Psykologia 2021

Aineisto tehtävään 1

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta kutsutaan lukivaikeudeksi. Usein käytetään myös termiä lukihäiriö tai dysleksia. Keskeisin piirre on vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa. Tämä näkyy muun muassa lukemisen ja kirjoittamisen hitautena ja virhealttiutena. Seurauksina voi olla luetun ymmärtämisen vaikeuksia ja lukemisen jääminen vähiin, mikä puolestaan voi johtaa sanavaraston ja yleistietojen vähäisyyteen. Tässä tehtävässä lähdetään oletuksesta, että tiedetään, että tasan 10%:lla väestöstä on lukihäiriö.

Tutkija on kehittänyt uuden lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia kartoittavan lukitestin. Testi muodostuu kahdestakymmenestä tehtävästä, joista jokaisesta voi saada 0,5 pistettä. Arvioidakseen kehittämänsä menetelmän toimivuutta tukija on kerännyt 250 henkilön aineiston, joka muodostuu kahdesta otoksesta. Aineistossa 125 henkilöllä (otos 1) ei ole todettu tiettyjen tunnettujen ja luotettavaksi havaittujen kriteerien perusteella lukihäiriötä. 125 henkilöllä (otos 2) on kriteerien perusteella todettu lukihäiriö.

Tutkija teetti kaikille 250 tutkittavalle uuden kehittämänsä lukitestin ja analysoi tulokset ROC -analyysilla. Tulosten perusteella tutkija luokitteli aineiston käyttäen luokkarajana ROC-analyysin tarjoamaa parasta katkaisupistettä. Luokittelun tulokset on esitetty taulukossa 1.

                                                                    lukihäiriö                                    Ei-lukihäiriötä                                           YHT

TESTIN TULOS         lukihäiriö                105                                                30                                                             135

                                   Ei- lukihäiriötä       20                                                  95                                                              115

_________________________________________________________________________________________

YHT                                                            125                                              125                                                             250

Tehtävä 1. Tehtävänäsi on vastata pyydetty arvo tehtävän 1 aineistossa kuvatulle lukitestille.

d) Positiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.

e) Negatiivinen ennustearvo eli todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa ei ole lukihäiriötä, kun hänelle uuden lukitestin perusteella ei sitä luokitella

Tuli viestien merkkirajoitukset pahemman kerran vastaan. Siksi pätkissä, sori!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävänannoissa voidaan antaa turhia tietoja. Eli vaikka kysymykseen olisi sisällytetty kaikenmoista tietoa, ei sitä välttämättä tarvitse itse laskusuorituksesa käyttää.

Siitä sentään kaikki ovat yhtä mieltä. :) Oliko turha tieto sitten 10 % vai 2x2-taulukko, on kiistan kohteena.

Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ettäkö 2x2 taulukko olisi turhaa tietoa. Sitä tarvittiin tottakai testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden arvioimiseen. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, pitikö ennustearvot laskea tämän 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen henkilölle vai 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen jälkeen satunnaisesti koko populaatiosta valitulle henkilölle.

Aika monella on vielä hahmottumatta tämä asetelma...

Minuakin kiinnostaisi perata noita ennakkomateriaaliin liittyviä kysymyksiä. Todella vaikea arvioida edes artikkelit kädessä, mitä vaihtoehtoa/vaihtoehtoja on haettu. Aloitetaanko 2 tehtävän alusta epäselviltä tuntuvilla kysymyksillä? 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävänannoissa voidaan antaa turhia tietoja. Eli vaikka kysymykseen olisi sisällytetty kaikenmoista tietoa, ei sitä välttämättä tarvitse itse laskusuorituksesa käyttää.

Siitä sentään kaikki ovat yhtä mieltä. :) Oliko turha tieto sitten 10 % vai 2x2-taulukko, on kiistan kohteena.

Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ettäkö 2x2 taulukko olisi turhaa tietoa. Sitä tarvittiin tottakai testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden arvioimiseen. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, pitikö ennustearvot laskea tämän 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen henkilölle vai 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen jälkeen satunnaisesti koko populaatiosta valitulle henkilölle.

Aika monella on vielä hahmottumatta tämä asetelma...

