Lue keskustelun säännöt.
Suomen koulujärjestelmä on syrjivää
11.07.2020 |
Tutkijan mukaan nykymallin ongelmana on, että oppilaita voidaan erotella suomen opintoihin (Suomi toisena ja vieraana kielenä) jopa ulkonäön tai nimen perusteella.
Kaksi päivää ennen Tampereen yliopiston hallintotieteiden pääsykokeita Fidel Al Shir, 24, huomasi sattumalta hakijatililtään Opintopolku-palvelusta, että hän ei ole hakukelpoinen.
Al Shir soitti yliopistolle ja sai kuulla, ettei hän ollut osoittanut riittävää suomen kielen taitoa voidakseen hakea yliopistoon.
Valintakokeisiin osallistuminen olisi siis täysin turhaa, vaikka Al Shir oli valmistautunut niihin koko vuoden ja käynyt avoimen yliopiston kursseilla.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee Suomeen opiskelemaan suomea vieraana kielen - ei valita opintoihin koska ei ole tarpeeksi suomenkielen taitoinen.
Niin mikäänhän ei mennyt pieleen tässä valinnassa, eihän?
Ei mennyt. Jos tulee opiskelemaan Suomeen niin sitten pitää osata suomea. Jos ei osata puhuta suomea niin sitten ei tulla opiskelemaan Suomeen. Piste.
Suomi on suomenkielinenkin maa eikä täällä muuta kieltä puhuta.
Täällä puhutaan myös ruotsia jos et ole sattunut huomaamaan. Löytyy myös yliopistokoulutusta englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tämä syrjiminen sitten pitäisi ratkaista, päästää puutteellisella suomen kielellä yliopistoon, koska lähtökohdat? Sieltä kun olisi tarkoitus myös valmistua, pitäisikö sitäkin helpottaa?
Ilmeisesti suurin ongelma on se, ettei s2 suomeen ole päteviä opettajia ja koko homma on paikkakunnasta ja opettajasta riippuen mitä sattuu.. Opetuksen pitäisi olla laadukasta. Pisa-tutkimuksessa Suomessa on suurimmat erot ma@ahanmuuttajien ja kantisten välillä. Yksi syy tähän on juuri kielenopetus. Kyllä se oallo on kunnilla opetuksen järjestäjinä ja suomenkielen opettajilla.
Niin, mietteesi ilmeisesti tuosta ylen jutusta. Opetuksen laatu on aina opettajasta kiinni, oli aine mikä hyvänsä. Jotkut opettajat ovat yksinkertaisesti parempia. Turhaan tätä kuitenkaan opettajien niskaan kaadetaan. Kuka tahansa riittävän äo:n omaava oppii mitä tahansa, kun on halua oppia. Ei se riitä että tunnilla istutaan, se vaatii myös omaehtoista duunia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni jos joku tulee muualta tänne Suomeen väkisin opiskelemaan niin pitäisi kyllä olla suomenkielen taitoinen ja taito vähintään sama kuin jos suomi olisi natiivi kieli. Suomessa opinnot ovat suomenkielisiä eikä tänne kannata ottaa kaikkia muualtakin tulleita opuskelemaan toisten verorahoilla.
Länsirannikolla osataan varsin huonosti suomea. Jopa teinejä, jotka puhuu todella hoono soomi. Hoidetaan tämä kotimainen ongelma ensin.
Nuoriso on muutenkin rappiolla ympäri suomea. Oikeaa suomenkieltä ei osata sanoa sanaakaan vaan mogerretaan jotain epäselvää ja epämääräistä puhekieltä.
Tuntuu kyllä että äidinkieltä opetetaan Suomessa turhaan kun nuoriso ei viitsi sitä kuitenkaan oikeaoppisesti ja kieliopin mukaisesti puhua. Se ärsyttää.
Pilkunnussijaksi käytät pilkkuja kovin säästeliäästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Siten, että voi saada lyhyestä kielestä C:n ilman todellista kielen osaamista. Eli jos on C suomesta vieraana kielenä, ei välttämättä pärjäisi ollenkaan suomenkielisessä yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Kirjoitin lyhyestä saksasta M:n, ja vaihto-oppilaana Saksassa ymmärsin käytännön tunneilla mallista riittävästi, mutta luentomuotoiset kurssit menivät aivan yli hilseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.
Onko tämä kenenkään muun ongelma kuin kyseisen hakijan? Mikäli muuten on kielitaito sellainen , että on saanut kirjoitettua suomeksi hyvän yo-todistuksen että pääsee todistuksella sisään tai pärjää pääsykokeissa. Nythän tämä s2 suomi esti edes testaamasta tätä kielitaitoa pääsykokeissa. Suomessa hyvin harvassa tutkinnossa esim. Kurssikirjallisuus on suomea ja toisaalta yliopistoissa opiskelee ja opettaa ulkomaalaisia jotka ei puhu sanaakaan suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tämä syrjiminen sitten pitäisi ratkaista, päästää puutteellisella suomen kielellä yliopistoon, koska lähtökohdat? Sieltä kun olisi tarkoitus myös valmistua, pitäisikö sitäkin helpottaa?
