Suomen koulujärjestelmä on syrjivää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.

Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?

Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.

Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.

Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)

Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?

Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.

Onko tämä kenenkään muun ongelma kuin kyseisen hakijan? Mikäli muuten on kielitaito sellainen , että on saanut kirjoitettua suomeksi hyvän yo-todistuksen että pääsee todistuksella sisään tai pärjää pääsykokeissa. Nythän tämä s2 suomi esti edes testaamasta tätä kielitaitoa pääsykokeissa. Suomessa hyvin harvassa tutkinnossa esim. Kurssikirjallisuus on suomea ja toisaalta yliopistoissa opiskelee ja opettaa ulkomaalaisia jotka ei puhu sanaakaan suomea.

Kyseinen hakija ei ollut kirjoittanut magnaa suomen kielestä, joten todistus ei ollut kyllin hyvä. Ei se vika ollut s2 suomessa vaan arvosanassa.

Mutta miksi arvosanaraja on myös pääsykoevalintaan? Tekniikan alalla on tietut esivaatimukset todistusvalinnassa, mutta jos ei täytä niitä, saa osallistua pääsykokeseen ja osoittaa taitonsa siellä. Mutta ksei tässä ole samoin. Jos kielitaito ei riitä opiskeluun niin eihän sitten pääsykokeestakaan selviä riittävän hyvin.

Pääsykokeessa ei arvioida kielitaitoa.

Kyllähän se kielitaito tulee siinä esiin. Monenko tiedät lottoamalla saaneen tarpeeksi pisteitä pääsykokeista?

Minä esim osaan tanskaa tosi hyvin kirjallisesti, mutta putoan kun kuulen esim jyllantilaista puhujaa.

Samaten kokeessa voi osata kirjallisesti riittävän hyvin valmiiksi jauhamaansa aineistoa, mutta ei silti kykenisi kuuntelemaan suullista luentoa vieraasta aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Kurjaa tässä on, että eivät yliopistot noista rajoista ole paljon huudelleet. Ymmärrän, että raja on laitettu, se on ihan hyvä, mutta varmaan C riittäisi.

S2 -suomea opiskellaan tosiaan samaan tapaan kuin mitä tahansa vierasta kieltä, vaikka ruotsia tai enkkua. Käsi ylös, kuka olisi päässyt ruotsinkielen taidoillaan ruotsinkieliseen yliopistoon?

Käsi ylös, kuka olisi päässyt englanninkielen taidoillaan englanninkieliseen yliopistoon, saati englanninkieliseen koulutusohjelmaan Suomessa?

Ongelma voi olla S2-opetuksen taso paikoin, mutta kyllä yleisesti kielenopetus tähtää siihen, että kieltä voi jatkossa käyttää. Englannin suhteen pidetään ihan normina, että sillä jatkossa pärjää, ja S2-oppilaat törmäävät suomen kieleen muuallakin kuin lukukirjassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee Suomeen opiskelemaan suomea vieraana kielen - ei valita opintoihin koska ei ole tarpeeksi suomenkielen taitoinen.

Niin mikäänhän ei mennyt pieleen tässä valinnassa, eihän?

Ei mennyt. Jos tulee opiskelemaan Suomeen niin sitten pitää osata suomea. Jos ei osata puhuta suomea niin sitten ei tulla opiskelemaan Suomeen. Piste.

Suomi on suomenkielinenkin maa eikä täällä muuta kieltä puhuta.

Täällä puhutaan myös ruotsia jos et ole sattunut huomaamaan. Löytyy myös yliopistokoulutusta englanniksi.

Olisiko tuon hakijan siinä tapauksessa kannattanut pyrkiä sellaiseen koulutusohjelmaan, jossa kielitaitovaatimukset täyttyvät ruotsin tai englannin osalta? Nythän ne eivät täyttyneet suomen osalta, jolloin suomenkieliseen koulutusohjelmaan ei ollut pääsyä.

Tai olisiko ollut ammattikorkean koukutusohjelmaa, joka soveltuisi hakijalle paremmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.

Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?

Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.

Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.

Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)

Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?

Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.

Onko tämä kenenkään muun ongelma kuin kyseisen hakijan? Mikäli muuten on kielitaito sellainen , että on saanut kirjoitettua suomeksi hyvän yo-todistuksen että pääsee todistuksella sisään tai pärjää pääsykokeissa. Nythän tämä s2 suomi esti edes testaamasta tätä kielitaitoa pääsykokeissa. Suomessa hyvin harvassa tutkinnossa esim. Kurssikirjallisuus on suomea ja toisaalta yliopistoissa opiskelee ja opettaa ulkomaalaisia jotka ei puhu sanaakaan suomea.

Kyseinen hakija ei ollut kirjoittanut magnaa suomen kielestä, joten todistus ei ollut kyllin hyvä. Ei se vika ollut s2 suomessa vaan arvosanassa.

Mutta miksi arvosanaraja on myös pääsykoevalintaan? Tekniikan alalla on tietut esivaatimukset todistusvalinnassa, mutta jos ei täytä niitä, saa osallistua pääsykokeseen ja osoittaa taitonsa siellä. Mutta ksei tässä ole samoin. Jos kielitaito ei riitä opiskeluun niin eihän sitten pääsykokeestakaan selviä riittävän hyvin.

Monille aloille oli omana hakuaikanani noin 10 v sitten vaatimuksia jo pääsykokeeseen pääsemiseen.

Itse hain AMK opiskelemaan sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi, fysioterapeutiksi ja kätilöksi. Pääsin em. kolmeen ekaan pääsykokeisiin, mutta kätilöopintojen pääsykokeeseen en päässyt. Arvosanani eivät riittäneet sinne.

