Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistojen pääsykokeet ja todistusvalinnat - eikö todellakaan olisi mitään muuta tapaa valita opiskelijoita?
11.07.2020 |
Kysyn siltikin, vaiika itse pääsin tänä vuonna pääsykokeiden kautta opiskelemaan.
Minusta valintanenetelmässä on paljon vikaa: siinä mitataan enemmänkin paineensietokykyä kuin tietoa ja taitoa. Esimerkiksi monet neurologisesti poikkeavat, joilla voisi olla paljonkin annettavaa, saattaavat tippua sen takia, että eivät vain yksinkertaisesti pysty selviytymään stressaavissa tilanteissa - niin yo- kuin pääsykokeissakin. Nämä ihmiset voivat pärjätä erinomaisesti vaikkapa esseetehtävissä, joihin saa rauhassa ja ajan kanssa panostaa. Nämä samat henkilöt voisivat pärjätä hienosti myös tutkijan työssä.
Ymmärrän, että esimerkiksi opettajat tai kirurgit tarvitsevat paineensietokykyä. Muistutan kuitenkin, että on myös aloja, joissa rauhalliset introvertit saattaisivat loistaa.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arpomallako ne sitten pitäisi valita?
Ei vit*u mitä älytöntä sössötystä taas. Kai nyt jumalau*a siellä työelämässäkin joutuu tuntemaan painetta ja kiirettä ei kai nyt per*ele niitä hommia sen takia voi viivyttää kun sua pelottaa ja jännittää.Niin, onko arpominen noiden kahden lisäksi sinusta se ainoa vaihtoehto? Sitä sopii miettiä kuka tässä oikeastaan sössöttää...
Voi olla olemassa joku tapa mitata tietoa, taitoa ja yleensäkin potentiaalia alalle, jota kukaan ei ole vielä keksinyt.
Miksi ihmeessä arpominen olisi se ainoa vaihtoehto? Oletko vähän yksinkertainen?
Kerrotko yksinkertaisille mikä on se tapa, joka on kaikille tasapuolinen ja kukaan ei pääse mussuttamaan, että se suosii tai ei suosi ominaisuuden x omaavaa.
Vaikka se, että kaikki haluavat pääsee sisään ja sitten karsiutuvat pois jos eivät pärjää. Huom. tällä menetelmälläkään KAIKKI eivät hakisi yiopistoihin, vaan he, jotka ovat oikeasti siitä kiinnostuneita.
Mietitö hetkeäkään kuinka paljon esimerkiksi lääketieteen, psykologian ja kauppatieteiden laitosten opetushenkilökuntaa pitäisi kaikille halukkaille avoimessa mallissa kasvattaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon muistaa ulkoa.
Ei, vaan pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon kykenee oppimaan kyseistä alaa koskevia teoreettisia asioita.
Ja tämä on hyvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
En tykännyt että pääsykokeissa annettiin ilmeinen väärä vastaus vaihtoehdoksi. Mitä osaamista sillä haetaan että ei huomaa laskevansa väärin?
Tämä. Hirveän harhaanjohtavaa, jollekin voi jäädä väärä käsitys. Vaihtoehtoina pitäisi olla vain oikeat vastaukset.
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon muistaa ulkoa.
Ja opiskelujen aikana ei tarvitsisi muistaa opetettavista aiheista mitään, kun työelämässä voi aina googlettaa? Aika monessa ammatissa kuitenkin teknisistä apuvälineistä huolimatta asioiden muistaminen on tärkeä osa ammattitaitoa.
Lapselliselle aloittajalle sanoisin, että monella introvertilla on parempi paineensietokyky kuin ekstroverteilla. Esim. kirurgiksi sopii paremmin keskittyvä introvertti kuin hölöttävä ekstrovertti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan jo avoimen väylä/polkuopinnot olemassa
Se maksaa. Ei ole millään muotoa tasa-arvoinen. Ja on käytössä vain harvoilla aloilla.
Maksaa mutta vain vähän ja jos on yhtään halua alalle, niin on valmis tinkimään vaikka hiusten leikkuusta tai uusista vaatteista kuhan saa opiskelupaikan.
