Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
logolle? kirjoitti:
Päivittyikö teillä tänään jo opintopolkuun varasijat? Logolle varasijalla 1 ja stressi alkaa kasaantua 😳
Mäkin varasijalla 1 psykalle viimeviikon torstaista asti eikä oo edennyt siitä enää😭 mitä luulette mennäänkö siitä vielä sisään kun pääsykoetulokset tulee?
Vierailija kirjoitti:
Mihin osioon/osioihin uskotte sen yli jääneen 5% painotuksen kohdistuvan? Siis sen, mikä jäi yli kun laski eri osioiden arvioidut painotukset (13, 30, 30 ja 22 %)? Jakautuuko tasaisesti vai kohdistetaanko tuo parhaiten erotteleviin kohtiin?
Todella vaikea sanoa, mihin kohdistuu. Ilmeisesti T1 nyt kuitenkin ollut erotteleva PPV ja NPV osalta, oli vastaus sitten 2x2 tai Bayesilla saatu. Molempia tuskin hyväksytään, muuten ei koe erottele tarpeeksi. Periaatteessa 5% voisi painottua siis T1. T3 oli niitä tulkinnanvaraisuuksia ja kirjoitusvirheitä minkä takia uskoisin, että siihen tämä 5% ei ainakaan painottuisi. Looginen päättely voisi myös olla potentiaalinen. Siellä vaan moni lotonnut vastaukset.
Jäikö joiltakin maisterihaussa hakevilta ennakkotehtävä tekemättä? Laita peukku jos jäi. Miten muuten maisterihakijat koitte kokeen menevän?
... kirjoitti:
Täällä oli aiemmin puhetta todistusvalinnasta ja ensikertalaisuuskiintiön epäoikeudenmukaisuudesta. Ei-ensikertalaisena olen täysin sitä mieltä että surkeimmat mahdollisuudet meillä on. Tiedostan kuitenkin, että on jo jokin paperi millä pääsee töihin, ja ei olisi oikein, että jo koulupaikan omaavat veisivät kohtuuttoman paljon sisäänpääsymahdollisuuksia ei koulupaikkaa omaavilta. Itseä turhauttaa väärälle alalle päätyminen; taustalla myös heikko työllistyminen. Ymmärrän kuitenkin miksei sisäänpääsymahdollisuuksia olisi reilua tasapainottaa. Tyttärellä vastassa toisen puolen ongelmat. Pitäisi tietää jo yläasteen lopussa mitä haluaa isompana tehdä. Ilmeisesti todella moni käy lukiossa valmentavia kursseja kirjoituksiin, eli niin kuin joku jo mainitsikin niin ongelma on vain siirtynyt. Välivuosi tai toinen tekisi ihan hyvää lukion jälkeen. Ehtisi miettimään, mitä oikeasti elämältään haluaa. Todistusvalinta ja kiintiöinti oli todella surkea uudistus ja se tulisi muuttaa!
Vielä on liian aikaista arvioida tätä. Ekasta vuodesta nähtiin, että todistuksella pääsi normaalia enemmän nuoria sisään, mikä on kaikesta huolimatta hyvä asia. Yllättävänä sivuvaikutuksena myös poikia pääsi aiempaa enemmän korkeakouluun, mikä myös on erinomaisen hyvä asia. Toki ongelmiakin näkyy jo, ja nekin olivat etukäteen tiedossa.
Suurimmat ongelmat ovat paikkojen vähyys suhteessa hakijoihin, erityisesti suosituilla aloilla, ja riittävän koulumenestyksen saaminen, mikä on osittain älykkyyssidonnainen juttu. Ei kaikkien ole tarkoitus eikä mahdollistakaan saada pelkkiä älliä lukiosta, eikä yläasteelta alkava valmistautuminenkaan siihen oikein riitä. Lukion eka vuosi menee pitkälti pakollisissa opinnoissa. Jos ei ole hyvä matikassa tai fysiikassa, niitä ei pidä valita pitkinä.
Keskinkertaisella todistuksella pääsee edelleen monille aloille. Tästä sattumoisin kirjoitettiin juuri tänään Ylellä.
Anna-Sofia Niemisen kolumni: Opiskelupaikan saamiseen ei tarvitse pitkää matikkaa tai laudatureja
Noin neljä viidestä tämän kevään ylioppilaasta ei kirjoittanut yhtään laudaturia. Keskiverto suoriutuminen ylioppilaskirjoituksista riittää hyvin siihen, että pääsee todistusvalinnalla opiskelemaan, kirjoittaa Nieminen.
