Lue keskustelun säännöt.
Suomen koulujärjestelmä on syrjivää
11.07.2020 |
Tutkijan mukaan nykymallin ongelmana on, että oppilaita voidaan erotella suomen opintoihin (Suomi toisena ja vieraana kielenä) jopa ulkonäön tai nimen perusteella.
Kaksi päivää ennen Tampereen yliopiston hallintotieteiden pääsykokeita Fidel Al Shir, 24, huomasi sattumalta hakijatililtään Opintopolku-palvelusta, että hän ei ole hakukelpoinen.
Al Shir soitti yliopistolle ja sai kuulla, ettei hän ollut osoittanut riittävää suomen kielen taitoa voidakseen hakea yliopistoon.
Valintakokeisiin osallistuminen olisi siis täysin turhaa, vaikka Al Shir oli valmistautunut niihin koko vuoden ja käynyt avoimen yliopiston kursseilla.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni jos joku tulee muualta tänne Suomeen väkisin opiskelemaan niin pitäisi kyllä olla suomenkielen taitoinen ja taito vähintään sama kuin jos suomi olisi natiivi kieli. Suomessa opinnot ovat suomenkielisiä eikä tänne kannata ottaa kaikkia muualtakin tulleita opuskelemaan toisten verorahoilla.
Suomessa löytyy mös kokonaisia tutkintoja englanniksi. Monissa opinnoissa myös kurssikirjallisuus on kokonaan englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi media ei tartu suomenkielisiä syrjivään käytäntöön eli siihen, että ruotsinkielisille on alemmat pisterajat esim. lääkikseen?
Eihän tämä syrji. Todistat kielitaitosi maksullisella ruotsinkielenkokeella ja voit hakea ruotsinkielisten kiintiössä. Ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Joku kun vielä selittäisi sen, miksi Helsingissä on erikseen suomenkielinen ja ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu, vaikka molemmissa suuri osa opetuksesta on englanniksi? Miksi ei voisi olla yksi koulu, jossa on kursseja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi? Turhaa byrokratiaa nimenomaan pitäisi karsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Koulu päättää joo, mutta ei ketään laiteta S2 opetukseen vain etnisen taustan takia. Ryhmät ovat niin tukossa, että liian nopeasti siirretään pois, koska tulijoita riittää.
Ja huolestuttavan usein nämä S2 oppilaat ja heidän vanhempansa eivät edes ymmärrä ja oikeasti tajua kuinka heikko kielitaito oppilaalla on.
Ei ne siellä turhaan ole. Nykyään törmää oppilaisiin, jotka ovat syntyneet Suomessa ja osallistuneet varhaiskasvatukseen 2-3 vuotiaasta saakka ja silti suomenkielentaito on aivan marginaalisella tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurjaa tässä on, että eivät yliopistot noista rajoista ole paljon huudelleet. Ymmärrän, että raja on laitettu, se on ihan hyvä, mutta varmaan C riittäisi.
S2 -suomea opiskellaan tosiaan samaan tapaan kuin mitä tahansa vierasta kieltä, vaikka ruotsia tai enkkua. Käsi ylös, kuka olisi päässyt ruotsinkielen taidoillaan ruotsinkieliseen yliopistoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Koulu päättää joo, mutta ei ketään laiteta S2 opetukseen vain etnisen taustan takia. Ryhmät ovat niin tukossa, että liian nopeasti siirretään pois, koska tulijoita riittää.
Ja huolestuttavan usein nämä S2 oppilaat ja heidän vanhempansa eivät edes ymmärrä ja oikeasti tajua kuinka heikko kielitaito oppilaalla on.
Ei ne siellä turhaan ole. Nykyään törmää oppilaisiin, jotka ovat syntyneet Suomessa ja osallistuneet varhaiskasvatukseen 2-3 vuotiaasta saakka ja silti suomenkielentaito on aivan marginaalisella tasolla.
Erityisesti länsirannikolla ja Ahvenanmaalla.
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa tässä on, että eivät yliopistot noista rajoista ole paljon huudelleet. Ymmärrän, että raja on laitettu, se on ihan hyvä, mutta varmaan C riittäisi.