Ja vielä lisään tähän, että 2x2 taulukon mukainen testiasetelma/tutkimusasetelma tms. mitä nimeä siitä sitten haluaakaan käyttää, tarvittiin, jotta PPV ja NPV voidaan laskea - riippumatta siitä kumpi henkilö on kyseessä, otoksen henkilö vai koko väestöstä satunnaisesti valittu. 2x2 taulukon tiedoista saadaan Sen ja Spe, jotka tarvitaan joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävänannoissa voidaan antaa turhia tietoja. Eli vaikka kysymykseen olisi sisällytetty kaikenmoista tietoa, ei sitä välttämättä tarvitse itse laskusuorituksesa käyttää.

Siitä sentään kaikki ovat yhtä mieltä. :) Oliko turha tieto sitten 10 % vai 2x2-taulukko, on kiistan kohteena.

Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ettäkö 2x2 taulukko olisi turhaa tietoa. Sitä tarvittiin tottakai testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden arvioimiseen. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, pitikö ennustearvot laskea tämän 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen henkilölle vai 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen jälkeen satunnaisesti koko populaatiosta valitulle henkilölle.

Aika monella on vielä hahmottumatta tämä asetelma...

Ja vielä lisään tähän, että 2x2 taulukon mukainen testiasetelma/tutkimusasetelma tms. mitä nimeä siitä sitten haluaakaan käyttää, tarvittiin, jotta PPV ja NPV voidaan laskea - riippumatta siitä kumpi henkilö on kyseessä, otoksen henkilö vai koko väestöstä satunnaisesti valittu. 2x2 taulukon tiedoista saadaan Sen ja Spe, jotka tarvitaan joka tapauksessa.

Juuri näin. Oleellista on siis tuo, että ”henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.” Ja tällöinhän, jos sä pyörität vain tuon testin tietoja, sä saat tiedon, joka sulla jo oli (sä tiedät paljonko n määrä molemmissa ryhmissä). Eli tässä minä kyllä olisin käyttänyt tuota 10% tietoa, se kun kertoo sen, että jos se tällä luokitellaan, kuinka todennäköistä se sit koko populaatiossa on. Se kun on se ”todellisuudessa”.

Mitä mieltä olette tehtävän 2.3 a) vaihtoehdosta (oliko SD potilailla eroja terveisiin vähemmän kuin muilla ryhmillä)?

Olen kyllä lähes varma artikkelin perusteella, että se on oikein ja että se piti näin ollen valita, mutta koska tekstissä ei tätä suoraan todeta niin varmistan oletteko samaa mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävänannoissa voidaan antaa turhia tietoja. Eli vaikka kysymykseen olisi sisällytetty kaikenmoista tietoa, ei sitä välttämättä tarvitse itse laskusuorituksesa käyttää.

Siitä sentään kaikki ovat yhtä mieltä. :) Oliko turha tieto sitten 10 % vai 2x2-taulukko, on kiistan kohteena.

Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ettäkö 2x2 taulukko olisi turhaa tietoa. Sitä tarvittiin tottakai testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden arvioimiseen. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, pitikö ennustearvot laskea tämän 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen henkilölle vai 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen jälkeen satunnaisesti koko populaatiosta valitulle henkilölle.

Aika monella on vielä hahmottumatta tämä asetelma...

Ja vielä lisään tähän, että 2x2 taulukon mukainen testiasetelma/tutkimusasetelma tms. mitä nimeä siitä sitten haluaakaan käyttää, tarvittiin, jotta PPV ja NPV voidaan laskea - riippumatta siitä kumpi henkilö on kyseessä, otoksen henkilö vai koko väestöstä satunnaisesti valittu. 2x2 taulukon tiedoista saadaan Sen ja Spe, jotka tarvitaan joka tapauksessa.

Juuri näin. Oleellista on siis tuo, että ”henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.” Ja tällöinhän, jos sä pyörität vain tuon testin tietoja, sä saat tiedon, joka sulla jo oli (sä tiedät paljonko n määrä molemmissa ryhmissä). Eli tässä minä kyllä olisin käyttänyt tuota 10% tietoa, se kun kertoo sen, että jos se tällä luokitellaan, kuinka todennäköistä se sit koko populaatiossa on. Se kun on se ”todellisuudessa”.

