Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopistojen pääsykokeet ja todistusvalinnat - eikö todellakaan olisi mitään muuta tapaa valita opiskelijoita?
11.07.2020 |
Kysyn siltikin, vaiika itse pääsin tänä vuonna pääsykokeiden kautta opiskelemaan.
Minusta valintanenetelmässä on paljon vikaa: siinä mitataan enemmänkin paineensietokykyä kuin tietoa ja taitoa. Esimerkiksi monet neurologisesti poikkeavat, joilla voisi olla paljonkin annettavaa, saattaavat tippua sen takia, että eivät vain yksinkertaisesti pysty selviytymään stressaavissa tilanteissa - niin yo- kuin pääsykokeissakin. Nämä ihmiset voivat pärjätä erinomaisesti vaikkapa esseetehtävissä, joihin saa rauhassa ja ajan kanssa panostaa. Nämä samat henkilöt voisivat pärjätä hienosti myös tutkijan työssä.
Ymmärrän, että esimerkiksi opettajat tai kirurgit tarvitsevat paineensietokykyä. Muistutan kuitenkin, että on myös aloja, joissa rauhalliset introvertit saattaisivat loistaa.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pääsykoe jännittää niin suosittelen että haet sopivan lääkehoidon vaivaan.
Muuten hyytyy homma kuitenkin näihin:
- tentit
- ryhmätyöt
- esitelmät/esitykset
- lopputyö
- työhaastattelut
- esiintyminen ja ryhmässä äänessä oleminen töissä
jne.jne.Maailms ei tule sopeutumaan jännittäjään, joten ainoa vaihtoehto jännittäjällä on sopeutua itse. Tai mennä jonkun kiven alle piiloon jä miettiä eläkeiässä "miksi minusta ei tullut mitään?".
Juuri näin, jännityksen kanssa voi opetella tulemaan toimeen. Moni valittaa ettei pääse sisään kun jännittää, mutta lukeminen ja valmistautuminen ei kuitenkaan maistu. Jos asiat opettelee hyvin, jännitys helpottaa kummasti.
Sama esiintymisessä: niiden parhaiden esityksien pitäjät on luultavasti treenanneet aika paljon. Pieni jännitys itseasiassa auttaa skarppaamaan molemmissa.
Tottakai on niitäkin joille jännittäminen on oikea, mahdollisesti lääkkeitä vaativa ongelma, mutta niitä on pienen pieni osa inisijöihin verrattuna. Mutku ei viittis. Pitäis saada ilmaseksi ja helpolla.
Hohhoijaa. Jännitys ja paineensietokyky eivät ole synonyymeja toisilleen nekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ap:n kysymys tyhmä ole. Systeemejä voi ja pitää kyseenalaistaa. Liian monia asioita yhteiskunnassa tehdään esimerkiksi vain siksi, että "näin se on ennenkin tehty ja piste". Silti todella haastavaa keksiä vaihtoehtoisia oikeasti toimivia mutta ennen kaikkea tasa-arvoisia valintatapoja.
Ehkä jokin alalta saatuun työkokemukseen perustuva valinta? Mutta ei tämäkään kovin tasa-arvoinen ole. Jos jollakulla vaikka toinen vanhemmista luokanopettaja tai koulun rehtori sillä saa suhteellisen helposti työpaikan jonain kouluavustajana tai tuuraavana opena jos opettajuus urapolkuna kiinnostaa.
Lähtökohdistahan se on paljon kiinni. Jos synnyt hyvään perheeseen, kaikki on helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pääsykoe jännittää niin suosittelen että haet sopivan lääkehoidon vaivaan.
Muuten hyytyy homma kuitenkin näihin:
- tentit
- ryhmätyöt
- esitelmät/esitykset
- lopputyö
- työhaastattelut
- esiintyminen ja ryhmässä äänessä oleminen töissä
jne.jne.Maailms ei tule sopeutumaan jännittäjään, joten ainoa vaihtoehto jännittäjällä on sopeutua itse. Tai mennä jonkun kiven alle piiloon jä miettiä eläkeiässä "miksi minusta ei tullut mitään?".
