Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Onneksi mä puhun niin huonoa enkkua itsekin, ettei paljoa virheet haittaa!
Tosin sitten kun huomaa, että joku tekee vielä karkeampia virheitä kuin itse, esim. "he don't speak English good", olen ihan järkyttynyt. :D
En aio itse lukea noita artikkeleita enää sellaisenaan uusiksi, kun on ne kertaalleen huolellisesti käynyt läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin. Aloin lukemaan ensimmäistä artikkelia ja hetihän tajusin ettei tämä näin helpoksi voinut jäädä että ymmärtäisi vaan artikkelit ja niiden sisällöt vaan on selvitettävä myös mitä kirjoittaja on tarkoittanut, kun hän käyttää englantiä väärin. Useassa lauseessa outo monikko tai artikkeli, menee hetki kyllä lukea.
Luin itse ainakin ROC-artikkelia päässäni sellaisella Intian englannin aksentilla, niin alkoi kuulostamaan sopivalta :D
Tutkijahan on itse ilmeisesti iranilainen.
Herää kyllä oikeasti kysymys, että miksi tuollainen aineisto on valittu. Kenen etua tämä ajaa? Ei ole ainoa ko. aihetta käsittelevä tieteellinen teksti maailmassa, eikä noin huono kieli edusta mitenkään valtavirtaa tieteen kentällä. Suomessa noin kökköä tekstiä ei kukaan suostuisi edes julkaisemaan. Tuon tilalla kun olisi ollut vaikka osa siitä 2019 tilastopaketista, niin kokeen erottelukykykin saattaisi olla parempi. Ei siinä, luen tämänkin osan aineistosta tietty ilomielin ja hymy herkässä, mutta ihmettelen vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin. Aloin lukemaan ensimmäistä artikkelia ja hetihän tajusin ettei tämä näin helpoksi voinut jäädä että ymmärtäisi vaan artikkelit ja niiden sisällöt vaan on selvitettävä myös mitä kirjoittaja on tarkoittanut, kun hän käyttää englantiä väärin. Useassa lauseessa outo monikko tai artikkeli, menee hetki kyllä lukea.
Luin itse ainakin ROC-artikkelia päässäni sellaisella Intian englannin aksentilla, niin alkoi kuulostamaan sopivalta :D
Tutkijahan on itse ilmeisesti iranilainen.
Herää kyllä oikeasti kysymys, että miksi tuollainen aineisto on valittu. Kenen etua tämä ajaa? Ei ole ainoa ko. aihetta käsittelevä tieteellinen teksti maailmassa, eikä noin huono kieli edusta mitenkään valtavirtaa tieteen kentällä. Suomessa noin kökköä tekstiä ei kukaan suostuisi edes julkaisemaan. Tuon tilalla kun olisi ollut vaikka osa siitä 2019 tilastopaketista, niin kokeen erottelukykykin saattaisi olla parempi. Ei siinä, luen tämänkin osan aineistosta tietty ilomielin ja hymy herkässä, mutta ihmettelen vaan.
Höpönlöpö, julkaistut artikkelit ovat menneet läpi myös kielen osalta. Osa ”virheistä” on tieteellisen tekstin aikaansaamia. Erottelukykyyn eivät vaikuta.
"Virheet ovat tieteellisen tekstin aikansaamia"????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin. Aloin lukemaan ensimmäistä artikkelia ja hetihän tajusin ettei tämä näin helpoksi voinut jäädä että ymmärtäisi vaan artikkelit ja niiden sisällöt vaan on selvitettävä myös mitä kirjoittaja on tarkoittanut, kun hän käyttää englantiä väärin. Useassa lauseessa outo monikko tai artikkeli, menee hetki kyllä lukea.
Luin itse ainakin ROC-artikkelia päässäni sellaisella Intian englannin aksentilla, niin alkoi kuulostamaan sopivalta :D
Tutkijahan on itse ilmeisesti iranilainen.
Herää kyllä oikeasti kysymys, että miksi tuollainen aineisto on valittu. Kenen etua tämä ajaa? Ei ole ainoa ko. aihetta käsittelevä tieteellinen teksti maailmassa, eikä noin huono kieli edusta mitenkään valtavirtaa tieteen kentällä. Suomessa noin kökköä tekstiä ei kukaan suostuisi edes julkaisemaan. Tuon tilalla kun olisi ollut vaikka osa siitä 2019 tilastopaketista, niin kokeen erottelukykykin saattaisi olla parempi. Ei siinä, luen tämänkin osan aineistosta tietty ilomielin ja hymy herkässä, mutta ihmettelen vaan.
Höpönlöpö, julkaistut artikkelit ovat menneet läpi myös kielen osalta. Osa ”virheistä” on tieteellisen tekstin aikaansaamia. Erottelukykyyn eivät vaikuta.