Just näin :) se todellisuus kiinnostaa. Ehdottomasti tulee laskea esiintyvyydellä, muutoin ei tuota mitään lisäarvoa. Tieteessä pyritään aina yleistämään otosta isompaan joukkoon / populaatioon. Se on koko tutkimuksen pointti. Toinen pointti on, että taulukossa on annettu vain yksi valittu cut-off arvo, josta jo tiedetään miten paljon tunnistaa oikeita positiivisia & oikeita negatiivisia & millä kustannuksella. En vain itse näe sitä tietoarvoa, jos laskisin tästä pienestä otoksesta PPV & NPV. Se ei anna kuvaa todellisuudesta, joka meitä loppupeleissä nimenomaan kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävänannoissa voidaan antaa turhia tietoja. Eli vaikka kysymykseen olisi sisällytetty kaikenmoista tietoa, ei sitä välttämättä tarvitse itse laskusuorituksesa käyttää.

Siitä sentään kaikki ovat yhtä mieltä. :) Oliko turha tieto sitten 10 % vai 2x2-taulukko, on kiistan kohteena.

Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ettäkö 2x2 taulukko olisi turhaa tietoa. Sitä tarvittiin tottakai testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden arvioimiseen. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, pitikö ennustearvot laskea tämän 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen henkilölle vai 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen jälkeen satunnaisesti koko populaatiosta valitulle henkilölle.

Aika monella on vielä hahmottumatta tämä asetelma...

Ja vielä lisään tähän, että 2x2 taulukon mukainen testiasetelma/tutkimusasetelma tms. mitä nimeä siitä sitten haluaakaan käyttää, tarvittiin, jotta PPV ja NPV voidaan laskea - riippumatta siitä kumpi henkilö on kyseessä, otoksen henkilö vai koko väestöstä satunnaisesti valittu. 2x2 taulukon tiedoista saadaan Sen ja Spe, jotka tarvitaan joka tapauksessa.

Juuri näin. Oleellista on siis tuo, että ”henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.” Ja tällöinhän, jos sä pyörität vain tuon testin tietoja, sä saat tiedon, joka sulla jo oli (sä tiedät paljonko n määrä molemmissa ryhmissä). Eli tässä minä kyllä olisin käyttänyt tuota 10% tietoa, se kun kertoo sen, että jos se tällä luokitellaan, kuinka todennäköistä se sit koko populaatiossa on. Se kun on se ”todellisuudessa”.

Just näin :) se todellisuus kiinnostaa. Ehdottomasti tulee laskea esiintyvyydellä, muutoin ei tuota mitään lisäarvoa. Tieteessä pyritään aina yleistämään otosta isompaan joukkoon / populaatioon. Se on koko tutkimuksen pointti. Toinen pointti on, että taulukossa on annettu vain yksi valittu cut-off arvo, josta jo tiedetään miten paljon tunnistaa oikeita positiivisia & oikeita negatiivisia & millä kustannuksella. En vain itse näe sitä tietoarvoa, jos laskisin tästä pienestä otoksesta PPV & NPV. Se ei anna kuvaa todellisuudesta, joka meitä loppupeleissä nimenomaan kiinnostaa.

Eikö "henkilö todellisuudessa" voi tarkoittaa myös henkilöä joka osallistuu testiin? 

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette tehtävän 2.3 a) vaihtoehdosta (oliko SD potilailla eroja terveisiin vähemmän kuin muilla ryhmillä)?

Olen kyllä lähes varma artikkelin perusteella, että se on oikein ja että se piti näin ollen valita, mutta koska tekstissä ei tätä suoraan todeta niin varmistan oletteko samaa mieltä?

Minä vastasin sen oikeaksi. Artikkelin taulukosta näkyy, että SD ryhmällä on kontrolliryhmää huonommat tulokset ko testeissä. Siitä en ole nyt ihan varma, että ovatko ne erot tilastollisesti merkitsevät ja pitääkö ne huomioida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette tehtävän 2.3 a) vaihtoehdosta (oliko SD potilailla eroja terveisiin vähemmän kuin muilla ryhmillä)?

Olen kyllä lähes varma artikkelin perusteella, että se on oikein ja että se piti näin ollen valita, mutta koska tekstissä ei tätä suoraan todeta niin varmistan oletteko samaa mieltä?