Juuri näin, jännityksen kanssa voi opetella tulemaan toimeen. Moni valittaa ettei pääse sisään kun jännittää, mutta lukeminen ja valmistautuminen ei kuitenkaan maistu. Jos asiat opettelee hyvin, jännitys helpottaa kummasti.
Sama esiintymisessä: niiden parhaiden esityksien pitäjät on luultavasti treenanneet aika paljon. Pieni jännitys itseasiassa auttaa skarppaamaan molemmissa.
Tottakai on niitäkin joille jännittäminen on oikea, mahdollisesti lääkkeitä vaativa ongelma, mutta niitä on pienen pieni osa inisijöihin verrattuna. Mutku ei viittis. Pitäis saada ilmaseksi ja helpolla.
Hohhoijaa. Jännitys ja paineensietokyky eivät ole synonyymeja toisilleen nekään.
Ei, eikä ole luettu ja ymmärtäminenkään. Olisko päiväunien aika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä se vaihtoehtoinen tapa voisi olla? Itse introna rakastan pääsykokeita, joihin voi valmistautua rauhassa kuten itse haluaa. Samalla oppii hakemastaan alasta ja tietää mihin on alkamassa jos sisään pääsee. Pääsykokeet on jopa helpot jos vertaa siihen, että opinnoissa pitää tenttiä tuhat tai pari tuhatta sivua puolentoista kuukauden välein.
Ajattele mikä kuormitus se on aivoille osata monta pääsykoekirjaa ulkoa kannesta kanteen. Voiko olla terveellistä edes?
Ei se lukeminen siellä yliopistossa vähene. Pääsykoekirjat usein 500 sivua, joita saa päntätä kuukaudesta kahteen. Tenteissä yli 1 000 sivua, ja aikaa lukea kolme viikkoa. Kysymyksiä tenteissä usein vain 3-4.
Niin ja on aivan p***a systeemi. Tentit eivät ole tätä päivää. Noin nopeasti omaksuttu tieto ei säily ihmisen muistissa. Mitä hyötyä siitä edes on?
Paska on joo, mutta mitä tilalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä se vaihtoehtoinen tapa voisi olla? Itse introna rakastan pääsykokeita, joihin voi valmistautua rauhassa kuten itse haluaa. Samalla oppii hakemastaan alasta ja tietää mihin on alkamassa jos sisään pääsee. Pääsykokeet on jopa helpot jos vertaa siihen, että opinnoissa pitää tenttiä tuhat tai pari tuhatta sivua puolentoista kuukauden välein.
Ajattele mikä kuormitus se on aivoille osata monta pääsykoekirjaa ulkoa kannesta kanteen. Voiko olla terveellistä edes?
Kauhean epäterveellistä on. Jos aivot ovat aivan täynnä, ne voivat losahtaa puhki. Tästä on paljon tieteellisiä näyttöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä se vaihtoehtoinen tapa voisi olla? Itse introna rakastan pääsykokeita, joihin voi valmistautua rauhassa kuten itse haluaa. Samalla oppii hakemastaan alasta ja tietää mihin on alkamassa jos sisään pääsee. Pääsykokeet on jopa helpot jos vertaa siihen, että opinnoissa pitää tenttiä tuhat tai pari tuhatta sivua puolentoista kuukauden välein.
Ajattele mikä kuormitus se on aivoille osata monta pääsykoekirjaa ulkoa kannesta kanteen. Voiko olla terveellistä edes?
Ei se lukeminen siellä yliopistossa vähene. Pääsykoekirjat usein 500 sivua, joita saa päntätä kuukaudesta kahteen. Tenteissä yli 1 000 sivua, ja aikaa lukea kolme viikkoa. Kysymyksiä tenteissä usein vain 3-4.
Niin ja on aivan p***a systeemi. Tentit eivät ole tätä päivää. Noin nopeasti omaksuttu tieto ei säily ihmisen muistissa. Mitä hyötyä siitä edes on?