En ymmärrä, mitä tarkoitat. Kun artikkelin yhteydessä erikseen mainitaan sen sisältävän useita kirjoitusvirheitä, niiden laittaminen tieteellisen tekstilajin piikkiin kuulostaa epäloogiselta. Joku syyhän tuon artikkelin valikoitumiseen tietenkin on olemassa, sitä en kiistä. Akateemisissa julkaisuissa kieli noin yleensä ottaen on kuitenkin huoliteltua ja oikein, eikä tämä artikkeli siltä osin edusta mitään tieteen valtavirtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Virheet ovat tieteellisen tekstin aikansaamia"????
Kyllä, ne mitä pidetään virheinä vaikka ovat tieteellisen tekstin ja esim. lausuntojen kieltä, eivät varsinaisia virheitä. Todellisiakin virheitä niihin aina jää, mutta ei ne tee artikkelista huonoa. Jos se menee virheineen läpi, lukijan ymmärrys ei varmasti niistä kiinni jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin. Aloin lukemaan ensimmäistä artikkelia ja hetihän tajusin ettei tämä näin helpoksi voinut jäädä että ymmärtäisi vaan artikkelit ja niiden sisällöt vaan on selvitettävä myös mitä kirjoittaja on tarkoittanut, kun hän käyttää englantiä väärin. Useassa lauseessa outo monikko tai artikkeli, menee hetki kyllä lukea.
Luin itse ainakin ROC-artikkelia päässäni sellaisella Intian englannin aksentilla, niin alkoi kuulostamaan sopivalta :D
Tutkijahan on itse ilmeisesti iranilainen.
Herää kyllä oikeasti kysymys, että miksi tuollainen aineisto on valittu. Kenen etua tämä ajaa? Ei ole ainoa ko. aihetta käsittelevä tieteellinen teksti maailmassa, eikä noin huono kieli edusta mitenkään valtavirtaa tieteen kentällä. Suomessa noin kökköä tekstiä ei kukaan suostuisi edes julkaisemaan. Tuon tilalla kun olisi ollut vaikka osa siitä 2019 tilastopaketista, niin kokeen erottelukykykin saattaisi olla parempi. Ei siinä, luen tämänkin osan aineistosta tietty ilomielin ja hymy herkässä, mutta ihmettelen vaan.
Höpönlöpö, julkaistut artikkelit ovat menneet läpi myös kielen osalta. Osa ”virheistä” on tieteellisen tekstin aikaansaamia. Erottelukykyyn eivät vaikuta.
En ymmärrä, mitä tarkoitat. Kun artikkelin yhteydessä erikseen mainitaan sen sisältävän useita kirjoitusvirheitä, niiden laittaminen tieteellisen tekstilajin piikkiin kuulostaa epäloogiselta. Joku syyhän tuon artikkelin valikoitumiseen tietenkin on olemassa, sitä en kiistä. Akateemisissa julkaisuissa kieli noin yleensä ottaen on kuitenkin huoliteltua ja oikein, eikä tämä artikkeli siltä osin edusta mitään tieteen valtavirtaa.
Ja se johtuu siitä, että ei ole alunperin tehty englanniksi. Oikein hyvin siitä saa selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ROC-käyrä pläjäyksen tekstissä puhutaan kuviosta 4, joka on piirretty taulukon 2 mukaan (s. 630). En löydä artikkelista kuvio 4. Olenko sokea? Muutenkin olen sitä mieltä, että samasta asiasta olisi todennäköisesti (heh!) löytynyt selkeämpi esitys ehkä jopa suomen kielellä.
Neloskuva on jäänyt kokonaan pois.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24009950/
Ei näitä kukaan muu lue sanasta sanaan kuin pääsykoepänttääjät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleen tuosta ROC-artikkelista ja sen virheistä, että en ihmettelisi, jos siihen liittyvistä kysymyksistä voisi tulla oikaisupyyntöjä myöhemmin. Jos nimittäin lähdetään saivartelemaan, niin väärin kirjoitettuihin sanoihinkin voisi olla helppo takertua. Vaikkakin voitaisiin lähteä siitä, että ydinasia pitäisi silti selvitä ja olla selvä missä kohti kirjoitusvirheitä esiintyy. Toki riippuu kovasti siitä mitä kysytään ja miten kysymykset laadittu.
Vierailija kirjoitti:
Neloskuva on jäänyt kokonaan pois.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24009950/
Ei näitä kukaan muu lue sanasta sanaan kuin pääsykoepänttääjät.