Mutta keskinkertaisella suoriutumisella
a ei tarvitse päästä psykalle. Ketään ei pitäisi paapoa hakupainealojen kohdalla.
Älysin muuten, etten laittanut maisterihaun tekstitiedostoon nimeäni -_- Nimesin kyllä itse tiedoston etunimi_sukunimi_etätehtävä. Toivottavasti se riittää ja kohdistuuhan tieto oikeaan ihmiseen tuonkin opintopolun kautta.
Psykalle ei tosiaan näillä keskinkertaisilla papereilla mennä. Ala ja koulutus ovat sellaisia, ettei paikkoja voida tuosta vain lisätä. Alanvaihtajilla nimenomaan usealla se tilanne, että on päätynyt väärälle alalle. Minusta on hassua, että nuorten pitäisi vaan mennä minne paperit riittävät. Tämä todennäköisesti aiheuttaa sen, että moni kokee myöhemmin menneensä väärälle alalle. Eli juurikin siihen tilanteeseen mahdollisesti päätyvät missä nyt toiskertalaiset ovat.
Koe uudistus on vähän kaksipiippuinen myös. Halutaanko vain lahjakkaita opiskelijoita, ja samalla sysätään ahkerat opiskelijat sivuun. Varmasti mahdotonta miellyttää kaikkia. Jotain muutoksia tähän kuitenkin pitäisi tulla.
Vierailija kirjoitti:
Psykalle ei tosiaan näillä keskinkertaisilla papereilla mennä. Ala ja koulutus ovat sellaisia, ettei paikkoja voida tuosta vain lisätä. Alanvaihtajilla nimenomaan usealla se tilanne, että on päätynyt väärälle alalle. Minusta on hassua, että nuorten pitäisi vaan mennä minne paperit riittävät. Tämä todennäköisesti aiheuttaa sen, että moni kokee myöhemmin menneensä väärälle alalle. Eli juurikin siihen tilanteeseen mahdollisesti päätyvät missä nyt toiskertalaiset ovat.
Tää on kyllä totta, ja yksi todistusvalinnan ongelmista, mitä ei ehkä ole tajuttu etukäteen riittävästi. Tämä on myös yksi rakenteellinen syrjimismuoto, koska eri sosiaaliluokkien lapsilla on erilaiset mahdollisuudet pitää välivuosia ja tavoitella unelmiaan.
Alanvaihtajat pitäisi ohjata paljon pontevammin suoraan maisteriopintoihin. Toinen alempi korkeakoulututkinto on ihan tarpeeton, ellei kyseessä ole lääkis. Lisää maisteripaikkoja, siis!
Vierailija kirjoitti:
Jäikö joiltakin maisterihaussa hakevilta ennakkotehtävä tekemättä? Laita peukku jos jäi. Miten muuten maisterihakijat koitte kokeen menevän?
Enkkuartikkeli kokeessa jaettavana pilasi mahdollisuuteni päästä sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäikö joiltakin maisterihaussa hakevilta ennakkotehtävä tekemättä? Laita peukku jos jäi. Miten muuten maisterihakijat koitte kokeen menevän?
Enkkuartikkeli kokeessa jaettavana pilasi mahdollisuuteni päästä sisälle.
Tuo kokeessa annettu aineisto kyllä varmasti jaotteli porukkaa, osalle enkku ok, osalle ei. Vastaavaan saanee varautua tulevaisuudessakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäikö joiltakin maisterihaussa hakevilta ennakkotehtävä tekemättä? Laita peukku jos jäi. Miten muuten maisterihakijat koitte kokeen menevän?
Enkkuartikkeli kokeessa jaettavana pilasi mahdollisuuteni päästä sisälle.
Tuo kokeessa annettu aineisto kyllä varmasti jaotteli porukkaa, osalle enkku ok, osalle ei. Vastaavaan saanee varautua tulevaisuudessakin.
Ja oli tiedossa etukäteen, että sellainen voisi tulla. Ensi vuoden porukka osaa sitten valmistautua paremmin.
Muilla aloilla kokeessa jaettavat artikkelit ovat tainneet olla aina suomeksi, mutta enkunkielistä ennakkomateriaalia on ollut jo pitkään. Psyka pärjäsi tosi pitkälle suomenkielisellä.
