Lue keskustelun säännöt.
Köyhien kesälomailua koskevasta keskustelusta näkee taas, ettei moni hyväosainen ymmärrä köyhän perheen arkea lainkaan
10.07.2020 |
Taas tuli vastaan Facebookissa keskustelu, jossa hyvätuloiset kehuskelivat, että ei heidänkään tarvitse kulkea kesää huvipuistoissa ja vuokramökeillä vaan ovat mieluusti kotona koko perheellä, käyvät retkillä ja kirjastossa tai vievät lapset maalle mummolaan.
Tässä on monta asiaa, mitä monet hyväosaiset tai normaalituloiset ihmiset ymmärrä köyhän perheen elämästä laisinkaan:
1. Hyväosaisella on mahdollisuus valita, onko kotona vai huvipuistossa. Hyväosaisen kotiin jääminen tarkoittaa rahan säästymistä - köyhällä taas ei ole mahdollisuutta edes valita, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole.
2. Hyväosaisen kodista löytyy pleikkarit, trampoliinit, grillit, puolapuut, mönkijät, paljut... Ei välttämättä kaikkea tätä, mutta yleensä enemmän tilaa ja tekemistä sekä usein myös oma piha. Ei vertaudu ihan vuokra-asuntoon neuvostoaikaisessa kerrostalokompleksissa.
3. Hyväosaisen normaaliarki voi olla töistä harrastuksiin ja aktiviteetteihin juoksemista, jolloin lomalla kotona hengähtäminen on koko perheen laatuaikaa. Köyhä perhe saattaa olla kotona normaalistikin koko ajan.
4. Monellakaan köyhällä lapsiperheellä ei ole mummolaa tai sukulaisia maalla, saaristossa, mökillä tms. mihin voisi lapset saada kesällä. Köyhyys tuppaa periytymään ja sairastuttamaan, joten lasten mummola voi hyvinkin olla vielä pienemmässä kerrostaloasunnossa tai isovanhemmat jo manan mailla tai monisairaita/alkoholisteja/pienituloisia hekin, jolloin mummolassa ei ole varaa ruokkia lapsia sen enempää kuin kotonakaan.
Listaa voisi vielä jatkaa.
Itse olen ollut koko ikäni köyhä, ensin köyhän perheen lapsi ja sitten pitkään köyhä opiskelija ja pätkätyöläinen. Nyt on meneillään ensimmäinen loma, kun voi käydä lasten kanssa vaikka kahvilassa ilman että koko kuukauden budjetti kaatuu siihen, ja onhan tämä nyt aivan erilaista henkisesti kun on varaa valita, mitä tekee. Olen suunnattoman kiitollinen omasta tilanteestani.
Monikaan ei ymmärrä, että köyhät perheet ovat kotona ja käyvät kirjastossa, eväsretkillä, uimarannoilla jne. kun ei ole muita vaihtoehtoja. Kun siellä kirjastossa käydään vuodesta toiseen, kuukaudesta toiseen, viikosta toiseen eikä elämä ole juuri koskaan mitään muuta, se ei millään tavalla vertaudu niiden lapsiperheiden arkeen, jossa koronavuosi ja kesäloma ovat olleet ihanaa laatuaikaa lasten kanssa kotona ja huvipuistolomat voidaan hyvillä mielin jättää tämän kerran väliin.
Köyhyydessä yksi pahimmista asioista on valinnanvaran puute. Köyhä ei saa lomaa köyhyydestään.
Kommentit (611)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhän lapsuuden kokeneena ja nyt köyhänä vanhempana voin ainakin lohduttautua sillä että kyllä siitä selviää, yrittää suunnitella parhaansa mukaan. Pari joululahjaa on jo odottamassa ja ruokapudjettia voi usein saada alas tekemällä paljon itse. Vaikka monen mielestä täällä köyhällä ei ole oikeutta perheeseen ja unelmiin. Ikävä kyllä lapsenteon suhteen ikä tulee nopeammin vastaan kuin työpaikan löytämisen kanssa. Kyllä monet opiskelijatkin saavat lapsia vaikka ovat köyhiä. Paljon voi löytää käytettynä jopa ilmaiseksi kun jaksaa etsiä, pienessä lapsessa eniten maksaa ruoka ja vaipat. Isommalla harrastukset, puhelin ja muut mitä ikätoverit painostaa että on pakko olla.
Mitä tekee köyhällä ja toimeettomalla ukolla? Kysyn ihan aikuisten oikeasti. Ne perheet missä on ongelmia taloudenhallinnassa ei äidit saa mitään apua siltä toiselta samassa jamassa olevalta. Mielummin olisi koittanut lisääntyä mukilahjoittajan kautta kuin tuollaisen vätyksen.
Miehellä on terveysongelmia ja saa siksi sairaspäivärahaa. Työttömänä saisi sentään lapsikorotusta mutta jostain syystä kela on sitä mieltä että sairaat eivät sitä tarvitse. Kun menimme naimisiin oli mieheni terveys parempi, mutta rakkauden edessä en tiedä olisiko asialla ollut mitään väliä. Aika laskelmoiva saa olla jos puolison valitsee rahapussin perusteella kuin 1800-luvulla kun vaan yritettiin solmia taloudellisesti paras liitto, vähät väliä rakkaudesta tai kunnioituksesta.
