Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
jäi hämäämään tää otos 1 ja otos 2
Mitä niillä tarkoitettiin? Oliko pitänyt otos 1 laskea sen Bayesin kaavan perusteella?
ja otos 2 bayesin kaavalla?
Vierailija kirjoitti:
jäi hämäämään tää otos 1 ja otos 2
Mitä niillä tarkoitettiin? Oliko pitänyt otos 1 laskea sen Bayesin kaavan perusteella?
Lukihäiriöttömiä ja lukihäiriöisiä. Helpottaisiko, jos otoksen sijasta ne olisivat ryhmä 1 ja ryhmä 2? Tai "sairaat" ja "terveet"? Tai omenat ja banaanit?
"Tässä tehtävässä lähdetään oletuksesta, että tiedetään, että tasan 10%:lla väestöstä on lukihäiriö."
Aivan ilmiselvää, että tämä otetaan huomioon laskuissa. Siitä voi tietysti valittaa, ettei oikeaa Bayesia ollut materiaalissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jäi hämäämään tää otos 1 ja otos 2
Mitä niillä tarkoitettiin? Oliko pitänyt otos 1 laskea sen Bayesin kaavan perusteella?
Lukihäiriöttömiä ja lukihäiriöisiä. Helpottaisiko, jos otoksen sijasta ne olisivat ryhmä 1 ja ryhmä 2? Tai "sairaat" ja "terveet"? Tai omenat ja banaanit?
no joo ok. Pelkäsin, että menin tossa lankaan jotenkin. Että on olemassa kaksi eri otosta. Otos 1 jossa 125 lukihäiriöistä ja 250-125 ei lukihäiriöistä jne. Mutta toisaalta ihan sama, kun molemmissa se 125
Tehtävänäsi on vastata pyydetty arvo tehtävän 1 aineistossa kuvatulle lukitestille. TESTILLE
Vierailija kirjoitti:
"Tässä tehtävässä lähdetään oletuksesta, että tiedetään, että tasan 10%:lla väestöstä on lukihäiriö."
Aivan ilmiselvää, että tämä otetaan huomioon laskuissa. Siitä voi tietysti valittaa, ettei oikeaa Bayesia ollut materiaalissa.
Tiedetään aiempien tutkimusten perusteella, että näin on.
Sitten tuli tämä uusi tutkimus, jossa on uusi pisteytys.
"Tässä tehtävässä lähetään oletuksesta,..."
No ei lähettäisi, jos ei otettaisi huomioon.
Mun mielestä tuossa tehtävässä ongelman ydin on siinä että onko ennakkomateriaalin ja kokeen tehtävänannon perusteella voinut yksiselitteisesti päätellä kummalla tavalla PPV ja NPV halutaan laskettavan. Hakijat ovat keskenään eri mieltä, jonkin copy-paste-sähköpostin mukaan valmennuskurssin opettajakin myöntänyt ettei ollut oikein selvyyttä tästä. Itse ainakin valitan jos sisäänpääsyni jää tuosta kiinni. Ymmärrän syyt miksi kumpikin tapa on perusteltu ja mun mielestä ainut oikea vaihtoehto on hyväksyä ne molemmat. Kyllähän tehtävä erottelee silti koska suuri osa ei ole osannut laskea niitä kummallakaan tavalla.
^ Jep aion kyllä itsekin valittaa. Tehtävän voi nyt ymmärrää kahdella tavalla, jotka molemmat ovat yhtälailla oikein. Tehtävän voi ymmärtää loogisesti ja käytännön läheisesti, jolloin lasketaan 10% prevalenssi. Sen voi ymmärtää myös kompana (kiitos epäselvän muotoilun). Tämäkään laskutapa ei ole väärin, se on vain epäinformatiivisempi.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuossa tehtävässä ongelman ydin on siinä että onko ennakkomateriaalin ja kokeen tehtävänannon perusteella voinut yksiselitteisesti päätellä kummalla tavalla PPV ja NPV halutaan laskettavan. Hakijat ovat keskenään eri mieltä, jonkin copy-paste-sähköpostin mukaan valmennuskurssin opettajakin myöntänyt ettei ollut oikein selvyyttä tästä. Itse ainakin valitan jos sisäänpääsyni jää tuosta kiinni. Ymmärrän syyt miksi kumpikin tapa on perusteltu ja mun mielestä ainut oikea vaihtoehto on hyväksyä ne molemmat. Kyllähän tehtävä erottelee silti koska suuri osa ei ole osannut laskea niitä kummallakaan tavalla.