S2 -suomea opiskellaan tosiaan samaan tapaan kuin mitä tahansa vierasta kieltä, vaikka ruotsia tai enkkua. Käsi ylös, kuka olisi päässyt ruotsinkielen taidoillaan ruotsinkieliseen yliopistoon?
Minä. Arvosana oli M, jäi just ällästä.
S2-suomen M ei ole kova vaatimus. Asutaan sentään Suomessa ja käydään koulua suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Sama täällä, muutaman sanan sieltä täältä. Lehdestä saattaa kuvatekstistä saada jonkun tolkun. Ei tulisi opiskelusta mitään edes saksalaisessa apukoulussa.
Opohan tuossa on tyrinyt, kun ei ole ajoissa osannut auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Minulla on lyhyen saksan L ja ymmärrän. Tämä on tosin opettajan ansiota. Vanha ntsihenkinen tiukkis, jonka käytti materiaalina pitkän saksan ylioppilaskokeita. Itse tajusin vasta kirjoituksissa tämän , koska omat saksan kirjoitukset oli naurettavan helpot vereattuna koko lukioajan kokeisiin ja kuultuihin.
Vierailija kirjoitti:
Opohan tuossa on tyrinyt, kun ei ole ajoissa osannut auttaa.
Jos on tuossa määrin autettava, on syytä miettiä onko tarpeeksi osaamista yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa tässä on, että eivät yliopistot noista rajoista ole paljon huudelleet. Ymmärrän, että raja on laitettu, se on ihan hyvä, mutta varmaan C riittäisi.
S2 -suomea opiskellaan tosiaan samaan tapaan kuin mitä tahansa vierasta kieltä, vaikka ruotsia tai enkkua. Käsi ylös, kuka olisi päässyt ruotsinkielen taidoillaan ruotsinkieliseen yliopistoon?Minä. Arvosana oli M, jäi just ällästä.
S2-suomen M ei ole kova vaatimus. Asutaan sentään Suomessa ja käydään koulua suomeksi.
Opiskelu ei silti välttämättä tapahdu suomeksi. Yliopistosta ja amkista löytyy myös puhtaasti englanninkielisiä tutkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opohan tuossa on tyrinyt, kun ei ole ajoissa osannut auttaa.
Jos on tuossa määrin autettava, on syytä miettiä onko tarpeeksi osaamista yliopistoon.
Korkeakoulujen pääsyvaatimukset on juuri nyt todella sekavat ja tietoa tulee koko ajan ja kaikki muuttuu koko ajan. Opon tehtävä on infota selkeästi oppilaita.
T. Abin äiti
Mites tämä syrjiminen sitten pitäisi ratkaista, päästää puutteellisella suomen kielellä yliopistoon, koska lähtökohdat? Sieltä kun olisi tarkoitus myös valmistua, pitäisikö sitäkin helpottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opohan tuossa on tyrinyt, kun ei ole ajoissa osannut auttaa.
Jos on tuossa määrin autettava, on syytä miettiä onko tarpeeksi osaamista yliopistoon.
Korkeakoulujen pääsyvaatimukset on juuri nyt todella sekavat ja tietoa tulee koko ajan ja kaikki muuttuu koko ajan. Opon tehtävä on infota selkeästi oppilaita.
T. Abin äiti
Äiti, työnnä mua pyllystä. Ehkä jatko-opintoihin haluava voisi myös kysyä, jos on epäselvää eikä odottaa, että joku auttaa läpi elämän. Tässä tapauksessa näyttää, että kertakaikkiaan ei suomea ymmärrä tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mites tämä syrjiminen sitten pitäisi ratkaista, päästää puutteellisella suomen kielellä yliopistoon, koska lähtökohdat? Sieltä kun olisi tarkoitus myös valmistua, pitäisikö sitäkin helpottaa?
Ilmeisesti suurin ongelma on se, ettei s2 suomeen ole päteviä opettajia ja koko homma on paikkakunnasta ja opettajasta riippuen mitä sattuu.. Opetuksen pitäisi olla laadukasta. Pisa-tutkimuksessa Suomessa on suurimmat erot ma@ahanmuuttajien ja kantisten välillä. Yksi syy tähän on juuri kielenopetus. Kyllä se oallo on kunnilla opetuksen järjestäjinä ja suomenkielen opettajilla.
Yliopistoissa löytyy tutkintoja myös pelkällä englanninkielellä.