Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistojen pääsykokeet ja todistusvalinnat - eikö todellakaan olisi mitään muuta tapaa valita opiskelijoita?
11.07.2020 |
Kysyn siltikin, vaiika itse pääsin tänä vuonna pääsykokeiden kautta opiskelemaan.
Minusta valintanenetelmässä on paljon vikaa: siinä mitataan enemmänkin paineensietokykyä kuin tietoa ja taitoa. Esimerkiksi monet neurologisesti poikkeavat, joilla voisi olla paljonkin annettavaa, saattaavat tippua sen takia, että eivät vain yksinkertaisesti pysty selviytymään stressaavissa tilanteissa - niin yo- kuin pääsykokeissakin. Nämä ihmiset voivat pärjätä erinomaisesti vaikkapa esseetehtävissä, joihin saa rauhassa ja ajan kanssa panostaa. Nämä samat henkilöt voisivat pärjätä hienosti myös tutkijan työssä.
Ymmärrän, että esimerkiksi opettajat tai kirurgit tarvitsevat paineensietokykyä. Muistutan kuitenkin, että on myös aloja, joissa rauhalliset introvertit saattaisivat loistaa.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arpomallako ne sitten pitäisi valita?
Ei vit*u mitä älytöntä sössötystä taas. Kai nyt jumalau*a siellä työelämässäkin joutuu tuntemaan painetta ja kiirettä ei kai nyt per*ele niitä hommia sen takia voi viivyttää kun sua pelottaa ja jännittää.Niin, onko arpominen noiden kahden lisäksi sinusta se ainoa vaihtoehto? Sitä sopii miettiä kuka tässä oikeastaan sössöttää...
Voi olla olemassa joku tapa mitata tietoa, taitoa ja yleensäkin potentiaalia alalle, jota kukaan ei ole vielä keksinyt.
Miksi ihmeessä arpominen olisi se ainoa vaihtoehto? Oletko vähän yksinkertainen?
Kerrotko yksinkertaisille mikä on se tapa, joka on kaikille tasapuolinen ja kukaan ei pääse mussuttamaan, että se suosii tai ei suosi ominaisuuden x omaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisi että maassa, jossa koulutus maksetaan verovaroista, kaikilla olisi mahdollisuus päästä opiskelemaan haluamaansa oppilaitokseen.
No koska hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja. Halutaan sellaisia, jotka todennäköisimmin saavat opintonsa päätökseen ja kokeet laaditaan sen mukaan. Joskus, kun ylioppilas oli pakko olla päästäkseen yliopistoon ja heitä oli vähän, riitti kun ilmoittautui opiskelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arpomallako ne sitten pitäisi valita?
Ei vit*u mitä älytöntä sössötystä taas. Kai nyt jumalau*a siellä työelämässäkin joutuu tuntemaan painetta ja kiirettä ei kai nyt per*ele niitä hommia sen takia voi viivyttää kun sua pelottaa ja jännittää.Niin, onko arpominen noiden kahden lisäksi sinusta se ainoa vaihtoehto? Sitä sopii miettiä kuka tässä oikeastaan sössöttää...
Voi olla olemassa joku tapa mitata tietoa, taitoa ja yleensäkin potentiaalia alalle, jota kukaan ei ole vielä keksinyt.
Miksi ihmeessä arpominen olisi se ainoa vaihtoehto? Oletko vähän yksinkertainen?
Kerrotko yksinkertaisille mikä on se tapa, joka on kaikille tasapuolinen ja kukaan ei pääse mussuttamaan, että se suosii tai ei suosi ominaisuuden x omaavaa.
Vaikka se, että kaikki haluavat pääsee sisään ja sitten karsiutuvat pois jos eivät pärjää. Huom. tällä menetelmälläkään KAIKKI eivät hakisi yiopistoihin, vaan he, jotka ovat oikeasti siitä kiinnostuneita.
Raha.
Jättikorkeat lukukausimaksut.
Eri asia on, onko se reilua, mutta sitähän ei kysytty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkikseen/ell ei ole avoimia opintoja eikä enää edes muuntokoulutusta, jota kautta voisi päästä.
Yo-todistusta en saa korottaa, koska olen tradenomi. Ainoa väylä on pääsykoe. Tänä vuonna sillä valittiin kokeella 17 opiskelijaa, loput todistuksen perusteella.
Pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon muistaa ulkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että maassa, jossa koulutus maksetaan verovaroista, kaikilla olisi mahdollisuus päästä opiskelemaan haluamaansa oppilaitokseen.
Ai luulisi? Ei todellakaan. Älyllä ja kyvyillä on valtava merkitys.
Ei kaikista tule arkkitehtejä, vaikka miten sitä haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon muistaa ulkoa.
Eivät yksinomaan. Alasta riippuen pääsykokeissa on tehtäviäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkäsin vanhasta yhteispistekiintiöstä. Kirjoitin L:n paperit ja käytännössä sain mokata 1-2 pisteen verran pääsykokeessa verrattuna hakijoihin, jotka pääsivät pelkällä valintakokeella. Valintakoe kuitenkin mittaa soveltuvuutta juuri ko. tutkintoon, ja on ensimmäinen testi siinä, tuleeko menestymään tenteissä. Itse tuutorina poden jonkinsortin sääliä todistusvalinnalla päässeitä kohtaan, jotka ovat aivan pulassa päntätessään ensimmäisiin tentteihin, joihin tulee opiskella yli 1 000 sivua. Uskon, että he tulevat ahkeruudellaan pärjäämään, mutta osalla syksy on pelkkää hylättyä ja ykköstä, vaikka olisivat kirjoittaneet siitä pitkästä matikasta, fysiikasta ja uskonnosta laudaturit.
Tuo Saksan systeemi on oikeasti hyvä!
Se motivoi opiskelemaan kunnolla.
Tänä vuonna ainakin oikkiksen pääsykoe meni aivan pieleen, ainakin niille, joilla lisäaika terveydellisin perustein oli myönnetty ja sitä ei sitten ollut lainkaan.
Ainakin meidän perheen nuorella se olisi ollut tärkeää. Lisäksi myös keskittymistä meni siihen, kun hän mietti, miksi luvattua lisäaikaa ei ole.
Tänä keväänä olisi kannattanut hakea kauppikseen, kun sinnehän pääsi todistuksella tosi helposti, kun otettiin 70-90% sillä. Oli harmi, ettei sitä tiedetty vielä siinä vaiheessa, kun yhteishaku oli...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon muistaa ulkoa.
Niinpä. Onko oikeastikin vielä joku, joka pitää tätä hyvänä järjestelmänä?
Ajat sitten on todettu tutkimuksissa, että ulkoa opettelu on yksi huonommista tavoista oppia yhtään mitään. Toki, jos halutaan n**si-Saksan tai Neuvostoliiton kaltaisessa auktoritäärisessä yhteisössä asua, silloin noita ulkomuisti-ihmisiä on syytä kouluttaa - se takaa yhteisön toimivuuden. Itsenäisesti ajattelevat on syytä teljetä vankilaan.
No mikä se vaihtoehtoinen tapa voisi olla? Itse introna rakastan pääsykokeita, joihin voi valmistautua rauhassa kuten itse haluaa. Samalla oppii hakemastaan alasta ja tietää mihin on alkamassa jos sisään pääsee. Pääsykokeet on jopa helpot jos vertaa siihen, että opinnoissa pitää tenttiä tuhat tai pari tuhatta sivua puolentoista kuukauden välein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mikä se vaihtoehtoinen tapa voisi olla? Itse introna rakastan pääsykokeita, joihin voi valmistautua rauhassa kuten itse haluaa. Samalla oppii hakemastaan alasta ja tietää mihin on alkamassa jos sisään pääsee. Pääsykokeet on jopa helpot jos vertaa siihen, että opinnoissa pitää tenttiä tuhat tai pari tuhatta sivua puolentoista kuukauden välein.
Ajattele mikä kuormitus se on aivoille osata monta pääsykoekirjaa ulkoa kannesta kanteen. Voiko olla terveellistä edes?
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet mittaa sitä, kuinka paljon muistaa ulkoa.
Ei aina. Esim. kielitieteen (HY) kokeessa ei ollut ennakkomateriaaleja, vaan kokeessa mitattiin tarkkuutta, kokeessa annetun materiaalin ymmärtämistä sekä ylipäänsä kielitieteen opiskelussa tarvittavia taitoja, esim. morfeemianalyysin muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä se vaihtoehtoinen tapa voisi olla? Itse introna rakastan pääsykokeita, joihin voi valmistautua rauhassa kuten itse haluaa. Samalla oppii hakemastaan alasta ja tietää mihin on alkamassa jos sisään pääsee. Pääsykokeet on jopa helpot jos vertaa siihen, että opinnoissa pitää tenttiä tuhat tai pari tuhatta sivua puolentoista kuukauden välein.