Paska on joo, mutta mitä tilalle?
Niin kuin joku jo täällä mainitsi: opeteltava asia pitää opettaa toiselle. Siinä oiva keino omaksua tietoa syvällisesti.
Valintakurssi verkossa on mielestäni hyvä tapa valita opiskelijat, siinä opiskelija näkee itsekin, että kiinnostaako opiskelu alalla ja saa opintopisteet hyväksytystä kurssisuorituksesta, vaikkei saisikaan opiskelupaikkaa. Ja jos saa paikan, niin kurssi lasketaan opintoihin. Ja kurssin materiaali on verkossa ja samalla saa pääsyn verkkokirjastoon, niin ei tarvitse ostaa pääsykoemateriaalia.
Huono puoli valintakurssissa on se, että tehtävien tarkistaminen ja pisteyttäminen vie aikaa ja resursseja. Sitten pitäisi varmistaa, että tehtävät on varmasti tehnyt itse hakija ja sekin on hankalaa, mutta esim. haastattelemalla voi karsia huijareita. Ja tietysti kurssin suorittaminen (esim. 5 op) on opiskelijallekin työläämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hain kerran opiskemaan verkossa suoritetulla valintakurssilla ja kurssi kesti noin kuukauden ja siitä sai 5 opintopistettä.
En kuitenkaan saanut opiskelupaikkaa, mutta suoritin kurssin hyväksytysti ja sain opintopisteet ja todistuksen postissa. Pääsin lopulta opiskemaan muualle ja sain hyväksiluettua kurssin opintopisteet tutkintooni muualla. Eli vaikka en saanutkaan valintakurssin perusteella opiskelupaikkaa, niin siitä oli hyötyä myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella introvertillä on todella hyvä paineensietokyky.
Kyllä. Ehkä viestini oli hieman epäselvä. Tarkoitin, että on ihmisiä, jotka eivät kestä stressiä, mutta joilla siltikin saattaa olla älykkyyttä ja muuta kykyä tietyille aloille.
Kyllä tutkijankin työ edellyttää kykyä kestää stressiä ja saada hommat valmiiksi sovitussa aikataulussa,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella introvertillä on todella hyvä paineensietokyky.
Kyllä. Ehkä viestini oli hieman epäselvä. Tarkoitin, että on ihmisiä, jotka eivät kestä stressiä, mutta joilla siltikin saattaa olla älykkyyttä ja muuta kykyä tietyille aloille.
Kyllä tutkijankin työ edellyttää kykyä kestää stressiä ja saada hommat valmiiksi sovitussa aikataulussa,
Ihan eri asia kuin pääsykoeket, missä vähässä ajassa pitää saada suuri määrä tietoa näytettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paineensietokyky on oleellinen myös opiskellessa. Ei tentit siitä helpotu. Itsevarma ei kuormita itseään turhalla stressillä ja selviytyy tenttiruuhkista.
Tentitkin on muuten ihan vanhanaikainen systeemi. Ihminen oppii parhaiten niin, että joutuu opettamaan opeteltavan asian toisille. Oppiminen on silloin syvää, ei pinnallista.
Terveisin, kasvatustieteilijä
Ei kaikki halua olla opettajia. Kasvatustieteellisen tiedekunnan opetus on koulumaisempaa moneen muuhun tiedekuntaan verrattuna. Joistakin mukavampi käydä kerran kuukaudessa yleisenä tenttipäivänä suorittamassa ison kirjatentin, joihin on voinut lukea omaan tahtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen/ell ei ole avoimia opintoja eikä enää edes muuntokoulutusta, jota kautta voisi päästä.
Yo-todistusta en saa korottaa, koska olen tradenomi. Ainoa väylä on pääsykoe. Tänä vuonna sillä valittiin kokeella 17 opiskelijaa, loput todistuksen perusteella.
"Yo-todistusta en saa korottaa..". Mitä ihmettä sä selität? Tietenkin sitä saa korottaa ja aivan rajattomasti vieläpä nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä muissa maissa on yliopistoihin pääsykokeet?