Ilmeisesti suurin ongelma on se, ettei s2 suomeen ole päteviä opettajia ja koko homma on paikkakunnasta ja opettajasta riippuen mitä sattuu.. Opetuksen pitäisi olla laadukasta. Pisa-tutkimuksessa Suomessa on suurimmat erot ma@ahanmuuttajien ja kantisten välillä. Yksi syy tähän on juuri kielenopetus. Kyllä se oallo on kunnilla opetuksen järjestäjinä ja suomenkielen opettajilla.
Niin, mietteesi ilmeisesti tuosta ylen jutusta. Opetuksen laatu on aina opettajasta kiinni, oli aine mikä hyvänsä. Jotkut opettajat ovat yksinkertaisesti parempia. Turhaan tätä kuitenkaan opettajien niskaan kaadetaan. Kuka tahansa riittävän äo:n omaava oppii mitä tahansa, kun on halua oppia. Ei se riitä että tunnilla istutaan, se vaatii myös omaehtoista duunia.
Opettaja ja hänen taitonsa opettaa ja motivoida vaikuttaa suuresti siihen miten paljon oppilaita kiinnostaa panostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Siten, että voi saada lyhyestä kielestä C:n ilman todellista kielen osaamista. Eli jos on C suomesta vieraana kielenä, ei välttämättä pärjäisi ollenkaan suomenkielisessä yliopistossa.
Sitäpaitsi ruotsin M:lla ei käynyt edes mielessä yrittää ruotsinkieliseen kouluun. Senkin sai kun kertasi vanhoja ylioppilaskokeita ja opetteli muutamia fraaseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutulla nuorella on ei-suomenkieliset molemmat vanhemmat. Nuori oli Suomeen tullessa 3-vuotias. Hän on opiskellut sina suomen äidinkielenä, ei s2-kielenä. Toki äidinkieli on hänelle vähän vaikeampaa, mutta pärjää kyllä.
Ei kaikkia pakoteta minnekään kielipuolien ryhmään. Ja vanhemmat voivat omalla aktiivisuudellaan tukea lapsensa kielenoppimista. Nuo vanhemmat puhuvat edelleen 15 vuoden jälkeen varsin huonoa suomea, mutta ovat kuskanneet lastaan harrastuksiin yms, ja lapsi on oppinut kielen hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.
Onko tämä kenenkään muun ongelma kuin kyseisen hakijan? Mikäli muuten on kielitaito sellainen , että on saanut kirjoitettua suomeksi hyvän yo-todistuksen että pääsee todistuksella sisään tai pärjää pääsykokeissa. Nythän tämä s2 suomi esti edes testaamasta tätä kielitaitoa pääsykokeissa. Suomessa hyvin harvassa tutkinnossa esim. Kurssikirjallisuus on suomea ja toisaalta yliopistoissa opiskelee ja opettaa ulkomaalaisia jotka ei puhu sanaakaan suomea.
Kyseinen hakija ei ollut kirjoittanut magnaa suomen kielestä, joten todistus ei ollut kyllin hyvä. Ei se vika ollut s2 suomessa vaan arvosanassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä en ymmärrä, miksi siihen hakemiseenkin on jokin arvosana raja. Mikäli kielitaito ei riitä niin eihän tämä tyyppi silloin voi pärjätä pääsykokeissa riittävän hyvin? Vai mikä tässä on ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.
Onko tämä kenenkään muun ongelma kuin kyseisen hakijan? Mikäli muuten on kielitaito sellainen , että on saanut kirjoitettua suomeksi hyvän yo-todistuksen että pääsee todistuksella sisään tai pärjää pääsykokeissa. Nythän tämä s2 suomi esti edes testaamasta tätä kielitaitoa pääsykokeissa. Suomessa hyvin harvassa tutkinnossa esim. Kurssikirjallisuus on suomea ja toisaalta yliopistoissa opiskelee ja opettaa ulkomaalaisia jotka ei puhu sanaakaan suomea.
Kyseinen hakija ei ollut kirjoittanut magnaa suomen kielestä, joten todistus ei ollut kyllin hyvä. Ei se vika ollut s2 suomessa vaan arvosanassa.