Puhe olikin aidosti vätyksistä mitkä vaan makaa tekemättä muuta. Se että on työtön ei tarkoita sohvalla istuvaa viisastelijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisuus on oma valinta. Sen eteen on opiskeltu, tehty töitä ja joskus tehty valintoja, jotka eivät ole tuntuneet mukavilta. Siksi nyt voi valita huvipuiston tai metsäretken välillä.
Katso omaa elämääsi taaksepäin ja mieti, mitkä toisenlaiset valinnat olisivat antaneet sinulle paremman nykyisyyden. Kerro ne lapsillesi, että edes he eivät putoaisi samaan ainaisen valituksen kuiluun.Niinpä, oma valinta ja kovan työn tulos, esim. Suomen rikkaimmat henkilöt ovat osanneet syntyä rikkaaseen sukuun.
Vain Suomen rikkainko on se ainoa hyväosainen? Katso huviksesi veroluetteloa ja huomaat, että meillä on aika lailla hyvätuloisia, joilla vanhemmat oli aikanaan huutolaislapsia.
Tuo on muuten köyhien ikuinen valituksenaihe: kun toiset syntyi rikkaiksi, minä en. Entä sitten? meillä on myös liuta rikkauteen syntyneitä, jotka on mokanneet raskaasti.Huutolaislapsia, voi kyynel. Kyllä nykyisistä vähintään keskiluokkaisista lapsiperheistä (joista aloituksessa pääosin puhuttiin) useimpien vanhemmat on vähintään keskiluokkaisista perheistä itsekin.
Ja kuten tuolla jo joku sanoikin, niin moni köyhä todellakin raataa töissä sen pienen toimeentulonsa eteen, työtä tekemällä rikastuminen on tehty aika vaikeaksi. Samaan aikaan kun onnekkaammilla (esim. mä) raataminen tarkoittaa koneen naputtelua kohtuullisen mukavasti omaan tahtiin.
Entä sitten, vaikka jotkut syntyvät rikkaiksi ja toiset eivät? No sitä sitten, että reilut ihmiset haluavat kehittää yhteiskuntaa niin, että tuurilla saadut varallisuuserot olisivat mahdollisimman pienet. RIkkaiksi syntyneiden mokailut eivät vertaudu asiaan mitenkään, koska huonoihin lähtökohtiin syntyminen ei ole mikään "moka".
Kukaan meistä ei synny rikkaaksi, koska ennen syntymääsi et voi omistaa mitään.
Meillä on tehty runsaasti erilaisia kokeiluja, joissa köyhille kaadetaan rahaa kahmalokaupalla ja tuloksena on se, että seuraavassa kuussa he ovat edelleen köyhiä, kun ne rahat meni! Kyse ei ole tuloista, kyse on menoista. Reilua ei ole se, että vetoamalla lapsuuteensa ei tarvitse tehdä töitä.Linkit näihin kokeiluihin kiitos. Vai puhuitko from your asss
Esimerkiksi nykyinen toimeetulotukijärjestelmä. Saat harkinnanvaraista tukea tonnikaupalla vaikka lapsen syntyessä, mutta kun syntyy seuraava lapsi, ei ole enää turvakaukaloa, sänkyä ja rattaita, ne on kadonneet jonnekin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas voi olla henkisesti köyhä. Köyhempi kuin kukaan. Mitä se niillä euroilla tekisi kun kaikkea on yltäkyllin.
No, alkaa vetää jotain sieraimeen että sais edes jonkinmoisen onnentunteen vaikka hetkeksi.
Erakoituu, kun pelkää, että ”joku” vie hänen euronsa. Liikkuu ulkona vain öisin.
Ei jätä jälkikasvulleen yhtään mitään vaan testamenttaa euronsa kissoille.
Tosin jälkikasvu on hylännyt jo aikaa sitten koko rikkaan ihmisraunion.
Tekikö raha onnelliseksi tai edes rauhoittiko ? Tuskin.
Omat lapset on toista mieltä: raha on tehnyt onnelliseksi ja raha on rauhoittanut. Toisaalta on myös oppinut sen, että saadakseen rahaa pitää nähdä vaivaa. Taikaseinän setelit menevät nopeasti käyttöön, koska niitä saadakseen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa.
Rikkaiden lapset on niitä, jotka on menneet kesätöihin 10v iässä. Siis vanhemmat on ilmoittaneet, että elämä ei ole lomailua, sinun vastuullasi on tietyt tehtävät. Se on voinut olla tuotantolaitoksen pihan kukkien kastelua tai ikkunoiden pesua, mutta työtä kuitenkin. Tulee tuntuma siitä, mistä palkkaa maksetaan. Samaan aikaan köyhän lapset menee vanhempien kanssa sossuun hakemaan rahaa merkkilenkkareihin, ainoa vaiva on lappusen täyttäminen.
Köyhät meillä on aina, mutta ei heille tule antaa automaattisesti kaikkea sitä rahaa, jonka he kokevat tarvitsevansa.
Missä maassa lapset menee 10v. kesätöihin? :O Suomessakin ikäraja on tietääkseni 15.
Vierailija kirjoitti:
Olin työttömänä noin yhdeksän vuotta, leipäjonot tulivat tutuiksi Hurstin, Myllypuron yms. Sain sitten työpaikan, olin tottunut siihen, että ruokana on vain jotain lenkkimakkaraa, maksalaatikkoa yms.