Esim Saksassa kaikki pääsevät opiskelemaan. Ensimmäisen vuoden aikana karsitaan jyvät akanoista. Paljon parempi kuin älytön pääsykoesysteemi.
Kannattaa tutustua faktoihin ennen kuin esittää virheellisesti omia uskomuksiaan tosina. Saksassa abi-todistuksen numerot ratkaisevat. Vertautuu meidän yo-todistusvalintaan. Esim. psykologia ja lääketiede vaativat todella kovia arvosanoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen/ell ei ole avoimia opintoja eikä enää edes muuntokoulutusta, jota kautta voisi päästä.
Yo-todistusta en saa korottaa, koska olen tradenomi. Ainoa väylä on pääsykoe. Tänä vuonna sillä valittiin kokeella 17 opiskelijaa, loput todistuksen perusteella.
"Yo-todistusta en saa korottaa..". Mitä ihmettä sä selität? Tietenkin sitä saa korottaa ja aivan rajattomasti vieläpä nykyään.
On ihan totta, että nykyään saa korottaa yo-kokeita rajattomasti, mutta tässä varmaan tarkoitetaan sitä, että jos on ei-ensikertalainen, niin ei voi juurikaan hakea todistusvalinnassa, jossa huomioidaan vain ensikertalaiset (poikkeuksia on). Tradenomin tutkinnon suorittanut ei ole ensikertalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä muissa maissa on yliopistoihin pääsykokeet?
Esim Saksassa kaikki pääsevät opiskelemaan. Ensimmäisen vuoden aikana karsitaan jyvät akanoista. Paljon parempi kuin älytön pääsykoesysteemi.
Keski-Euroopan malli ei todellakaan ole hyvä. Siellä on opiskelijoilla todella suuret paineet, kun joka vuosi karsitaan ne huonoimmat pois. Pahimmassa tapauksessa olet opiskellut alaa 3 vuotta ja sitten et olekaan jatkavien joukossa, karua.
Ei tuo malli ed3s toimisi Suomessa, koska Keski-Euroopassa huomattavasti pienempi osa ikäluokasta suorittaa lukion (esim Saksassa jaetaan oppilaat jo neljännen luokan jälkeen ns tasoryhmiin ja niiden perusteella jatkavat eri kouluihin, lukioon pääsevät vain ne parhaimmat.Suomen pääsykoesysteemi on tasa-arvoisempi ja mittaa myös motivaatiota. Olen opiskellut keski-euroopassa yliopistossa ja kaikki kaverit kadehtivat Suomen pääsykoesysteemiä, joka nyt tosin valitettavasti on muuttunut.
Missä yliopistossa huonoimmat karsiutuvat pois? Oman ja lähipiirin kokemuksen mukaan näin ei ole. Toki omassa opinahjossa toimittiin siten, että mikäli tentin reputti kolmesti, joutui keskusteluun, jossa katsottiin edellytyksiä opintojen jatkamiselle. Mutta en ole kuullutkaan tällaisesta karsimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paineensietokyky on oleellinen myös opiskellessa. Ei tentit siitä helpotu. Itsevarma ei kuormita itseään turhalla stressillä ja selviytyy tenttiruuhkista.
Tentitkin on muuten ihan vanhanaikainen systeemi. Ihminen oppii parhaiten niin, että joutuu opettamaan opeteltavan asian toisille. Oppiminen on silloin syvää, ei pinnallista.
Terveisin, kasvatustieteilijä
Liian aikaa vievää ja tehotonta opettaa kaikki tarpeeton tauhka tuolla tavalla. Työelämässä kuitenkin tutkinnon tiedoista aktiivisessa käytössä on ehkä viidennes, jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan jo avoimen väylä/polkuopinnot olemassa
Se maksaa. Ei ole millään muotoa tasa-arvoinen. Ja on käytössä vain harvoilla aloilla.
Maksaa mutta vain vähän ja jos on yhtään halua alalle, niin on valmis tinkimään vaikka hiusten leikkuusta tai uusista vaatteista kuhan saa opiskelupaikan.