Samaa mieltä. Artikkelissa ei selkeästi kerrottu, missä tilanteissa kaavoja käytetään.
Mietittyäni asiaa yön yli, niin ei tuo ROC-tehtävä mielestäni ole edes tulkinnanvarainen. Kirjoitin täällä noin parikymmentä sivua sitten siitä, kuinka se varmasti oli tarkoitus laskea tp/tp+fp kaavalla 50% prevalenssilla. Nyt, kun olen nähnyt tehtävänannon rauhassa kotona, olen kuitenkin eri mieltä.
Ratkaiseva kohta tehtävänannossa on mielestäni tuo "Tässä tehtävässä lähdetään oletuksesta, että tiedetään, että tasan 10%:lla väestöstö on lukihäiriö". Tuota ei esitettäisi noin, mikäli sitä ei tarvitsisi huomioida. Artikkelissa todetaan seuraavaa: "Thus one calculates the PPV and NPV if one knows the sensitivity, spesificity and pre-test probability of the diseased in population (i.e. prevalence). These two indices are influenced by the prevalence of disease. When disease prevalence is high the PPV increases and the NPV decreases." Se, että esiintyvyys väestössä vaikuttaa todetaan jo aikaisemmin tekstissä kertaalleen.
Täällä nyt vängätään siitä, että Bayes on väärin materiaalissa. Mitä sitten? Tämän tason kokeessa voidaan edellyttää, että hakija on ymmärtänyt käsitteet, sen sijaan, että olisi vain opetellut ulkoa kaavat. Ymmärtämällä mikä PPV on, voidaan päätellä, että sen voi laskea myös ilman Bayesia, mutta silloinkin on huomioitava esiintyvyys. TP ja FP eivät ole pelkkiä numeroita paperilla, vaan ne edustavat jotain. Ei pitäisi olla liian vaikeaa päätellä, miten prevalenssia sovelletaan TP/TP+FP kaavaan.
Tehtävässä on minun nähdäkseni täysin yksiselitteisesti ollut tarkoitus laskea sensitiivisyys ja spesifisyys tutkijan kahden otoksen perusteella, päätellä näistä Youdenin indeksi (kritisoin tätäkin aiemmin, nyt nostan käden ilmaan oman virheen merkiksi) ja kahden ensiksi mainitun avulla selvittää testin positiivinen ja negatiivinen ennustearvo väestössä.
Psykologian pääsykoe on lähestulkoon täysin loogisen päättelyn koe, jossa ei hauki on kala-ajattelulla pitkälle pötki. Ymmärrän, että tämä harmittaa monia, mutta juuri tällaisia kokeiden pitäisikin olla. Lukio on ohi, enää ei pärjää kaavoja opettelemalla, nyt pitäisi jo alkaa ymmärtää lukemaansa. Katsokaa nyt vaikka vanhoja kokeita, kyllä siellä paljon soveltavia tehtäviä on ollut. Ja onhan siellä niitä monivalintojakin, joissa saattaa pärjätä pelkällä pänttäämisellä. Joku palkitaan tunnollisesta opiskelusta, toinen hyvästä päättelykyvystä, kolmas paineensietokyvystä ja neljäs edellämainittujen harmonisesta sekoituksesta. Minä mokasin kokeen täysin, mutta ei se kokeesta huonoa tee, vaikka mua vieläkin ärsyttää moni tehtävä enkä ole varma siitä, olenko minä vai kokeen laatija väärässä. Kyllä näihin vielä selvyys saadaan, ainakin jonkinlainen.
Vierailija kirjoitti:
"Tässä tehtävässä lähetään oletuksesta,..."
No ei lähettäisi, jos ei otettaisi huomioon.
Ainahan sitä voi lähteä kaikenlaisista oletuksista. Mutta sen jälkeen voi tulla tietoa millä on enemmän merkitystä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä tehtävässä lähetään oletuksesta,..."
No ei lähettäisi, jos ei otettaisi huomioon.Ainahan sitä voi lähteä kaikenlaisista oletuksista. Mutta sen jälkeen voi tulla tietoa millä on enemmän merkitystä
Missä tällaista tietoa on tullut? Kirjoitatko tähän sen kohdan tehtävänannossa, joka mielestäsi kumoaa tuon, niin mietitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä tehtävässä lähetään oletuksesta,..."