Kun menin työpaikkaani ja lämmitin maksalaatikkoa mikrossa, minua katsottiin kuin olisin jostain toiselta planeetalta (tarvitseeko edes mainita, että oli naisvaltainen työpaikka ja hoitoalalta). Kun sitten sain ensimmäisen palkkani, ostin ihan kolmioleivän ja mehun evääksi ja söin sen kaikkien nähden työpaikan taukohuoneessa ja arvatkaa mikä kunnioitus tuli meikäläistä kohtaan, että ihan kolmioleipä ja mehu!
Häh? Minulla on insinöörin koulutus ja olen töissä yliopistolla. En ole huomannut kenenkään katsovan pitkään tai kunnioituksen muuttuneen mitenkään, vaikka usein syönkin punalaputettuja tarjouslaatikoita. Olen hamstrannut niitä työpaikan pakastimeen useampia. Sitäpaitsi maksalaatikko on terveellistä. Mehu ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisuus on oma valinta. Sen eteen on opiskeltu, tehty töitä ja joskus tehty valintoja, jotka eivät ole tuntuneet mukavilta. Siksi nyt voi valita huvipuiston tai metsäretken välillä.
Katso omaa elämääsi taaksepäin ja mieti, mitkä toisenlaiset valinnat olisivat antaneet sinulle paremman nykyisyyden. Kerro ne lapsillesi, että edes he eivät putoaisi samaan ainaisen valituksen kuiluun.Niinpä, oma valinta ja kovan työn tulos, esim. Suomen rikkaimmat henkilöt ovat osanneet syntyä rikkaaseen sukuun.
Vain Suomen rikkainko on se ainoa hyväosainen? Katso huviksesi veroluetteloa ja huomaat, että meillä on aika lailla hyvätuloisia, joilla vanhemmat oli aikanaan huutolaislapsia.
Tuo on muuten köyhien ikuinen valituksenaihe: kun toiset syntyi rikkaiksi, minä en. Entä sitten? meillä on myös liuta rikkauteen syntyneitä, jotka on mokanneet raskaasti.Huutolaislapsia, voi kyynel. Kyllä nykyisistä vähintään keskiluokkaisista lapsiperheistä (joista aloituksessa pääosin puhuttiin) useimpien vanhemmat on vähintään keskiluokkaisista perheistä itsekin.
Ja kuten tuolla jo joku sanoikin, niin moni köyhä todellakin raataa töissä sen pienen toimeentulonsa eteen, työtä tekemällä rikastuminen on tehty aika vaikeaksi. Samaan aikaan kun onnekkaammilla (esim. mä) raataminen tarkoittaa koneen naputtelua kohtuullisen mukavasti omaan tahtiin.
Entä sitten, vaikka jotkut syntyvät rikkaiksi ja toiset eivät? No sitä sitten, että reilut ihmiset haluavat kehittää yhteiskuntaa niin, että tuurilla saadut varallisuuserot olisivat mahdollisimman pienet. RIkkaiksi syntyneiden mokailut eivät vertaudu asiaan mitenkään, koska huonoihin lähtökohtiin syntyminen ei ole mikään "moka".
Kukaan meistä ei synny rikkaaksi, koska ennen syntymääsi et voi omistaa mitään.
Meillä on tehty runsaasti erilaisia kokeiluja, joissa köyhille kaadetaan rahaa kahmalokaupalla ja tuloksena on se, että seuraavassa kuussa he ovat edelleen köyhiä, kun ne rahat meni! Kyse ei ole tuloista, kyse on menoista. Reilua ei ole se, että vetoamalla lapsuuteensa ei tarvitse tehdä töitä.Linkit näihin kokeiluihin kiitos. Vai puhuitko from your asss
Esimerkiksi nykyinen toimeetulotukijärjestelmä. Saat harkinnanvaraista tukea tonnikaupalla vaikka lapsen syntyessä, mutta kun syntyy seuraava lapsi, ei ole enää turvakaukaloa, sänkyä ja rattaita, ne on kadonneet jonnekin!
Niin missä se tutkimus näihin kokeiluihin on. Minäkin voin väittää että kuu on juustoa, ja sinun on nyt vaan uskottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisuus on oma valinta. Sen eteen on opiskeltu, tehty töitä ja joskus tehty valintoja, jotka eivät ole tuntuneet mukavilta. Siksi nyt voi valita huvipuiston tai metsäretken välillä.
Katso omaa elämääsi taaksepäin ja mieti, mitkä toisenlaiset valinnat olisivat antaneet sinulle paremman nykyisyyden. Kerro ne lapsillesi, että edes he eivät putoaisi samaan ainaisen valituksen kuiluun.Niinpä, oma valinta ja kovan työn tulos, esim. Suomen rikkaimmat henkilöt ovat osanneet syntyä rikkaaseen sukuun.
Niin ja osaavat liukkaalla tiellä olla kaatumatta ja loukkaamatta itseään tai James on kulkenut tiellä edellä ja suolannut sekä hiekoittanut sen herraa/rouvaa varten.Ei tartte viettää loppuelämää istuskellen,kun ei juuri kävelemään pääse,kun selkä on paskana...Ja siihen ei koulutukset vaikuta.Kaikki ei ole aina kiinni omasta halusta/viitsimisestä,niinkuin rikkaat luulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas voi olla henkisesti köyhä. Köyhempi kuin kukaan. Mitä se niillä euroilla tekisi kun kaikkea on yltäkyllin.
