helsingin oikeustieteellisestä kirjoitti:
Äidinkieli, suomi: M
Ruotsi: C
Englanti, pitkä: B
Matematiikka, pitkä: M
Saksa, lyhyt: B
Reaalikoe: L
Ei olisi päässyt tänä vuonna edes Rovaniemeen. Pääministerinkään papereilla ei elvistellä. Jos he kokisivat tämän uuden systeemin, jossa vain top 5 % voi kävellä minne lystää, tuskin olisivat äänestäneet sen puolesta. Pääsykokeista ei tule luopua kokonaan!
Vierailija kirjoitti:
Outoja väitteitä. Miten olet psykologiassa "lahjakas"? Mitä se käytännössä tarkoittaa? Se että tykkäät jostain asiasta ja olet siitä kiinnostunut ei automaattisesti takaa sitä että saat siinä asiassa enemmän hyötyä kuin haittaa aikaan. Maailmanhistoria on täynnä järkyttäviä esimerkkejä asiasta. Minusta on ihan ilmiselvää, miksi esim. tilastotiede on tärkeä asia kyseisellä alalla. Riippuu tietysti vähän mitä aikoo päätyä tekemään psykologian alalla. Jos aiot tehdä psykologista tutkimusta, et kerta kaikkiaan voi olla pätevä tutkija jos et kykene ajattelemaan matemaattis-tieteellisesti.
Mielenkiintoisin kysymys kuitenkin minulle itselleni on se, mikä siinä matikassa oli sinulle vaikeaa? Mitä tapahtui? Oma kokemukseni mistä tahansa opeteltavasta asiasta on se, että ei tarvita kuin yksi tylsä ja vääränvibainen opettaja niin mielenkiinto ja kompetenssi katoaa minulta saman tien. Sillä ei ole kovin paljon taas tekemistä sen kanssa, mikä on minun henkilökohtainen kapasiteettini osata noita asioita.
Miksi olet niin hyökkäävä ja negatiivinen? Sinusta ei voi olla lahjakas jossakin aineessa X (psykologia, historia, äidinkieli, tms.) jos ei ole lahjakas myös matematiikassa? Jos siis tätä tarkoitit, niin sehän se vasta outo väite on. Ei minun varsinaisesti näin anonyyminä tarvitse sinulle henkilökohtaisesti perustella, miksi olen mielestäni lahjakas psykologiassa ja miten. Mutta kommentoin vain lyhyesti, että soveltuvuuteni alalle olisi erinomainen ja olen kuullut tämän muiltakin. Luen valtavasti psykologian kirjallisuutta ja haluaisin siis työskennellä nimenomaan psykologina esim. terveyskeskuksessa.
Ihmiset ovat eri lailla suuntautuneita eikä kaikkea voi opetella pelkällä tahdonvoimalla. En todellakaan ala luennoida, millä tavalla olen matemaattisesti huono koska se koko lähtöongelma on se, ettei minulla ole matemaattis-loogista päättelykykyä. Tämä on monella tavalla testattu ja koettu ja kaikkea yritetty. Samalla tavalla kun kaikki ihmiset eivät ole verbaalisesti tai taiteellisesti lahjakkaita, kaikki eivät ole matemaattisesti lahjakkaita. Vähän voi joiltakin osin opetuksella parantaa, mutta se juurisyy ja -ongelma ei poistu sieltä mihinkään. Ajatusketju ei toimi vaadittavalla tavalla.
Eli olen tässä ketjussa purnannut sitä, että kuten joskus "ennen vanhaan", pitäisi nykyäänkin olla aina alakohtaiset tehtävät pääsykokeessa. Haluan lukea psykologian pääsykokeeseen psykologian kirjoja. Kokeessa voisi olla sellainen osuus tilastomatikkaa, joka aidosti tukee työelämässä ja vain sellainen osuus, jota jokainen psykologi työssään tarvitsee. Sitten jos erikoistuu tutkijaksi tms. niin olisi perustellumpaa mennä vähän syvemmälle sinne tilastomatikkaan.
Sitä vastustan, että kaikille aloille ryhdyttäisiin menemään sisälle vain todistusvalinnalla. Hyvästi suomalainen tasa-arvo ja se mahdollisuus, että ihmiset voisivat vähän vanhempinakin ruveta uudestaan opiskelemaan uudella innolla jos nuorempana ei koulu oikein maistunut.
Toivon, ettei tässä ketjussa olisi niin hirveän alentuvia ja hyökkääviä kommentteja. On ihan tarpeetonta ruveta luennoimaan nykymuotoisen pääsykoekäytännön arvostelijoita siitä, etteivät he tajua että työelämässäkin tarvitaan paineensietokykyä ja stressinsietokykyä.