No ei lähettäisi, jos ei otettaisi huomioon.Ainahan sitä voi lähteä kaikenlaisista oletuksista. Mutta sen jälkeen voi tulla tietoa millä on enemmän merkitystä
Missä tällaista tietoa on tullut? Kirjoitatko tähän sen kohdan tehtävänannossa, joka mielestäsi kumoaa tuon, niin mietitään.
Tehtävänäsi on vastata pyydetty arvo tehtävän 1 aineistossa kuvatulle lukitestille. TESTILLE
laske testiin osallistuneelle HENKILÖLLE todennäköisyys, että on lukihäiriö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä tehtävässä lähetään oletuksesta,..."
No ei lähettäisi, jos ei otettaisi huomioon.Ainahan sitä voi lähteä kaikenlaisista oletuksista. Mutta sen jälkeen voi tulla tietoa millä on enemmän merkitystä
Missä tällaista tietoa on tullut? Kirjoitatko tähän sen kohdan tehtävänannossa, joka mielestäsi kumoaa tuon, niin mietitään.
Tehtävänäsi on vastata pyydetty arvo tehtävän 1 aineistossa kuvatulle lukitestille. TESTILLE
Millä tavalla tämä mielestäsi kumoaa tuon 10% prevalenssin? Sitä hyödyntämällähän nimenomaan lasketaan ennustearvo TESTILLE väestössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä tehtävässä lähetään oletuksesta,..."
No ei lähettäisi, jos ei otettaisi huomioon.Ainahan sitä voi lähteä kaikenlaisista oletuksista. Mutta sen jälkeen voi tulla tietoa millä on enemmän merkitystä
Missä tällaista tietoa on tullut? Kirjoitatko tähän sen kohdan tehtävänannossa, joka mielestäsi kumoaa tuon, niin mietitään.
Se taulukko, jossa kerrotaan uuden testin tulokset.
Yhtä hyvin tehtävänannossa voisi lukea, että lähdetään oletuksesta, että Kuu on juustoa. Sitten tutkija on tehnyt tutkimuksia ja havainnut, että Kuussa onkin maata ja vettä näillä suhteilla.
Vierailija kirjoitti:
laske testiin osallistuneelle HENKILÖLLE todennäköisyys, että on lukihäiriö
Missä näin lukee? Ei ainakaan viime sivulla postatussa tehtävänannossa. En ottanut koetta mukaan.
Vaikka noin lukisikin, niin ei voida olettaa, että se viittaisi tukijan käsin poimittuihin 250 hlöön. Kuten artikkelissa käy ilmi, lasketaan PPV silloin, kun esiintyvyys väestössä tiedetään. Ei PPV:n laskeminen valikoidulle henkilölle tuo mitään lisäarvoa. Me tiedämme jo hänen tilansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä tehtävässä lähetään oletuksesta,..."
No ei lähettäisi, jos ei otettaisi huomioon.Ainahan sitä voi lähteä kaikenlaisista oletuksista. Mutta sen jälkeen voi tulla tietoa millä on enemmän merkitystä
Missä tällaista tietoa on tullut? Kirjoitatko tähän sen kohdan tehtävänannossa, joka mielestäsi kumoaa tuon, niin mietitään.
Se taulukko, jossa kerrotaan uuden testin tulokset.
Yhtä hyvin tehtävänannossa voisi lukea, että lähdetään oletuksesta, että Kuu on juustoa. Sitten tutkija on tehnyt tutkimuksia ja havainnut, että Kuussa onkin maata ja vettä näillä suhteilla.
Kaikella kunnioituksella, niin tämä on aika omituinen vertauskuva. Rautalangasta: Tehtävässä on ollut tarkoitus selvittää uuden testin sensitiivisyys ja spesifisyys, ja näiden tietojen avulla selvittää testin ennustearvoa väestössä. Ei ole mitään järkeä laskea ennustearvoa henkilölle, jonka tilan me jo tiedämme ilman testiä. Älä anna oman koevastauksesi hämärtää ajatteluasi.
jäi hämäämään tää otos 1 ja otos 2
Mitä niillä tarkoitettiin? Oliko pitänyt otos 1 laskea sen Bayesin kaavan perusteella?