No, alkaa vetää jotain sieraimeen että sais edes jonkinmoisen onnentunteen vaikka hetkeksi.
Erakoituu, kun pelkää, että ”joku” vie hänen euronsa. Liikkuu ulkona vain öisin.
Ei jätä jälkikasvulleen yhtään mitään vaan testamenttaa euronsa kissoille.
Tosin jälkikasvu on hylännyt jo aikaa sitten koko rikkaan ihmisraunion.
Tekikö raha onnelliseksi tai edes rauhoittiko ? Tuskin.
Omat lapset on toista mieltä: raha on tehnyt onnelliseksi ja raha on rauhoittanut. Toisaalta on myös oppinut sen, että saadakseen rahaa pitää nähdä vaivaa. Taikaseinän setelit menevät nopeasti käyttöön, koska niitä saadakseen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa.
Rikkaiden lapset on niitä, jotka on menneet kesätöihin 10v iässä. Siis vanhemmat on ilmoittaneet, että elämä ei ole lomailua, sinun vastuullasi on tietyt tehtävät. Se on voinut olla tuotantolaitoksen pihan kukkien kastelua tai ikkunoiden pesua, mutta työtä kuitenkin. Tulee tuntuma siitä, mistä palkkaa maksetaan. Samaan aikaan köyhän lapset menee vanhempien kanssa sossuun hakemaan rahaa merkkilenkkareihin, ainoa vaiva on lappusen täyttäminen.
Köyhät meillä on aina, mutta ei heille tule antaa automaattisesti kaikkea sitä rahaa, jonka he kokevat tarvitsevansa.Missä maassa lapset menee 10v. kesätöihin? :O Suomessakin ikäraja on tietääkseni 15.
Sen takia rikkaat ovat rikkaita, koska häikäilemättömästi hyödyntävät muita. Omat lapsetkin laitetaan töihin heti kun oppivat kävelemään ja eivät muuten varmasti saa sellaista palkkaa kuin kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas voi olla henkisesti köyhä. Köyhempi kuin kukaan. Mitä se niillä euroilla tekisi kun kaikkea on yltäkyllin.
No, alkaa vetää jotain sieraimeen että sais edes jonkinmoisen onnentunteen vaikka hetkeksi.
Erakoituu, kun pelkää, että ”joku” vie hänen euronsa. Liikkuu ulkona vain öisin.
Ei jätä jälkikasvulleen yhtään mitään vaan testamenttaa euronsa kissoille.
Tosin jälkikasvu on hylännyt jo aikaa sitten koko rikkaan ihmisraunion.
Tekikö raha onnelliseksi tai edes rauhoittiko ? Tuskin.
Omat lapset on toista mieltä: raha on tehnyt onnelliseksi ja raha on rauhoittanut. Toisaalta on myös oppinut sen, että saadakseen rahaa pitää nähdä vaivaa. Taikaseinän setelit menevät nopeasti käyttöön, koska niitä saadakseen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa.
Rikkaiden lapset on niitä, jotka on menneet kesätöihin 10v iässä. Siis vanhemmat on ilmoittaneet, että elämä ei ole lomailua, sinun vastuullasi on tietyt tehtävät. Se on voinut olla tuotantolaitoksen pihan kukkien kastelua tai ikkunoiden pesua, mutta työtä kuitenkin. Tulee tuntuma siitä, mistä palkkaa maksetaan. Samaan aikaan köyhän lapset menee vanhempien kanssa sossuun hakemaan rahaa merkkilenkkareihin, ainoa vaiva on lappusen täyttäminen.
Köyhät meillä on aina, mutta ei heille tule antaa automaattisesti kaikkea sitä rahaa, jonka he kokevat tarvitsevansa.
Onhan tuo tilannekin vähän erilainen. Se varakkaan perheen lapsi pääsee tuossa tienaamaan omaa rahaa, saa oikeasti kokemuksen siitä, että työstä saa palkan, ja hän voi joko opetella sijoittamista tai sitten voi ostaa sillä itse ansaitsemallaan rahalla jotain kivaa, mitä haluaa: harrastusvälineitä, ulkomaanmatkan, leffalippuja, vaatteita... Kun sitten taas toimeentulotukea saavan perheen lapsi saattaisi haluta itse ostaa itselleen kerrankin näitä samoja asioita, mutta hänen kesätyörahansa leikkaavat perheen toimeentulotukea niin, että harrastusten, reissujen, leffalippujen ja vaatteiden sijaan köyhän perheen lapsen kesätyörahoilla ostetaan vessapaperia, perunoita, hammastahnaa ja maksetaan hänen osuuttaan vuokrasta.
Eli toisin sanoen varakkaan perheen lapsi oppii, että työnteko kannattaa, kun taas köyhän perheen lapsi oppii vain sen, että hänen palkkansa leikkaantuu, ja hän saa samalla työpanoksella vähemmän mitä joku muu. Joten onko ihme, että seuraavana vuonna täytellään vaan sossun papereita? Fiksumpaa tuossa tilanteessa onkin, että köyhän perheen vanhemmat kehottavat lasta panostamaan täysillä opiskeluun, ja sitten kesällä vaikka lepäämiseen, että varmasti jaksaa opiskella. Kyllä tuollainen työnteko ilman käteen jäävää palkkaa tuntuu teinistä ihan ilmaistyöltä - siinä on turha selittää, miten hienoa on, että nuori saa nyt ostaa omalla rahallaan vessapaperinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas voi olla henkisesti köyhä. Köyhempi kuin kukaan. Mitä se niillä euroilla tekisi kun kaikkea on yltäkyllin.