Mutta miksi arvosanaraja on myös pääsykoevalintaan? Tekniikan alalla on tietut esivaatimukset todistusvalinnassa, mutta jos ei täytä niitä, saa osallistua pääsykokeseen ja osoittaa taitonsa siellä. Mutta ksei tässä ole samoin. Jos kielitaito ei riitä opiskeluun niin eihän sitten pääsykokeestakaan selviä riittävän hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.
Onko tämä kenenkään muun ongelma kuin kyseisen hakijan? Mikäli muuten on kielitaito sellainen , että on saanut kirjoitettua suomeksi hyvän yo-todistuksen että pääsee todistuksella sisään tai pärjää pääsykokeissa. Nythän tämä s2 suomi esti edes testaamasta tätä kielitaitoa pääsykokeissa. Suomessa hyvin harvassa tutkinnossa esim. Kurssikirjallisuus on suomea ja toisaalta yliopistoissa opiskelee ja opettaa ulkomaalaisia jotka ei puhu sanaakaan suomea.
Kyseinen hakija ei ollut kirjoittanut magnaa suomen kielestä, joten todistus ei ollut kyllin hyvä. Ei se vika ollut s2 suomessa vaan arvosanassa.
Mutta miksi arvosanaraja on myös pääsykoevalintaan? Tekniikan alalla on tietut esivaatimukset todistusvalinnassa, mutta jos ei täytä niitä, saa osallistua pääsykokeseen ja osoittaa taitonsa siellä. Mutta ksei tässä ole samoin. Jos kielitaito ei riitä opiskeluun niin eihän sitten pääsykokeestakaan selviä riittävän hyvin.
Pääsykokeessa ei arvioida kielitaitoa.
Suomessa syntyneiden tai Suomeen nuorena tulleiden ei kannattaisi opiskella s2 ryhmässä, vaan ihan äidinkieltä. On vaikeampaa kuin kantiksille, mutta sen arvoista. Ihmettelen, että omalle lapselle ehdotettiin jo päiväkodissa tuota s2 ryhmää, vaikka vain toinen vanhempi muualta kotoisin, ja hänkin puhuu suomea. Kielitaidossa ei ollut mitään vikaa, vaan ehdottivat vain tuon perusteella, että toisen vanhemma äidinkieli ei ollut suomi. Sanoivat vielä, että oikeastaan lapsi kielellisesti ikäisiään edellä, joten eivät näe tarvetta s2 ryhmälle, mutta ehdottivat kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.
Onko tämä kenenkään muun ongelma kuin kyseisen hakijan? Mikäli muuten on kielitaito sellainen , että on saanut kirjoitettua suomeksi hyvän yo-todistuksen että pääsee todistuksella sisään tai pärjää pääsykokeissa. Nythän tämä s2 suomi esti edes testaamasta tätä kielitaitoa pääsykokeissa. Suomessa hyvin harvassa tutkinnossa esim. Kurssikirjallisuus on suomea ja toisaalta yliopistoissa opiskelee ja opettaa ulkomaalaisia jotka ei puhu sanaakaan suomea.
Kyseinen hakija ei ollut kirjoittanut magnaa suomen kielestä, joten todistus ei ollut kyllin hyvä. Ei se vika ollut s2 suomessa vaan arvosanassa.
Mutta miksi arvosanaraja on myös pääsykoevalintaan? Tekniikan alalla on tietut esivaatimukset todistusvalinnassa, mutta jos ei täytä niitä, saa osallistua pääsykokeseen ja osoittaa taitonsa siellä. Mutta ksei tässä ole samoin. Jos kielitaito ei riitä opiskeluun niin eihän sitten pääsykokeestakaan selviä riittävän hyvin.
Miksei sitten katkenneella jalalla voisi yrittää olympialaisten juoksujoukkueeseen, kyllähän se jalka siitä paranee vaikka tällä hetkellä karsintaraja ei ylity.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.
Onko tämä kenenkään muun ongelma kuin kyseisen hakijan? Mikäli muuten on kielitaito sellainen , että on saanut kirjoitettua suomeksi hyvän yo-todistuksen että pääsee todistuksella sisään tai pärjää pääsykokeissa. Nythän tämä s2 suomi esti edes testaamasta tätä kielitaitoa pääsykokeissa. Suomessa hyvin harvassa tutkinnossa esim. Kurssikirjallisuus on suomea ja toisaalta yliopistoissa opiskelee ja opettaa ulkomaalaisia jotka ei puhu sanaakaan suomea.
Kyseinen hakija ei ollut kirjoittanut magnaa suomen kielestä, joten todistus ei ollut kyllin hyvä. Ei se vika ollut s2 suomessa vaan arvosanassa.
Mutta miksi arvosanaraja on myös pääsykoevalintaan? Tekniikan alalla on tietut esivaatimukset todistusvalinnassa, mutta jos ei täytä niitä, saa osallistua pääsykokeseen ja osoittaa taitonsa siellä. Mutta ksei tässä ole samoin. Jos kielitaito ei riitä opiskeluun niin eihän sitten pääsykokeestakaan selviä riittävän hyvin.