Ajattele mikä kuormitus se on aivoille osata monta pääsykoekirjaa ulkoa kannesta kanteen. Voiko olla terveellistä edes?
Ei se lukeminen siellä yliopistossa vähene. Pääsykoekirjat usein 500 sivua, joita saa päntätä kuukaudesta kahteen. Tenteissä yli 1 000 sivua, ja aikaa lukea kolme viikkoa. Kysymyksiä tenteissä usein vain 3-4.
Vierailija kirjoitti:
siis toihan on ihan perseestä. vaikka pääsinkin opiskelemaan (tosin kokeen kautta), niin mun mielestä kaikille aloille niin yliopistossa kuin ammattikorkeessa pitäisi olla haastattelut (saa selvitettyä motivaation yms( ja soveltuvuuskokeet ja lisäksi myös koe joka mittaa korkeakouluvalmiuksia.
Ei ainakaan haastatteluja eikä soveltuvuuskokeita muuta kuin asiakaspalvelussa toimiville.
Karu esimerkki: mieheni haki teknilliseen yliopistoon 29-vuotiaana kukkaisteekkariksi. Eli testattiin älykkyys ensin. Se kelpasi. Tosin vaiheen testit olivat vain haastattelu. Haastattelija sanoi rehellisesti, että kun ikää on jo 29, hän putoaa pois. Eli ikäsyrjintä, kun oli paljon nuorempia hakijoita.
Noh, mieheni pääsi sitten avoimen kautta lopulta sisään. Rahaa kului, mutta tutkinto tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä se vaihtoehtoinen tapa voisi olla? Itse introna rakastan pääsykokeita, joihin voi valmistautua rauhassa kuten itse haluaa. Samalla oppii hakemastaan alasta ja tietää mihin on alkamassa jos sisään pääsee. Pääsykokeet on jopa helpot jos vertaa siihen, että opinnoissa pitää tenttiä tuhat tai pari tuhatta sivua puolentoista kuukauden välein.
Ajattele mikä kuormitus se on aivoille osata monta pääsykoekirjaa ulkoa kannesta kanteen. Voiko olla terveellistä edes?
Ei se lukeminen siellä yliopistossa vähene. Pääsykoekirjat usein 500 sivua, joita saa päntätä kuukaudesta kahteen. Tenteissä yli 1 000 sivua, ja aikaa lukea kolme viikkoa. Kysymyksiä tenteissä usein vain 3-4.
Teknillisessä yliopistossa oli vähemmän luettavaa ja enemmän kysymyksiä tenteissä. Ehkä puhut oikiksesta.
Meitä ärsytti valtavat harjoitustyöt ja oli lähes joka aineessa joku esitelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arpomallako ne sitten pitäisi valita?
Ei vit*u mitä älytöntä sössötystä taas. Kai nyt jumalau*a siellä työelämässäkin joutuu tuntemaan painetta ja kiirettä ei kai nyt per*ele niitä hommia sen takia voi viivyttää kun sua pelottaa ja jännittää.Niin, onko arpominen noiden kahden lisäksi sinusta se ainoa vaihtoehto? Sitä sopii miettiä kuka tässä oikeastaan sössöttää...
Voi olla olemassa joku tapa mitata tietoa, taitoa ja yleensäkin potentiaalia alalle, jota kukaan ei ole vielä keksinyt.
Miksi ihmeessä arpominen olisi se ainoa vaihtoehto? Oletko vähän yksinkertainen?
Kerrotko yksinkertaisille mikä on se tapa, joka on kaikille tasapuolinen ja kukaan ei pääse mussuttamaan, että se suosii tai ei suosi ominaisuuden x omaavaa.
Vaikka se, että kaikki haluavat pääsee sisään ja sitten karsiutuvat pois jos eivät pärjää. Huom. tällä menetelmälläkään KAIKKI eivät hakisi yiopistoihin, vaan he, jotka ovat oikeasti siitä kiinnostuneita.
Ennen oli noin. Kauan sitten.
Alue: Aihe vapaa
Esim Saksassa kaikki pääsevät opiskelemaan. Ensimmäisen vuoden aikana karsitaan jyvät akanoista. Paljon parempi kuin älytön pääsykoesysteemi.