No, alkaa vetää jotain sieraimeen että sais edes jonkinmoisen onnentunteen vaikka hetkeksi.
Erakoituu, kun pelkää, että ”joku” vie hänen euronsa. Liikkuu ulkona vain öisin.
Ei jätä jälkikasvulleen yhtään mitään vaan testamenttaa euronsa kissoille.
Tosin jälkikasvu on hylännyt jo aikaa sitten koko rikkaan ihmisraunion.
Tekikö raha onnelliseksi tai edes rauhoittiko ? Tuskin.
Omat lapset on toista mieltä: raha on tehnyt onnelliseksi ja raha on rauhoittanut. Toisaalta on myös oppinut sen, että saadakseen rahaa pitää nähdä vaivaa. Taikaseinän setelit menevät nopeasti käyttöön, koska niitä saadakseen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa.
Rikkaiden lapset on niitä, jotka on menneet kesätöihin 10v iässä. Siis vanhemmat on ilmoittaneet, että elämä ei ole lomailua, sinun vastuullasi on tietyt tehtävät. Se on voinut olla tuotantolaitoksen pihan kukkien kastelua tai ikkunoiden pesua, mutta työtä kuitenkin. Tulee tuntuma siitä, mistä palkkaa maksetaan. Samaan aikaan köyhän lapset menee vanhempien kanssa sossuun hakemaan rahaa merkkilenkkareihin, ainoa vaiva on lappusen täyttäminen.
Köyhät meillä on aina, mutta ei heille tule antaa automaattisesti kaikkea sitä rahaa, jonka he kokevat tarvitsevansa.Missä maassa lapset menee 10v. kesätöihin? :O Suomessakin ikäraja on tietääkseni 15.
Suomessa. Monella maatilalla lapset on tuossa iässä töissä, samoin monen yrittäjän perheessä. Ei niistä virallista palkkaa makseta eikä eläkettä kerry, mutta töihin lähdetään tiettyyn aikaan ja tietty työsuoritus tehdään. Meilläpäin mökkiläisten teinit on kateellisia, kun omat lapset ajaa traktoria pellolla - eivät ymmärrä, että se on 15v:lle ihan täyttä työtä, ei mitään päätöntä kurvailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on köyhä ja huono-osainen, mitä tapahtuisi, jos opiskelisi jonkun muun ammatin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas voi olla henkisesti köyhä. Köyhempi kuin kukaan. Mitä se niillä euroilla tekisi kun kaikkea on yltäkyllin.
No, alkaa vetää jotain sieraimeen että sais edes jonkinmoisen onnentunteen vaikka hetkeksi.
Erakoituu, kun pelkää, että ”joku” vie hänen euronsa. Liikkuu ulkona vain öisin.
Ei jätä jälkikasvulleen yhtään mitään vaan testamenttaa euronsa kissoille.
Tosin jälkikasvu on hylännyt jo aikaa sitten koko rikkaan ihmisraunion.
Tekikö raha onnelliseksi tai edes rauhoittiko ? Tuskin.
Omat lapset on toista mieltä: raha on tehnyt onnelliseksi ja raha on rauhoittanut. Toisaalta on myös oppinut sen, että saadakseen rahaa pitää nähdä vaivaa. Taikaseinän setelit menevät nopeasti käyttöön, koska niitä saadakseen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa.
Rikkaiden lapset on niitä, jotka on menneet kesätöihin 10v iässä. Siis vanhemmat on ilmoittaneet, että elämä ei ole lomailua, sinun vastuullasi on tietyt tehtävät. Se on voinut olla tuotantolaitoksen pihan kukkien kastelua tai ikkunoiden pesua, mutta työtä kuitenkin. Tulee tuntuma siitä, mistä palkkaa maksetaan. Samaan aikaan köyhän lapset menee vanhempien kanssa sossuun hakemaan rahaa merkkilenkkareihin, ainoa vaiva on lappusen täyttäminen.
Köyhät meillä on aina, mutta ei heille tule antaa automaattisesti kaikkea sitä rahaa, jonka he kokevat tarvitsevansa.Missä maassa lapset menee 10v. kesätöihin? :O Suomessakin ikäraja on tietääkseni 15.
Tuo kesätyö ei välttämättä ole mikään yrityksen palkkalistoilla oleva työ. Se voi olla myös jotain sellaista, että lapsi saa haluamansa asian x, jos huolehtii kesälomalla kukkien kastelusta eikä vain pelaa tietokoneella.