Tämäkö nyt on sitä tietellistä tarkkutta sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä olisikaan ennakkomateriaali ilman virheitä. 😂
Vierailija kirjoitti:
Mitä olisikaan ennakkomateriaali ilman virheitä. 😂
Ironista tässä on se, että hakijalle virheitä ei sallita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä esimerkkejä yhteisvalinnan kokeesta 2019
3. MoCA-menetelmästä pätee Pyykösen ym:n Alzheimerin tautia ja ajokykyä käsittelevän artikkelin perusteella, että...
a) sen katkaisurajaa on väärien positiivisten välttämiseksi ehdotettu laskettavaksi, alle 20:n pistemäärä viittaa ajokiellon tarpeeseen ja että terveet verrokit saivat tässä tutkimuksessa keskimäärin enemmän kokonaispisteitä kuin Alzheimerin tautia sairastavat potilaat.
b) alle 20:n pistemäärä viittaa erikoissairaanhoidon tutkimusten harkinnan tarpeeseen, tämän tutkimuksen tulokset puoltavat ehdotusta katkaisurajan laskemiseksi 23:een ja että Alzheimerin tautia sairastavat potilaat saivat tässä tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevästi (5 prosentin riskitasolla) keskimäärin vähemmän kokonaispisteitä kuin verrokit.
c) kukaan Alzheimerin tautia sairastavista potilaista ei saanut tässä tutkimuksessa yhtä paljon kokonaispisteitä kuin vähiten kokonaispisteitä saanut terve verrokki, katkaisurajaa on sairauksien seulonnassa väärien positiivisten välttämiseksi ehdotettu siirrettäväksi 26:sta 23:een ja että alle 20:n pistemäärä viittaa tiiviin seurannan tarpeeseen.
d) katkaisurajaa on väärien tulosten välttämiseksi ehdotettu muutettavaksi, alle 20:n pistemäärä viittaa ajokokeen harkinnan tarpeeseen ja että Alzheimerin tautia sairastavat potilaat saivat tässä tutkimuksessa keskimäärin tilastollisesti merkitsevästi (5 prosentin riskitasolla) vähemmän pisteitä käsitteenmuodostuksessa ja orientaatiossa kuin terveet verrokit.
Eli voidaan todella vaikeita monivalintoja keskiä juurikin numeroiden avulla.
No eihän noissa numeroilla pelata vaan kysytään sitä ymmärsikö johtopäätökset. Sit pelattaisiin numeroilla, jos väitteet olisivat muutoin samat, mutta a) olisi pistemäärä 20 ja b) pistemäärä 25.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neloskuva on jäänyt kokonaan pois.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24009950/
Ei näitä kukaan muu lue sanasta sanaan kuin pääsykoepänttääjät.
Tämäkö nyt on sitä tietellistä tarkkutta sitten?
Sä olet vasta lukemassa pääsykokeisiin, joten jospa hillitsisit vähän tota tieteellistä keulimistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neloskuva on jäänyt kokonaan pois.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24009950/
Ei näitä kukaan muu lue sanasta sanaan kuin pääsykoepänttääjät.
Tämäkö nyt on sitä tietellistä tarkkutta sitten?
Sä olet vasta lukemassa pääsykokeisiin, joten jospa hillitsisit vähän tota tieteellistä keulimistasi.
Osa hakijoista on toisen alan maistereita, joilla saattaa itselläänkin olla julkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neloskuva on jäänyt kokonaan pois.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24009950/
Ei näitä kukaan muu lue sanasta sanaan kuin pääsykoepänttääjät.
Tämäkö nyt on sitä tietellistä tarkkutta sitten?
Sä olet vasta lukemassa pääsykokeisiin, joten jospa hillitsisit vähän tota tieteellistä keulimistasi.
Ikävän sävyinen kommentti. Ei se ole mitään keulimista, jos ihan avoimesti keskustelee pääsykokeeseen tulevan materiaalin virheistä. Varsinkin kun on tiedossa, että kysymykset voivat olla hyvinkin pikkutarkkoja.
T. toisen alan maisteri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neloskuva on jäänyt kokonaan pois.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24009950/
Ei näitä kukaan muu lue sanasta sanaan kuin pääsykoepänttääjät.
Tämäkö nyt on sitä tietellistä tarkkutta sitten?
Sä olet vasta lukemassa pääsykokeisiin, joten jospa hillitsisit vähän tota tieteellistä keulimistasi.
Osa hakijoista on toisen alan maistereita, joilla saattaa itselläänkin olla julkaisuja.
Mitä sitten? Senkö jälkeen voi ruotia toisten artikkeleita? -eri
Joko moni on luovuttanut ja päättänyt hakea ens vuonna vasta?
Luin itse ainakin ROC-artikkelia päässäni sellaisella Intian englannin aksentilla, niin alkoi kuulostamaan sopivalta :D
Tutkijahan on itse ilmeisesti iranilainen.