Pääsykokeessa ei arvioida kielitaitoa.
Kyllähän se kielitaito tulee siinä esiin. Monenko tiedät lottoamalla saaneen tarpeeksi pisteitä pääsykokeista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Ei päätä. Alaikäisen lapsen kohdalla vanhemmat päättävät. Koululle ilmoitetaan oppilaan äidinkieli. Äidinkielekseen voi ilmoittaa suomen, vaikka sitä ei osaisi juuri puhua. Silloin oppilas suorittaa "normaalin oppimäärän" äidinkielestä. Jos äidinkieleksi ilmoitetaan joku muu kieli (tähän pitää olla perusteet, mitä tahansa kieltä ei voi ilmoittaa), oppilasta kohdellaan s2-oppilaana ja hän opiskelee suomea toisena kielenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kovaa syrjintää, kun koetulokset vaikuttavat siihen että pääsekö opiskelemaan. Asia olisi varmaan selvinnyt hakijalle ihan sieltä valintakriteereistä.
Kuinka nuo koetulokset voi vaikuttaa ja karsia hakijoita pois jo ennen pääsykoetta? Onko ne tulokset päätetty jo jokaisen osalta etukäteen?
Yliopistoilla voi olla karsivia esivaatimuksia. Esim. Moniin tekniikan aloihin pitää olla fysiikasta, kemiasta tai pitkästä matematiikasta eximia tai lautadur, jotta kelpaa todistusvalinnassa hyväksytyksi. Ongelma tuossa tapauksessa on se että vain s2 suomen kirjoittaneille on kielitaitovaatimus M ylppäreissä ja joka on kirjoittanut s1 suomen ei mitään vaatimusta ole. Koulu päättää pitkälti kumpaan opetukseen joudut etnisen profiloinnin ei kielitaitosi peristeella.
Tarkoittaa sitä, että jos kirjoitat M kun opiskelet s2 tasolla, se vastaa s1 approbaturia. Cum laude arvosanalla et vielä osaa suomea kuin auttavasti. Väitän, että lyhyen saksan lukenut suomalainen, joka kirjoittaa C:n ei pärjää saksalaisessa yliopistossa. Ilman mitään profilointeja.
Minulla on lyhyen saksan C, enkä ymmärrä esim. saksankielisestä tv:stä yhtään mitään! :)
Miten teidän kahden huono kielipää tähän liittyy?
Liittyy siten, että on esimerkkinä siitä, että jollei osaa kieltä on epätodennäköistä opiskella ko. kielellä.
Onko tämä kenenkään muun ongelma kuin kyseisen hakijan? Mikäli muuten on kielitaito sellainen , että on saanut kirjoitettua suomeksi hyvän yo-todistuksen että pääsee todistuksella sisään tai pärjää pääsykokeissa. Nythän tämä s2 suomi esti edes testaamasta tätä kielitaitoa pääsykokeissa. Suomessa hyvin harvassa tutkinnossa esim. Kurssikirjallisuus on suomea ja toisaalta yliopistoissa opiskelee ja opettaa ulkomaalaisia jotka ei puhu sanaakaan suomea.
Kyseinen hakija ei ollut kirjoittanut magnaa suomen kielestä, joten todistus ei ollut kyllin hyvä. Ei se vika ollut s2 suomessa vaan arvosanassa.
Mutta miksi arvosanaraja on myös pääsykoevalintaan? Tekniikan alalla on tietut esivaatimukset todistusvalinnassa, mutta jos ei täytä niitä, saa osallistua pääsykokeseen ja osoittaa taitonsa siellä. Mutta ksei tässä ole samoin. Jos kielitaito ei riitä opiskeluun niin eihän sitten pääsykokeestakaan selviä riittävän hyvin.
Pääsykokeessa ei arvioida kielitaitoa.
Kyllähän se kielitaito tulee siinä esiin. Monenko tiedät lottoamalla saaneen tarpeeksi pisteitä pääsykokeista?
Ei tule.
Onko sekin sitten väärin, ettei Åbo Akademihin oteta ilman riittävää ruotsin taitoa? Suomenkieliset koulut käyneiden on saatava joko tarpeeksi hyvä arvosana ruotsin yo-kokeesta tai läpäistävä Åbo Akademin kielikoe, tai opintojen aloittamisesta ÅA:ssa on turha haaveilla.
Vai voisiko sittenkin olla kyse siitä, että opiskelupaikat halutaan antaa niille joilla on parhaat edellytykset selviytyä opinnoista? Vieraalla kielellä opiskeleminen on vaikeaa.