Minä vastasin sen oikeaksi. Artikkelin taulukosta näkyy, että SD ryhmällä on kontrolliryhmää huonommat tulokset ko testeissä. Siitä en ole nyt ihan varma, että ovatko ne erot tilastollisesti merkitsevät ja pitääkö ne huomioida.

Mutta siis eroa on vähemmän kuin muilla ryhmillä eli siltä osin kysymys on minusta oikein. Mutta voiko sanoa, että SD ryhmällä on eroa terveisiin verrattuna...sitä pohdin itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävänannoissa voidaan antaa turhia tietoja. Eli vaikka kysymykseen olisi sisällytetty kaikenmoista tietoa, ei sitä välttämättä tarvitse itse laskusuorituksesa käyttää.

Siitä sentään kaikki ovat yhtä mieltä. :) Oliko turha tieto sitten 10 % vai 2x2-taulukko, on kiistan kohteena.

Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ettäkö 2x2 taulukko olisi turhaa tietoa. Sitä tarvittiin tottakai testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden arvioimiseen. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, pitikö ennustearvot laskea tämän 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen henkilölle vai 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen jälkeen satunnaisesti koko populaatiosta valitulle henkilölle.

Aika monella on vielä hahmottumatta tämä asetelma...

Ja vielä lisään tähän, että 2x2 taulukon mukainen testiasetelma/tutkimusasetelma tms. mitä nimeä siitä sitten haluaakaan käyttää, tarvittiin, jotta PPV ja NPV voidaan laskea - riippumatta siitä kumpi henkilö on kyseessä, otoksen henkilö vai koko väestöstä satunnaisesti valittu. 2x2 taulukon tiedoista saadaan Sen ja Spe, jotka tarvitaan joka tapauksessa.

Juuri näin. Oleellista on siis tuo, että ”henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.” Ja tällöinhän, jos sä pyörität vain tuon testin tietoja, sä saat tiedon, joka sulla jo oli (sä tiedät paljonko n määrä molemmissa ryhmissä). Eli tässä minä kyllä olisin käyttänyt tuota 10% tietoa, se kun kertoo sen, että jos se tällä luokitellaan, kuinka todennäköistä se sit koko populaatiossa on. Se kun on se ”todellisuudessa”.

Just näin :) se todellisuus kiinnostaa. Ehdottomasti tulee laskea esiintyvyydellä, muutoin ei tuota mitään lisäarvoa. Tieteessä pyritään aina yleistämään otosta isompaan joukkoon / populaatioon. Se on koko tutkimuksen pointti. Toinen pointti on, että taulukossa on annettu vain yksi valittu cut-off arvo, josta jo tiedetään miten paljon tunnistaa oikeita positiivisia & oikeita negatiivisia & millä kustannuksella. En vain itse näe sitä tietoarvoa, jos laskisin tästä pienestä otoksesta PPV & NPV. Se ei anna kuvaa todellisuudesta, joka meitä loppupeleissä nimenomaan kiinnostaa.

No se on toki totta, että tämä oli niin pienellä n:llä, että eihän kukaan oikeasti lähtisi sen perusteella tekemään yleistyksiä, mutta testitehtävää pitääkin rajata. Todellisuus oli tässä kohtaa se todellisuus, mikä alustuksessa kerrotaan.

Viikon päästä voidaan alkaa jännätä jo tosissaan. Amis- ja lukiopaikat tulevat torstaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävänannoissa voidaan antaa turhia tietoja. Eli vaikka kysymykseen olisi sisällytetty kaikenmoista tietoa, ei sitä välttämättä tarvitse itse laskusuorituksesa käyttää.

Siitä sentään kaikki ovat yhtä mieltä. :) Oliko turha tieto sitten 10 % vai 2x2-taulukko, on kiistan kohteena.

Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ettäkö 2x2 taulukko olisi turhaa tietoa. Sitä tarvittiin tottakai testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden arvioimiseen. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, pitikö ennustearvot laskea tämän 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen henkilölle vai 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen jälkeen satunnaisesti koko populaatiosta valitulle henkilölle.

Aika monella on vielä hahmottumatta tämä asetelma...