MUTTA avoimen väylän suurin ongelma on se, että niillä papereilla ei tee yhtään mitään. Ihan turhaa työtä siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paineensietokyky on oleellinen myös opiskellessa. Ei tentit siitä helpotu. Itsevarma ei kuormita itseään turhalla stressillä ja selviytyy tenttiruuhkista.
Paineensietokyky on oleellista valitettavsti myös työelämässä, ja työelämä lienee kuitenkin opintojen tavoite.
Kyllä. Ap mainitsi tutkijan ammatin esimerkkinä alasta, jolla huonon paineensietokyvyn omaava voi menestyä. Osa tutkijan työstä on toki sitä perinteistä kammiossa yksinään nyhjäämistä (mikä ap:llä varmaan oli mielessä), mutta tutkijan täytyy mm. pitää esitelmiä alan konferensseissa, ja osa tutkijoista myös opettaa. Pitää osata työskennellä tutkimusryhmissä ja toisaalta toimia itsekin projektinjohtajana. Tutkimusapurahoista on kova kilpailu ja työsuhteet usein määräaikaisia. Joten tutkijalta todellakin vaaditaan paineensietokykyä. Suurin osa tutkijoista on muuten tohtoreita, ja jos pääsykoetilannekin on ihmiselle kestämätön niin miten hän selviää väitöstilaisuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arpomallako ne sitten pitäisi valita?
Ei vit*u mitä älytöntä sössötystä taas. Kai nyt jumalau*a siellä työelämässäkin joutuu tuntemaan painetta ja kiirettä ei kai nyt per*ele niitä hommia sen takia voi viivyttää kun sua pelottaa ja jännittää.Niin, onko arpominen noiden kahden lisäksi sinusta se ainoa vaihtoehto? Sitä sopii miettiä kuka tässä oikeastaan sössöttää...
Voi olla olemassa joku tapa mitata tietoa, taitoa ja yleensäkin potentiaalia alalle, jota kukaan ei ole vielä keksinyt.
Miksi ihmeessä arpominen olisi se ainoa vaihtoehto? Oletko vähän yksinkertainen?
Kerrotko yksinkertaisille mikä on se tapa, joka on kaikille tasapuolinen ja kukaan ei pääse mussuttamaan, että se suosii tai ei suosi ominaisuuden x omaavaa.
Tähän on ratkaisuna se, että on erilaisia väyliä erilaisille ihmisille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan jo avoimen väylä/polkuopinnot olemassa
Se maksaa. Ei ole millään muotoa tasa-arvoinen. Ja on käytössä vain harvoilla aloilla.
Maksaa mutta vain vähän ja jos on yhtään halua alalle, niin on valmis tinkimään vaikka hiusten leikkuusta tai uusista vaatteista kuhan saa opiskelupaikan.
MUTTA avoimen väylän suurin ongelma on se, että niillä papereilla ei tee yhtään mitään. Ihan turhaa työtä siis.
Ai sillä tutkinnollako ei tee yhtään mitään? Siis sillä tutkinnolla, jonka saa sen jälkeen kun on päässyt avoimen väylän kautta sisään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon muistaa ulkoa.
Ei, vaan pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon kykenee oppimaan kyseistä alaa koskevia teoreettisia asioita.
Ja tämä on hyvä juttu.
Ei. Moni pystyy oppimaan sen tiedon, mutta ei pysty taitojaan pääsykokeissa näyttämään. Ihminen kun ei ole sellainen robotti.
Esimerkiksi huippu-urheilijat voivat saada paljon parempia tuloksia harjoituksissa kuin kilpailussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon muistaa ulkoa.
Ja opiskelujen aikana ei tarvitsisi muistaa opetettavista aiheista mitään, kun työelämässä voi aina googlettaa? Aika monessa ammatissa kuitenkin teknisistä apuvälineistä huolimatta asioiden muistaminen on tärkeä osa ammattitaitoa.
Hyvin pärjää ilman muistelua. Aina voi tarkastaa mitä punareunainen, keltapohjainen liikennemerkki tarkoittikaan, äkkiä se on kooklattu. Juutuupissa on ohjeet vaikka maksan siirtoon, sieltä voi katsoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paineensietokyky on oleellinen myös opiskellessa. Ei tentit siitä helpotu. Itsevarma ei kuormita itseään turhalla stressillä ja selviytyy tenttiruuhkista.
Paineensietokyky on oleellista valitettavsti myös työelämässä, ja työelämä lienee kuitenkin opintojen tavoite.