MUTTA avoimen väylän suurin ongelma on se, että niillä papereilla ei tee yhtään mitään. Ihan turhaa työtä siis.
Ai sillä tutkinnollako ei tee yhtään mitään? Siis sillä tutkinnolla, jonka saa sen jälkeen kun on päässyt avoimen väylän kautta sisään?
Avoimen väylän kautta ei pääse kuin jollekin naistutkimuksen linjalle. Mikä sitten onkin yhtä tyhjän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä muissa maissa on yliopistoihin pääsykokeet?
Esim Saksassa kaikki pääsevät opiskelemaan. Ensimmäisen vuoden aikana karsitaan jyvät akanoista. Paljon parempi kuin älytön pääsykoesysteemi.
Keski-Euroopan malli ei todellakaan ole hyvä. Siellä on opiskelijoilla todella suuret paineet, kun joka vuosi karsitaan ne huonoimmat pois. Pahimmassa tapauksessa olet opiskellut alaa 3 vuotta ja sitten et olekaan jatkavien joukossa, karua.
Ei tuo malli ed3s toimisi Suomessa, koska Keski-Euroopassa huomattavasti pienempi osa ikäluokasta suorittaa lukion (esim Saksassa jaetaan oppilaat jo neljännen luokan jälkeen ns tasoryhmiin ja niiden perusteella jatkavat eri kouluihin, lukioon pääsevät vain ne parhaimmat.Suomen pääsykoesysteemi on tasa-arvoisempi ja mittaa myös motivaatiota. Olen opiskellut keski-euroopassa yliopistossa ja kaikki kaverit kadehtivat Suomen pääsykoesysteemiä, joka nyt tosin valitettavasti on muuttunut.
Nimenomaan! Yksi tuttu karsiutui kolmantena vuonna, sillä työskenteli samaan aikaan eikä ollut yhtä paljon aikaa päntätä. Sinne meni kolme vuotta elämästä ja lukuvuosimaksuja ei palautettu. EI tätä systeemiä Suomeen!
Minkä takia se työskenteli samaan aikaan? Jos mulla olisi varma opiskelupaikka ja vaatimuksena saada hyviä arvosanoja, niin totta helvetissä panostaisin siihen ihan täysin koko ajan. Suomessa on se paska homma, että sinne yliopistoon päästäkseen ei tarvitse onnistua kuin kerran ja sitten voi vetää laiskasti läpi koko homman.
Nyt vituttaa esim avoimen opinnoissa se, että mitään takuuta ei ole siitä, että niillä opinnoilla koskaan tekisi yhtään mitään. Sen takia joutuu opiskelemaan koko ajan työn ohessa ja tottakai siinä ei pysty panostamaan täysiä opintoihin.
Jos menestyy lukiossa hyvin, mutta ei aivan joka aineesta saa laudaturia, niin olisi hyvä, että jotakin hyvitystä hyvästä
Lukiomenestyksestä saisi pääsykokeissa.
Nyt valinnoissa väliinputoajina ovat esim. E-tason ihan hyvät oppilaat ja ne jotka eivät ole Matemaattisesti niin lahjakkaita
Alue: Aihe vapaa
Ei ap:n kysymys tyhmä ole. Systeemejä voi ja pitää kyseenalaistaa. Liian monia asioita yhteiskunnassa tehdään esimerkiksi vain siksi, että "näin se on ennenkin tehty ja piste". Silti todella haastavaa keksiä vaihtoehtoisia oikeasti toimivia mutta ennen kaikkea tasa-arvoisia valintatapoja.
Ehkä jokin alalta saatuun työkokemukseen perustuva valinta? Mutta ei tämäkään kovin tasa-arvoinen ole. Jos jollakulla vaikka toinen vanhemmista luokanopettaja tai koulun rehtori sillä saa suhteellisen helposti työpaikan jonain kouluavustajana tai tuuraavana opena jos opettajuus urapolkuna kiinnostaa.