Jos outoja käännöksiä ja epäselviä kompia ei oteta lukuun, niin olen joka tapauksessa iloinen tästä suunnanmuutoksesta pääsykokeessa. Nyt pääsykoelukemisto muistuttaa tosiaan sitä mitä opiskelukin tulee olemaan, enkkuartikkelit mukaan lukien. Jos suunta on tällainen niin ihan hyvillä fiiliksillä olen ensi vuonna hakemassa uudelleen jos tänä vuonna ei tärppää!
Vierailija kirjoitti:
Jos outoja käännöksiä ja epäselviä kompia ei oteta lukuun, niin olen joka tapauksessa iloinen tästä suunnanmuutoksesta pääsykokeessa. Nyt pääsykoelukemisto muistuttaa tosiaan sitä mitä opiskelukin tulee olemaan, enkkuartikkelit mukaan lukien. Jos suunta on tällainen niin ihan hyvillä fiiliksillä olen ensi vuonna hakemassa uudelleen jos tänä vuonna ei tärppää!
Samat ajatukset! Logiikkaa ja tilastoa pitää petrata sitten ens vuoteen jos ei haku pääse yllättämään tänä vuonna ja pääseekin sisään 😄 jos ei, aloitan myös avoimen opinnot jos niistä saisi vähän lisähyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei näin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, miten ihmiset ei ymmärrä tätä PPV asiaa. PPV voidaan laskea jollekin tietylle tutkimusaineistolle tai jollekin populaatiolle tai koko väestölle tai oikeastaan mille ryhmälle vaan. Tehtävässä sanotaan "laske PPV lukitestille" ja "laske todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö kun se hänelle luokitellaan". Tehtävänanto on EPÄSELVÄ siinä, tarkoitetaanko henkilöllä tutkimukseen osallistunutta henkilöä (jolloin prevalenssi 0,5) vai yleisesti väestön henkilöä (jolloin prevalenssi 0,1). Tehtävänanto on monitulkintainen ja siitä tämä vääntö johtuu. Jos asiaa katsoo täysin objektiivisesti, niin molemmat laskutavat pitäisi hyväksyä.
Tehtävänanto on kyllä erittäin selvä, JOS asian ymmärtää.
No kumpi susta on oikea laskutapa?
PPV: p*TPF/ p*TPF + (1-p)*FPF
NPV: (1-p)*TNF/ (1-p)*TNF + p*FNFOkei, eli tilastotieteilijöiden mielestä se toinen laskutapa on oikea, niinkö?
Menkää y....Laud ja opiskelu ja kysykää jonneilta
tiedustelee onko paikalla tefy tai dippa inssi opiskelijaa.
Siis mistä mulla on sellainen käsitys, että ne nyt "ettii" optimaalista koetta 🤔 tämän takia + jatkuvat uudistukset ja koronatilanne, kokeet ovat viimeisen 3v sisään ollut todella erilaisia. Englanti on mahdollisesti jäämässä, mutta vähän sellainen haisua että muuttavat kyllä koetta jotenkin taas ensivuodelle. Hauskaa kyllä olla koekaniinina kun kyseessä unelma :))
Vai onko pisteraja haastatteluihin vain tosi korkea?
Vierailija kirjoitti:
Vai onko pisteraja haastatteluihin vain tosi korkea?
Siis åa:han, anteeksi sekoilu.
Täällä oli aiemmin puhetta todistusvalinnasta ja ensikertalaisuuskiintiön epäoikeudenmukaisuudesta. Ei-ensikertalaisena olen täysin sitä mieltä että surkeimmat mahdollisuudet meillä on. Tiedostan kuitenkin, että on jo jokin paperi millä pääsee töihin, ja ei olisi oikein, että jo koulupaikan omaavat veisivät kohtuuttoman paljon sisäänpääsymahdollisuuksia ei koulupaikkaa omaavilta. Itseä turhauttaa väärälle alalle päätyminen; taustalla myös heikko työllistyminen. Ymmärrän kuitenkin miksei sisäänpääsymahdollisuuksia olisi reilua tasapainottaa. Tyttärellä vastassa toisen puolen ongelmat. Pitäisi tietää jo yläasteen lopussa mitä haluaa isompana tehdä. Ilmeisesti todella moni käy lukiossa valmentavia kursseja kirjoituksiin, eli niin kuin joku jo mainitsikin niin ongelma on vain siirtynyt. Välivuosi tai toinen tekisi ihan hyvää lukion jälkeen. Ehtisi miettimään, mitä oikeasti elämältään haluaa. Todistusvalinta ja kiintiöinti oli todella surkea uudistus ja se tulisi muuttaa!