Ja vielä lisään tähän, että 2x2 taulukon mukainen testiasetelma/tutkimusasetelma tms. mitä nimeä siitä sitten haluaakaan käyttää, tarvittiin, jotta PPV ja NPV voidaan laskea - riippumatta siitä kumpi henkilö on kyseessä, otoksen henkilö vai koko väestöstä satunnaisesti valittu. 2x2 taulukon tiedoista saadaan Sen ja Spe, jotka tarvitaan joka tapauksessa.

Juuri näin. Oleellista on siis tuo, että ”henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.” Ja tällöinhän, jos sä pyörität vain tuon testin tietoja, sä saat tiedon, joka sulla jo oli (sä tiedät paljonko n määrä molemmissa ryhmissä). Eli tässä minä kyllä olisin käyttänyt tuota 10% tietoa, se kun kertoo sen, että jos se tällä luokitellaan, kuinka todennäköistä se sit koko populaatiossa on. Se kun on se ”todellisuudessa”.

Just näin :) se todellisuus kiinnostaa. Ehdottomasti tulee laskea esiintyvyydellä, muutoin ei tuota mitään lisäarvoa. Tieteessä pyritään aina yleistämään otosta isompaan joukkoon / populaatioon. Se on koko tutkimuksen pointti. Toinen pointti on, että taulukossa on annettu vain yksi valittu cut-off arvo, josta jo tiedetään miten paljon tunnistaa oikeita positiivisia & oikeita negatiivisia & millä kustannuksella. En vain itse näe sitä tietoarvoa, jos laskisin tästä pienestä otoksesta PPV & NPV. Se ei anna kuvaa todellisuudesta, joka meitä loppupeleissä nimenomaan kiinnostaa.

No se on toki totta, että tämä oli niin pienellä n:llä, että eihän kukaan oikeasti lähtisi sen perusteella tekemään yleistyksiä, mutta testitehtävää pitääkin rajata. Todellisuus oli tässä kohtaa se todellisuus, mikä alustuksessa kerrotaan.

Tai näin mä sen olisin tulkinnut, koska ”samojen” lukejen pyöritys olisi ollut aika turhaa. Noh, tulkaa sit kertomaan mikä on totuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävänannoissa voidaan antaa turhia tietoja. Eli vaikka kysymykseen olisi sisällytetty kaikenmoista tietoa, ei sitä välttämättä tarvitse itse laskusuorituksesa käyttää.

Siitä sentään kaikki ovat yhtä mieltä. :) Oliko turha tieto sitten 10 % vai 2x2-taulukko, on kiistan kohteena.

Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ettäkö 2x2 taulukko olisi turhaa tietoa. Sitä tarvittiin tottakai testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden arvioimiseen. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, pitikö ennustearvot laskea tämän 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen henkilölle vai 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen jälkeen satunnaisesti koko populaatiosta valitulle henkilölle.

Aika monella on vielä hahmottumatta tämä asetelma...

Ja vielä lisään tähän, että 2x2 taulukon mukainen testiasetelma/tutkimusasetelma tms. mitä nimeä siitä sitten haluaakaan käyttää, tarvittiin, jotta PPV ja NPV voidaan laskea - riippumatta siitä kumpi henkilö on kyseessä, otoksen henkilö vai koko väestöstä satunnaisesti valittu. 2x2 taulukon tiedoista saadaan Sen ja Spe, jotka tarvitaan joka tapauksessa.

Juuri näin. Oleellista on siis tuo, että ”henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.” Ja tällöinhän, jos sä pyörität vain tuon testin tietoja, sä saat tiedon, joka sulla jo oli (sä tiedät paljonko n määrä molemmissa ryhmissä). Eli tässä minä kyllä olisin käyttänyt tuota 10% tietoa, se kun kertoo sen, että jos se tällä luokitellaan, kuinka todennäköistä se sit koko populaatiossa on. Se kun on se ”todellisuudessa”.

Just näin :) se todellisuus kiinnostaa. Ehdottomasti tulee laskea esiintyvyydellä, muutoin ei tuota mitään lisäarvoa. Tieteessä pyritään aina yleistämään otosta isompaan joukkoon / populaatioon. Se on koko tutkimuksen pointti. Toinen pointti on, että taulukossa on annettu vain yksi valittu cut-off arvo, josta jo tiedetään miten paljon tunnistaa oikeita positiivisia & oikeita negatiivisia & millä kustannuksella. En vain itse näe sitä tietoarvoa, jos laskisin tästä pienestä otoksesta PPV & NPV. Se ei anna kuvaa todellisuudesta, joka meitä loppupeleissä nimenomaan kiinnostaa.