Olen eri kirjoittaja kuin edellinen, mutta kyllä meilläkin on lapset jo aika nuorina oppineet, että haluamiaan asioita varten on tehtävä jotain. Tavallisista kotihommista (oman huoneen siivous, roskien vieminen, tiskikoneen tyhjennys yms) en ole "maksanut" mitään, ne kuuluu kaikkien perheenjäsenten tehtäviin. Samoin perustarpeet kuten ruuan, vaatteet jne on lapset saaneet ilman mitään erityistä vaivannäköä. Mutta jos lapsi on halunnut jotain enemmän kuin vain perustarvikkeet tai vaikka ihan vaan rahaa johonkin, sen eteen on pitänyt tehdä jo enemmän. Olen esim maksanut teinille, kun hän on hoitanut kuukauden ajan kaikki koiran ulkoilutukset. Keväällä pihan siivous ja puutarhakalusteiden pesu on yksi esimerkki, millä lapsi on voinut saada jotain ylimääräistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa selvää ennen seuraavaa kesää tuetuista lomista! Niitä ei jostain syystä mainosteta missään enkä tiedä, kertooko edes sossu mitään, mutta monet järjestöt niitä tarjoavat. Kun alkaa säästää pientä omavastuuta ja matkakuluja ajoissa, on varaa lähteä. Niitä on myös syksyisin ja talvisin.
100e.aikuinen+ matkakulut,joo Ei todellakaan varaa.Eli tuettu loma n.300e.viikko. Ja kaikki köyhät EIVÄT saa sossutukia,asumistukea yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllähän hyväosaisetkin käyttää kirjastoa yhtälailla.
Hyväosaisella kirjasto on yksi monista, jopa kymmenistä tai sadoista vaihtoehdoista joista valita.
Köyhällä se on ehkä ainoa tai yksi niistä harvoista.
Jos kirjasto on ainoa paikka jonne voit mennä ilmaiseksi tai käyt siellä jo joka päivä niin alkaa ehkä kaivata jotain muutakin paikkaa jonne voisi mennä. Kyllähän se alkaa joskus puuduttaa.
Kirjastoa silti mitenkään aliarvostamatta. Hienoa, että on olemassa, siitä ei ole nyt kysymys.
Ja sitten taas isolle osalle sosiaalituilla elävistä päivä on täynnä mahdollisuuksia tehdä omaan ajankäyttöön liittyviä valintoja, työssäkäyville ainoa mahdollisuus on mennä sinne töihin. Jos vapaa-aikansa vaihtaa työntekoon, niin kyllä siitä minun oikeustajuni mukaan korvaus kuuluukin saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisuus on oma valinta. Sen eteen on opiskeltu, tehty töitä ja joskus tehty valintoja, jotka eivät ole tuntuneet mukavilta. Siksi nyt voi valita huvipuiston tai metsäretken välillä.
Katso omaa elämääsi taaksepäin ja mieti, mitkä toisenlaiset valinnat olisivat antaneet sinulle paremman nykyisyyden. Kerro ne lapsillesi, että edes he eivät putoaisi samaan ainaisen valituksen kuiluun.Niinpä, oma valinta ja kovan työn tulos, esim. Suomen rikkaimmat henkilöt ovat osanneet syntyä rikkaaseen sukuun.
Vain Suomen rikkainko on se ainoa hyväosainen? Katso huviksesi veroluetteloa ja huomaat, että meillä on aika lailla hyvätuloisia, joilla vanhemmat oli aikanaan huutolaislapsia.
Tuo on muuten köyhien ikuinen valituksenaihe: kun toiset syntyi rikkaiksi, minä en. Entä sitten? meillä on myös liuta rikkauteen syntyneitä, jotka on mokanneet raskaasti.Huutolaislapsia, voi kyynel. Kyllä nykyisistä vähintään keskiluokkaisista lapsiperheistä (joista aloituksessa pääosin puhuttiin) useimpien vanhemmat on vähintään keskiluokkaisista perheistä itsekin.
Ja kuten tuolla jo joku sanoikin, niin moni köyhä todellakin raataa töissä sen pienen toimeentulonsa eteen, työtä tekemällä rikastuminen on tehty aika vaikeaksi. Samaan aikaan kun onnekkaammilla (esim. mä) raataminen tarkoittaa koneen naputtelua kohtuullisen mukavasti omaan tahtiin.
Entä sitten, vaikka jotkut syntyvät rikkaiksi ja toiset eivät? No sitä sitten, että reilut ihmiset haluavat kehittää yhteiskuntaa niin, että tuurilla saadut varallisuuserot olisivat mahdollisimman pienet. RIkkaiksi syntyneiden mokailut eivät vertaudu asiaan mitenkään, koska huonoihin lähtökohtiin syntyminen ei ole mikään "moka".
Kukaan meistä ei synny rikkaaksi, koska ennen syntymääsi et voi omistaa mitään.
Meillä on tehty runsaasti erilaisia kokeiluja, joissa köyhille kaadetaan rahaa kahmalokaupalla ja tuloksena on se, että seuraavassa kuussa he ovat edelleen köyhiä, kun ne rahat meni! Kyse ei ole tuloista, kyse on menoista. Reilua ei ole se, että vetoamalla lapsuuteensa ei tarvitse tehdä töitä.Linkit näihin kokeiluihin kiitos. Vai puhuitko from your asss
Ei tarvitse kun olla sosiaalialalla töissä, niin tämän näkee käytännössä... Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Köyhien ongelmat johtuvat hyvin pitkälle elämänhallinnan ongelmista, joista yksi suurimmista on rahan käytön ongelmat. Money doesn´t solve money problems. Näin se vaan on.