Kyllä. Ap mainitsi tutkijan ammatin esimerkkinä alasta, jolla huonon paineensietokyvyn omaava voi menestyä. Osa tutkijan työstä on toki sitä perinteistä kammiossa yksinään nyhjäämistä (mikä ap:llä varmaan oli mielessä), mutta tutkijan täytyy mm. pitää esitelmiä alan konferensseissa, ja osa tutkijoista myös opettaa. Pitää osata työskennellä tutkimusryhmissä ja toisaalta toimia itsekin projektinjohtajana. Tutkimusapurahoista on kova kilpailu ja työsuhteet usein määräaikaisia. Joten tutkijalta todellakin vaaditaan paineensietokykyä. Suurin osa tutkijoista on muuten tohtoreita, ja jos pääsykoetilannekin on ihmiselle kestämätön niin miten hän selviää väitöstilaisuudesta?
Apurahoja haetaan etukäteen niin, että hakemuksiin saa paneutua rauhassa. Parhaimmat hakemukset voittavat. Siinä ei tarvita paineensietokykyä vaan taitoa perustella ja jäsennellä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan jo avoimen väylä/polkuopinnot olemassa
maksullisia, eli rahalla pääsee.
Avoimen väylä ei ole mikään automaattisesti sisäänpääsyn takaava ohituskaista, sen kautta harva pääsee sisään.
Miten joku voi edes puhua avoimen väylästä ja ohituskaistasta samassa lauseessa. Avoimen väylän kautta opiskelupaikan saaminen vaatii pitkäjänteistä opiskelua eli suurempaa panostusta kuin valintakokeisiin osallistuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pääsykoe jännittää niin suosittelen että haet sopivan lääkehoidon vaivaan.
Muuten hyytyy homma kuitenkin näihin:
- tentit
- ryhmätyöt
- esitelmät/esitykset
- lopputyö
- työhaastattelut
- esiintyminen ja ryhmässä äänessä oleminen töissä
jne.jne.
Maailms ei tule sopeutumaan jännittäjään, joten ainoa vaihtoehto jännittäjällä on sopeutua itse. Tai mennä jonkun kiven alle piiloon jä miettiä eläkeiässä "miksi minusta ei tullut mitään?".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon muistaa ulkoa.
Ja opiskelujen aikana ei tarvitsisi muistaa opetettavista aiheista mitään, kun työelämässä voi aina googlettaa? Aika monessa ammatissa kuitenkin teknisistä apuvälineistä huolimatta asioiden muistaminen on tärkeä osa ammattitaitoa.
Hyvin pärjää ilman muistelua. Aina voi tarkastaa mitä punareunainen, keltapohjainen liikennemerkki tarkoittikaan, äkkiä se on kooklattu. Juutuupissa on ohjeet vaikka maksan siirtoon, sieltä voi katsoa.
Leikatessa on hyvä alkaa googlailemaan, samoin kun osallistuu uuden stadionin suunnittelukilpailuun. Tai kun tehtaassa hihna suoltaa sutta 10 000 € minuutivauhtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä muissa maissa on yliopistoihin pääsykokeet?
Esim Saksassa kaikki pääsevät opiskelemaan. Ensimmäisen vuoden aikana karsitaan jyvät akanoista. Paljon parempi kuin älytön pääsykoesysteemi.
Keski-Euroopan malli ei todellakaan ole hyvä. Siellä on opiskelijoilla todella suuret paineet, kun joka vuosi karsitaan ne huonoimmat pois. Pahimmassa tapauksessa olet opiskellut alaa 3 vuotta ja sitten et olekaan jatkavien joukossa, karua.
Ei tuo malli ed3s toimisi Suomessa, koska Keski-Euroopassa huomattavasti pienempi osa ikäluokasta suorittaa lukion (esim Saksassa jaetaan oppilaat jo neljännen luokan jälkeen ns tasoryhmiin ja niiden perusteella jatkavat eri kouluihin, lukioon pääsevät vain ne parhaimmat.
Suomen pääsykoesysteemi on tasa-arvoisempi ja mittaa myös motivaatiota. Olen opiskellut keski-euroopassa yliopistossa ja kaikki kaverit kadehtivat Suomen pääsykoesysteemiä, joka nyt tosin valitettavasti on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Jos pääsykoe jännittää niin suosittelen että haet sopivan lääkehoidon vaivaan.