Eikö "henkilö todellisuudessa" voi tarkoittaa myös henkilöä joka osallistuu testiin? 

Voi toki, mutta kysymyksen asettelussa sanotaan ”todellisuudessa, kun tällä testillä se hänelle luokitellaan”, jolloin aika vahvasti kyllä viitataan testin luotettavuuteen koko populaatiossa. Tai näin mä sen näen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävänannoissa voidaan antaa turhia tietoja. Eli vaikka kysymykseen olisi sisällytetty kaikenmoista tietoa, ei sitä välttämättä tarvitse itse laskusuorituksesa käyttää.

Siitä sentään kaikki ovat yhtä mieltä. :) Oliko turha tieto sitten 10 % vai 2x2-taulukko, on kiistan kohteena.

Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ettäkö 2x2 taulukko olisi turhaa tietoa. Sitä tarvittiin tottakai testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden arvioimiseen. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, pitikö ennustearvot laskea tämän 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen henkilölle vai 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen jälkeen satunnaisesti koko populaatiosta valitulle henkilölle.

Aika monella on vielä hahmottumatta tämä asetelma...

Ja vielä lisään tähän, että 2x2 taulukon mukainen testiasetelma/tutkimusasetelma tms. mitä nimeä siitä sitten haluaakaan käyttää, tarvittiin, jotta PPV ja NPV voidaan laskea - riippumatta siitä kumpi henkilö on kyseessä, otoksen henkilö vai koko väestöstä satunnaisesti valittu. 2x2 taulukon tiedoista saadaan Sen ja Spe, jotka tarvitaan joka tapauksessa.

Juuri näin. Oleellista on siis tuo, että ”henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.” Ja tällöinhän, jos sä pyörität vain tuon testin tietoja, sä saat tiedon, joka sulla jo oli (sä tiedät paljonko n määrä molemmissa ryhmissä). Eli tässä minä kyllä olisin käyttänyt tuota 10% tietoa, se kun kertoo sen, että jos se tällä luokitellaan, kuinka todennäköistä se sit koko populaatiossa on. Se kun on se ”todellisuudessa”.

Just näin :) se todellisuus kiinnostaa. Ehdottomasti tulee laskea esiintyvyydellä, muutoin ei tuota mitään lisäarvoa. Tieteessä pyritään aina yleistämään otosta isompaan joukkoon / populaatioon. Se on koko tutkimuksen pointti. Toinen pointti on, että taulukossa on annettu vain yksi valittu cut-off arvo, josta jo tiedetään miten paljon tunnistaa oikeita positiivisia & oikeita negatiivisia & millä kustannuksella. En vain itse näe sitä tietoarvoa, jos laskisin tästä pienestä otoksesta PPV & NPV. Se ei anna kuvaa todellisuudesta, joka meitä loppupeleissä nimenomaan kiinnostaa.

Eikö "henkilö todellisuudessa" voi tarkoittaa myös henkilöä joka osallistuu testiin? 

Voi toki, mutta kysymyksen asettelussa sanotaan ”todellisuudessa, kun tällä testillä se hänelle luokitellaan”, jolloin aika vahvasti kyllä viitataan testin luotettavuuteen koko populaatiossa. Tai näin mä sen näen.

Mutta jos arvo täytyy antaa lukitestille? Miksi sekoittaa populaatiota mukaan?

Tekstissä käsitellään lyhyesti potilasryhmien eroja terveisiin verrokkeihin (eli kontrolliryhmään) siinä ”group comparisons” osion ihan ensimmäisessä kappaleessa. Siellä ei suoraan sanota, että millä ryhmällä eniten tai vähiten eroa terveisiin nähden, mutta kun laskee mitä eroja on lueteltu, on SD ryhmäläisten kohdalla lueteltu vähiten testejä, joissa eroa terveisiin.