Samaan aikaan hyvätuloiset ovat isommassa ja isommassa osassa ylivelkaantuneita. Jos köyhällä köyhyys johtuu elämänhallinnan puutteesta, mistä mahtaa johtua moinen?
Itse oon alempaa keskiluokkaa, mut koen olevani varakas, sillä harvoin himoitsen mitään. Mulla on tärkeimmät, eli viihtyisä koti hyväl alueella, terveet lapset ja varaa ostaa avokadoja joskus kun tekee mieli. En kaipaa hienoja merkkitavaroita, reissuja yms. Mut köyhien parjaaminen tympäisee kun on nähnyt niin tarkasti laskevia ja kaikkensa tekeviä pienituloisia, tusinatumpeloita rikkaita ja sit tarkkoja rikkaita (niin tarkkoja ettei ehdi paljon kotona ja perheen kanssa olla, koska töissä pitää tienata vielä lisää jos vaan voi) ja hyvin tasapainoisia ja onnellisia varakkaita.
Köyhyys tai rikkaus ei kerro ihmisen luonteesta paljonkaan kumpaankaan suuntaan. Lakattaisko vähitellen demonisoimasta ihmisiä taloudellisen aseman perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas voi olla henkisesti köyhä. Köyhempi kuin kukaan. Mitä se niillä euroilla tekisi kun kaikkea on yltäkyllin.
No, alkaa vetää jotain sieraimeen että sais edes jonkinmoisen onnentunteen vaikka hetkeksi.
Erakoituu, kun pelkää, että ”joku” vie hänen euronsa. Liikkuu ulkona vain öisin.
Ei jätä jälkikasvulleen yhtään mitään vaan testamenttaa euronsa kissoille.
Tosin jälkikasvu on hylännyt jo aikaa sitten koko rikkaan ihmisraunion.
Tekikö raha onnelliseksi tai edes rauhoittiko ? Tuskin.
Omat lapset on toista mieltä: raha on tehnyt onnelliseksi ja raha on rauhoittanut. Toisaalta on myös oppinut sen, että saadakseen rahaa pitää nähdä vaivaa. Taikaseinän setelit menevät nopeasti käyttöön, koska niitä saadakseen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa.
Rikkaiden lapset on niitä, jotka on menneet kesätöihin 10v iässä. Siis vanhemmat on ilmoittaneet, että elämä ei ole lomailua, sinun vastuullasi on tietyt tehtävät. Se on voinut olla tuotantolaitoksen pihan kukkien kastelua tai ikkunoiden pesua, mutta työtä kuitenkin. Tulee tuntuma siitä, mistä palkkaa maksetaan. Samaan aikaan köyhän lapset menee vanhempien kanssa sossuun hakemaan rahaa merkkilenkkareihin, ainoa vaiva on lappusen täyttäminen.
Köyhät meillä on aina, mutta ei heille tule antaa automaattisesti kaikkea sitä rahaa, jonka he kokevat tarvitsevansa.Missä maassa lapset menee 10v. kesätöihin? :O Suomessakin ikäraja on tietääkseni 15.
Tuo kesätyö ei välttämättä ole mikään yrityksen palkkalistoilla oleva työ. Se voi olla myös jotain sellaista, että lapsi saa haluamansa asian x, jos huolehtii kesälomalla kukkien kastelusta eikä vain pelaa tietokoneella.
Olen eri kirjoittaja kuin edellinen, mutta kyllä meilläkin on lapset jo aika nuorina oppineet, että haluamiaan asioita varten on tehtävä jotain. Tavallisista kotihommista (oman huoneen siivous, roskien vieminen, tiskikoneen tyhjennys yms) en ole "maksanut" mitään, ne kuuluu kaikkien perheenjäsenten tehtäviin. Samoin perustarpeet kuten ruuan, vaatteet jne on lapset saaneet ilman mitään erityistä vaivannäköä. Mutta jos lapsi on halunnut jotain enemmän kuin vain perustarvikkeet tai vaikka ihan vaan rahaa johonkin, sen eteen on pitänyt tehdä jo enemmän. Olen esim maksanut teinille, kun hän on hoitanut kuukauden ajan kaikki koiran ulkoilutukset. Keväällä pihan siivous ja puutarhakalusteiden pesu on yksi esimerkki, millä lapsi on voinut saada jotain ylimääräistä.
Silloin puhutaan arkisista askareista ts. kotitöistä. Työ meinaa yleensä työpaikkaa.
Eikö tuo ole nyt itsestäänselvyys opettaa nappulat osallistumaan arjen pyöritykseen?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin köyhillä vanhemmilla olisi hyvin aikaa opettaa lapsilleen se, mitkä omat valinnat johtavat ainaiseen köyhyyteen ja millä valinnoilla taas pääsee elämässä eteenpäin eikä tarvitse myöhemmin enää elää köyhänä. Jostain syystä vaan eivät opeta muuta kuin ne samat mallit, tavat ja arvot jotka ylläpitävät köyhyyttä sukupolvesta toiseen.
Täällä yhden vähän h-vetin köyhän äidin lapsi opiskelee arkkitehdiksi.
Vedäppä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos on köyhä ja huono-osainen, mitä tapahtuisi, jos opiskelisi jonkun muun ammatin?