En tiedä muista täällä, mutta itse olen jo yli 30 v ja useita vuosia esim. amk-opiskelua takana ja työelämässä olen ollut jo iät ajat. Tuntuu hölmöltä saada alentuvia kommentteja jostain paineensietokyvystä kun ihan aiheesta arvostelen epäjohdonmukaista pääsykoekäytäntöä.
Jos tämä korona-ajan amk-pääsykoe todella on sellainen pääsykoe, jota nykyään käytetään yleisesti amk:ssa, en kyllä pääsisi sisään. Kuitenkin olen aiemmin eri testeillä (mm. psykologiset ja alakohtaiset) päässyt helposti sisään useille eri aloille, eli ei tuo nykykokeen tajuamattomuus kyllä siitä kerro, että olisin yleisesti ottaen opiskelemaan kelpaamaton palikka. En siis vain ymmärrä tätä epäjohdonmukaisuutta.
Jos kerran tarkoitus on valita parhaat ja soveltuvimmat alalle, silloin pitäisi olla järkevä ja alakohtainen pääsykoe, jossa mitattaisiin eri tavoin todellista soveltuvuutta alalle.
Ahdistaa ja masentaa kyllä ajatella, etten välttämättä enää koskaan pääse korkea-asteelle opiskelemaan, koska en tajua matemaattis-loogisia testejä vaikka en edes hakisi alalle, jossa sellaista osaamista tarvitaan. Jos mitataan päättelykykyä ja älykkyyttä, niin näkisin että sitä voisi tehdä järkevämminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo ministereiden ylioppilastutkintojen arvosanoja, eivät he olisi päässeet kuin hädintuskin ammattikorkeaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006157319.html
Esimerkiksi Rinne, joka valmistui juristiksi Helsingin oikeustieteellisestä kirjoitti:
Äidinkieli, suomi: M
Ruotsi: C
Englanti, pitkä: B
Matematiikka, pitkä: M
Saksa, lyhyt: B
Reaalikoe: L
Ei olisi päässyt tänä vuonna edes Rovaniemeen. Pääministerinkään papereilla ei elvistellä. Jos he kokisivat tämän uuden systeemin, jossa vain top 5 % voi kävellä minne lystää, tuskin olisivat äänestäneet sen puolesta. Pääsykokeista ei tule luopua kokonaan!
Todella hyvä pointti.
Itse kirjoitin jo 15 vuotta sitten varsin keskinkertaisilla papereilla kun ei opiskelu silloin niin hirveästi kiinnostanut. Tuntuu vähän kohtuuttomalta, että mahdollisuus osoittaa osaamisensa pääsykokeen avulla vietäisiin pois. Ei oikein kiinnosta näin kolmekymppisenä ruveta enää uusimaan lukion kirjoituksia. Ihan hölmön hommaa. Miksi on niin vaikeaa palata niihin pääsykokeisiin, missä jokainen luki kirjat a, b ja c ja sitten vastausten perusteella arvioitiin, onko hakija ymmärtänyt sisällön. Ja kylkeen joku psykologinen soveltuvuustesti.
Alue: Aihe vapaa
Outoja väitteitä. Miten olet psykologiassa "lahjakas"? Mitä se käytännössä tarkoittaa? Se että tykkäät jostain asiasta ja olet siitä kiinnostunut ei automaattisesti takaa sitä että saat siinä asiassa enemmän hyötyä kuin haittaa aikaan. Maailmanhistoria on täynnä järkyttäviä esimerkkejä asiasta. Minusta on ihan ilmiselvää, miksi esim. tilastotiede on tärkeä asia kyseisellä alalla. Riippuu tietysti vähän mitä aikoo päätyä tekemään psykologian alalla. Jos aiot tehdä psykologista tutkimusta, et kerta kaikkiaan voi olla pätevä tutkija jos et kykene ajattelemaan matemaattis-tieteellisesti.
Mielenkiintoisin kysymys kuitenkin minulle itselleni on se, mikä siinä matikassa oli sinulle vaikeaa? Mitä tapahtui? Oma kokemukseni mistä tahansa opeteltavasta asiasta on se, että ei tarvita kuin yksi tylsä ja vääränvibainen opettaja niin mielenkiinto ja kompetenssi katoaa minulta saman tien. Sillä ei ole kovin paljon taas tekemistä sen kanssa, mikä on minun henkilökohtainen kapasiteettini osata noita asioita.