Minä en tätä vaihtoehtoa ruksinut, mutta jälkikäteen ajattelen, että olisi pitänyt ruksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävänannoissa voidaan antaa turhia tietoja. Eli vaikka kysymykseen olisi sisällytetty kaikenmoista tietoa, ei sitä välttämättä tarvitse itse laskusuorituksesa käyttää.

Siitä sentään kaikki ovat yhtä mieltä. :) Oliko turha tieto sitten 10 % vai 2x2-taulukko, on kiistan kohteena.

Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ettäkö 2x2 taulukko olisi turhaa tietoa. Sitä tarvittiin tottakai testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden arvioimiseen. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, pitikö ennustearvot laskea tämän 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen henkilölle vai 2x2 taulukon mukaisen tutkimuksen jälkeen satunnaisesti koko populaatiosta valitulle henkilölle.

Aika monella on vielä hahmottumatta tämä asetelma...

Ja vielä lisään tähän, että 2x2 taulukon mukainen testiasetelma/tutkimusasetelma tms. mitä nimeä siitä sitten haluaakaan käyttää, tarvittiin, jotta PPV ja NPV voidaan laskea - riippumatta siitä kumpi henkilö on kyseessä, otoksen henkilö vai koko väestöstä satunnaisesti valittu. 2x2 taulukon tiedoista saadaan Sen ja Spe, jotka tarvitaan joka tapauksessa.

Juuri näin. Oleellista on siis tuo, että ”henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö, kun uuden lukitestin perusteella hänelle se luokitellaan.” Ja tällöinhän, jos sä pyörität vain tuon testin tietoja, sä saat tiedon, joka sulla jo oli (sä tiedät paljonko n määrä molemmissa ryhmissä). Eli tässä minä kyllä olisin käyttänyt tuota 10% tietoa, se kun kertoo sen, että jos se tällä luokitellaan, kuinka todennäköistä se sit koko populaatiossa on. Se kun on se ”todellisuudessa”.

Just näin :) se todellisuus kiinnostaa. Ehdottomasti tulee laskea esiintyvyydellä, muutoin ei tuota mitään lisäarvoa. Tieteessä pyritään aina yleistämään otosta isompaan joukkoon / populaatioon. Se on koko tutkimuksen pointti. Toinen pointti on, että taulukossa on annettu vain yksi valittu cut-off arvo, josta jo tiedetään miten paljon tunnistaa oikeita positiivisia & oikeita negatiivisia & millä kustannuksella. En vain itse näe sitä tietoarvoa, jos laskisin tästä pienestä otoksesta PPV & NPV. Se ei anna kuvaa todellisuudesta, joka meitä loppupeleissä nimenomaan kiinnostaa.

Eikö "henkilö todellisuudessa" voi tarkoittaa myös henkilöä joka osallistuu testiin? 

Voi toki, mutta kysymyksen asettelussa sanotaan ”todellisuudessa, kun tällä testillä se hänelle luokitellaan”, jolloin aika vahvasti kyllä viitataan testin luotettavuuteen koko populaatiossa. Tai näin mä sen näen.

Mutta jos arvo täytyy antaa lukitestille? Miksi sekoittaa populaatiota mukaan?

Tässä nyt sekoitetaan keskenään kaksi testi-sanaa. Lukitesti on se uusi kehitelty testi. Sitten on testi, johon on otettu kaksi otosta (n1= 125 ja n2=125). Tämä 2x2 taulukossa kuvattu testi arvioi lukitestin kykyä erottaa oikeasti "sairaat" ja oikeasti "terveet". Siitä saadaan lukitestille arvoja, joita voi soveltaa koko populaatioon mm. Sen ja Spe. Tuo testi-sanan hokeminen perusteena sille, että olisi pitänyt käyttää 2x2-taulukkoa, ontuu pahasti. Silloinkin, jos otetaan huomioon koko väestön 10% esiintyvyys, lasketaan edelleen PPV:tä ja NPV:tä uudelle lukitestille laajennettuna koko väestöön. Silloin ei toki lasketa arvoja sille testille, jossa on kaksi otosta ja joka on kuvattu 2x2 taulukossa.

En tiedä kumpaan ryhmään kuuluvalle henkilölle uuden lukitestin PPV ja NPV olisi pitänyt laskea, mutta itse laskin 10% esiintyvyydellä. Aika näyttää menikö pieleen....