Pääsykokeetkin pitää järjestää, tarkastaa ja arvioida. Aikamoinen työmaa olisi pistää kaikki hakijat tuosta mankelista läpi, joten pääsykokeeseenkaan ei välttämättä oteta kaikkia.

Tässä kyseisessä tapauksessa pääsykokeisiin pääsemiseen vaaditaan riittävä kielitaito (ja ehkä myös riittävä keskiarvo).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.

Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?

Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.

Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.

Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)

Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?

Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.

Onko tämä kenenkään muun ongelma kuin kyseisen hakijan? Mikäli muuten on kielitaito sellainen , että on saanut kirjoitettua suomeksi hyvän yo-todistuksen että pääsee todistuksella sisään tai pärjää pääsykokeissa. Nythän tämä s2 suomi esti edes testaamasta tätä kielitaitoa pääsykokeissa. Suomessa hyvin harvassa tutkinnossa esim. Kurssikirjallisuus on suomea ja toisaalta yliopistoissa opiskelee ja opettaa ulkomaalaisia jotka ei puhu sanaakaan suomea.

Kyseinen hakija ei ollut kirjoittanut magnaa suomen kielestä, joten todistus ei ollut kyllin hyvä. Ei se vika ollut s2 suomessa vaan arvosanassa.

Mutta miksi arvosanaraja on myös pääsykoevalintaan? Tekniikan alalla on tietut esivaatimukset todistusvalinnassa, mutta jos ei täytä niitä, saa osallistua pääsykokeseen ja osoittaa taitonsa siellä. Mutta ksei tässä ole samoin. Jos kielitaito ei riitä opiskeluun niin eihän sitten pääsykokeestakaan selviä riittävän hyvin.

Pääsykokeessa ei arvioida kielitaitoa.

Kyllähän se kielitaito tulee siinä esiin. Monenko tiedät lottoamalla saaneen tarpeeksi pisteitä pääsykokeista?

Minä esim osaan tanskaa tosi hyvin kirjallisesti, mutta putoan kun kuulen esim jyllantilaista puhujaa.

Samaten kokeessa voi osata kirjallisesti riittävän hyvin valmiiksi jauhamaansa aineistoa, mutta ei silti kykenisi kuuntelemaan suullista luentoa vieraasta aiheesta.

Saati että kykenisi tuottamaan riittävän tasokasta tekstiä, kun suomalaistenkin kirjoittamista raporteista löytyy käytännössä aina huomautettavaa. Oma ala tosin on sen verran kansainvälinen, että englanti hyväksytään ja voi kirjoittaa raportitkin englanniksi, joten tämäkin kaveri olisi ollut tervetellut.

Suomessa on hyvä osata suomea, muistakin syistä kuin yliopistoon pääsemiseksi. Jos ei ole aikomusta opetella puhumaan suomea hyvin, ei varmaankaan ole aikomusta myöskään tehdä töitä täällä ja tukea yhteiskuntaa maksamalla tänne veroa. Siinä tapauksessa ei ole myöskään motivaatiota tukea opintoja täällä verovaroin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurjaa tässä on, että eivät yliopistot noista rajoista ole paljon huudelleet. Ymmärrän, että raja on laitettu, se on ihan hyvä, mutta varmaan C riittäisi.

S2 -suomea opiskellaan tosiaan samaan tapaan kuin mitä tahansa vierasta kieltä, vaikka ruotsia tai enkkua. Käsi ylös, kuka olisi päässyt ruotsinkielen taidoillaan ruotsinkieliseen yliopistoon?

Käsi ylös, kuka olisi päässyt englanninkielen taidoillaan englanninkieliseen yliopistoon, saati englanninkieliseen koulutusohjelmaan Suomessa?

Ongelma voi olla S2-opetuksen taso paikoin, mutta kyllä yleisesti kielenopetus tähtää siihen, että kieltä voi jatkossa käyttää. Englannin suhteen pidetään ihan normina, että sillä jatkossa pärjää, ja S2-oppilaat törmäävät suomen kieleen muuallakin kuin lukukirjassa.

Mä opiskelin aikoinani pitkän saksan, joten enkku alkoi vasta 8. Luokalla. Opiskeltuani 5 vuotta lyhyttä englantia pääsin opiskelemaan englanninkieliseen opistotasoiseen kouluun vuodeksi. Pärjäsin hyvin, mutta töitä teetti tarkistaa sanakirjasta jälkikäteen asioita. Muistan vieläkin, että en tiennyt sanoja kuten sakset ja häntä. Viisi vuotta tuon jälkeen opiskelin Englannissa yliopistossa ja sain ekasta esseestä A:n :) mutta olin siinä välissä opiskellut yliopistotasoisia kursseja englannista.

Pointtini on, että se kielitaidon hankkii ETUKÄTEEN jos on kova motivaatio. Sain toki siitä C-englannista laudaturin, mutta ei sillä olisi pärjännyt.

Pitäisikö ottaa suomenkieliseen koulutusohjelmaan sellaisia, jotka eivät ymmärrä mitä heille sanotaan. Ja jätetään sellaiset ilman opiskelupaikkaa, jotka olisivst ymmärtäneet? Seuraavaksi pitää olla omat helpotetut kokeet, kun ei taidot riitä. Lopulta pitäisi varmaan vaan postittaa tutkinto kouluja käymättä, ettei syrjitä.

Mikä tässäkin nyt oli syrjivää? Kielitaito olisi pitänyt osoittaa vaaditulla tavalla. Näin ei ollut toimittu. Ei sinne kantasuomalainenkaan pääse, jos ei kielitaitoaan ole "rittävällä tavalla osoittanut", joskin luonnollisesti suomea äidinkielenään puhuvalle vaatimukset ovat erilaiset kuin suomea vieraana kielenä puhuvalle.