Muuten hyytyy homma kuitenkin näihin:
- tentit
- ryhmätyöt
- esitelmät/esitykset
- lopputyö
- työhaastattelut
- esiintyminen ja ryhmässä äänessä oleminen töissä
jne.jne.Maailms ei tule sopeutumaan jännittäjään, joten ainoa vaihtoehto jännittäjällä on sopeutua itse. Tai mennä jonkun kiven alle piiloon jä miettiä eläkeiässä "miksi minusta ei tullut mitään?".
Juuri näin, jännityksen kanssa voi opetella tulemaan toimeen. Moni valittaa ettei pääse sisään kun jännittää, mutta lukeminen ja valmistautuminen ei kuitenkaan maistu. Jos asiat opettelee hyvin, jännitys helpottaa kummasti.
Sama esiintymisessä: niiden parhaiden esityksien pitäjät on luultavasti treenanneet aika paljon. Pieni jännitys itseasiassa auttaa skarppaamaan molemmissa.
Tottakai on niitäkin joille jännittäminen on oikea, mahdollisesti lääkkeitä vaativa ongelma, mutta niitä on pienen pieni osa inisijöihin verrattuna. Mutku ei viittis. Pitäis saada ilmaseksi ja helpolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä muissa maissa on yliopistoihin pääsykokeet?
Esim Saksassa kaikki pääsevät opiskelemaan. Ensimmäisen vuoden aikana karsitaan jyvät akanoista. Paljon parempi kuin älytön pääsykoesysteemi.
Keski-Euroopan malli ei todellakaan ole hyvä. Siellä on opiskelijoilla todella suuret paineet, kun joka vuosi karsitaan ne huonoimmat pois. Pahimmassa tapauksessa olet opiskellut alaa 3 vuotta ja sitten et olekaan jatkavien joukossa, karua.
Ei tuo malli ed3s toimisi Suomessa, koska Keski-Euroopassa huomattavasti pienempi osa ikäluokasta suorittaa lukion (esim Saksassa jaetaan oppilaat jo neljännen luokan jälkeen ns tasoryhmiin ja niiden perusteella jatkavat eri kouluihin, lukioon pääsevät vain ne parhaimmat.Suomen pääsykoesysteemi on tasa-arvoisempi ja mittaa myös motivaatiota. Olen opiskellut keski-euroopassa yliopistossa ja kaikki kaverit kadehtivat Suomen pääsykoesysteemiä, joka nyt tosin valitettavasti on muuttunut.
Nimenomaan! Yksi tuttu karsiutui kolmantena vuonna, sillä työskenteli samaan aikaan eikä ollut yhtä paljon aikaa päntätä. Sinne meni kolme vuotta elämästä ja lukuvuosimaksuja ei palautettu. EI tätä systeemiä Suomeen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä se vaihtoehtoinen tapa voisi olla? Itse introna rakastan pääsykokeita, joihin voi valmistautua rauhassa kuten itse haluaa. Samalla oppii hakemastaan alasta ja tietää mihin on alkamassa jos sisään pääsee. Pääsykokeet on jopa helpot jos vertaa siihen, että opinnoissa pitää tenttiä tuhat tai pari tuhatta sivua puolentoista kuukauden välein.
Ajattele mikä kuormitus se on aivoille osata monta pääsykoekirjaa ulkoa kannesta kanteen. Voiko olla terveellistä edes?
Ei se lukeminen siellä yliopistossa vähene. Pääsykoekirjat usein 500 sivua, joita saa päntätä kuukaudesta kahteen. Tenteissä yli 1 000 sivua, ja aikaa lukea kolme viikkoa. Kysymyksiä tenteissä usein vain 3-4.
Niin ja on aivan p***a systeemi. Tentit eivät ole tätä päivää. Noin nopeasti omaksuttu tieto ei säily ihmisen muistissa. Mitä hyötyä siitä edes on?
Alue: Aihe vapaa
Miksi kaikkien pitäisi saada kaikki ilmaiseksi? Koulutuksen pitäisi maksaa sen verran, että sitä osattaisi arvostaa vähän paremmin. Eikä lusmuiltaisi yliopistolla vuosikymmentä.