Sanos muuta. Varsinkin täällä käyville osattomille miehille uudelleenkoulutus tuntuu aiheuttavan allergisia oireita. Vaatia osataan tekemättä juurikaan tämän enempää itsensä hyväksi
Näyttää olevan kipeä myöntää, että osa toimeentulosta ja elämän eväistä ei olekaan omaa ansiota tai niiden puute vain ihmisen oma vika.
Sitä voi miettiä, että osaako olla kiitollinen siitä, mitä on lahjaksi saanut. Ja miten välttää oman onnen rakentamista muiden kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikas voi olla henkisesti köyhä. Köyhempi kuin kukaan. Mitä se niillä euroilla tekisi kun kaikkea on yltäkyllin.
No, alkaa vetää jotain sieraimeen että sais edes jonkinmoisen onnentunteen vaikka hetkeksi.
Erakoituu, kun pelkää, että ”joku” vie hänen euronsa. Liikkuu ulkona vain öisin.
Ei jätä jälkikasvulleen yhtään mitään vaan testamenttaa euronsa kissoille.
Tosin jälkikasvu on hylännyt jo aikaa sitten koko rikkaan ihmisraunion.
Tekikö raha onnelliseksi tai edes rauhoittiko ? Tuskin.
Omat lapset on toista mieltä: raha on tehnyt onnelliseksi ja raha on rauhoittanut. Toisaalta on myös oppinut sen, että saadakseen rahaa pitää nähdä vaivaa. Taikaseinän setelit menevät nopeasti käyttöön, koska niitä saadakseen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa.
Rikkaiden lapset on niitä, jotka on menneet kesätöihin 10v iässä. Siis vanhemmat on ilmoittaneet, että elämä ei ole lomailua, sinun vastuullasi on tietyt tehtävät. Se on voinut olla tuotantolaitoksen pihan kukkien kastelua tai ikkunoiden pesua, mutta työtä kuitenkin. Tulee tuntuma siitä, mistä palkkaa maksetaan. Samaan aikaan köyhän lapset menee vanhempien kanssa sossuun hakemaan rahaa merkkilenkkareihin, ainoa vaiva on lappusen täyttäminen.
Köyhät meillä on aina, mutta ei heille tule antaa automaattisesti kaikkea sitä rahaa, jonka he kokevat tarvitsevansa.Missä maassa lapset menee 10v. kesätöihin? :O Suomessakin ikäraja on tietääkseni 15.
Tuo kesätyö ei välttämättä ole mikään yrityksen palkkalistoilla oleva työ. Se voi olla myös jotain sellaista, että lapsi saa haluamansa asian x, jos huolehtii kesälomalla kukkien kastelusta eikä vain pelaa tietokoneella.
Olen eri kirjoittaja kuin edellinen, mutta kyllä meilläkin on lapset jo aika nuorina oppineet, että haluamiaan asioita varten on tehtävä jotain. Tavallisista kotihommista (oman huoneen siivous, roskien vieminen, tiskikoneen tyhjennys yms) en ole "maksanut" mitään, ne kuuluu kaikkien perheenjäsenten tehtäviin. Samoin perustarpeet kuten ruuan, vaatteet jne on lapset saaneet ilman mitään erityistä vaivannäköä. Mutta jos lapsi on halunnut jotain enemmän kuin vain perustarvikkeet tai vaikka ihan vaan rahaa johonkin, sen eteen on pitänyt tehdä jo enemmän. Olen esim maksanut teinille, kun hän on hoitanut kuukauden ajan kaikki koiran ulkoilutukset. Keväällä pihan siivous ja puutarhakalusteiden pesu on yksi esimerkki, millä lapsi on voinut saada jotain ylimääräistä.
Silloin puhutaan arkisista askareista ts. kotitöistä. Työ meinaa yleensä työpaikkaa.
Eikö tuo ole nyt itsestäänselvyys opettaa nappulat osallistumaan arjen pyöritykseen?
Kuten äsken jo kirjoitin, kyse ei ole arkisista askareista. Niistä en maksa. Sen sijaan jostain isommasta urakasta (johon menee koko päivä tai useampikin) tai pidempikestoisesta kokonaisvastuun ottamisesta maksan. En esim ole maksanut teinille, kun hän on vienyt kerran päivässä koiran ulos. Sen sijaan maksoin, kun hän kuukauden aikana hoiti kaikki kolme päivittäistä ulkoilutusta niin, että mun ei tarvinnut viedä koiraa lainkaan ulos.
Omat lapset on toista mieltä: raha on tehnyt onnelliseksi ja raha on rauhoittanut. Toisaalta on myös oppinut sen, että saadakseen rahaa pitää nähdä vaivaa. Taikaseinän setelit menevät nopeasti käyttöön, koska niitä saadakseen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa.
Rikkaiden lapset on niitä, jotka on menneet kesätöihin 10v iässä. Siis vanhemmat on ilmoittaneet, että elämä ei ole lomailua, sinun vastuullasi on tietyt tehtävät. Se on voinut olla tuotantolaitoksen pihan kukkien kastelua tai ikkunoiden pesua, mutta työtä kuitenkin. Tulee tuntuma siitä, mistä palkkaa maksetaan. Samaan aikaan köyhän lapset menee vanhempien kanssa sossuun hakemaan rahaa merkkilenkkareihin, ainoa vaiva on lappusen täyttäminen.
Köyhät meillä on aina, mutta ei heille tule antaa automaattisesti kaikkea sitä rahaa, jonka he kokevat tarvitsevansa.