Isä kuoli. Ketkä perunkirjoitukseen?
Äiti (leski) elää ja heillä oli keskinäinen testamentti. Minulla on mies ja lapsia, siskoni on perheetön. Kuuluuko mieheni ja lasteni osallistua?
Kommentit (105)
Kuka lapsi asettuu vanhempiensa tahtoa vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Kuka lapsi asettuu vanhempiensa tahtoa vastaan?
Sellainen jota on kyykytetty ja mitätöity.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka lapsi asettuu vanhempiensa tahtoa vastaan?
Sellainen jota on kyykytetty ja mitätöity.
Vanhemmat voivat laittaa testamenttiin ehdon, että lakiosan vaatiminen leskeltä johtaa siihen, että leskenkin perinnöstä saa vain lakiosan ja testamenttia kunnioittamalla koko perinnön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka lapsi asettuu vanhempiensa tahtoa vastaan?
Sellainen jota on kyykytetty ja mitätöity.
Vanhemmat voivat laittaa testamenttiin ehdon, että lakiosan vaatiminen leskeltä johtaa siihen, että leskenkin perinnöstä saa vain lakiosan ja testamenttia kunnioittamalla koko perinnön.
Jos kunnioittaa testamenttia eikä vaadi lakiosaa, voi leski hassata kaiken menemään. Silloin ei jää mitään, edes sitä lakiosaa.
Tuossa linkissä on kattava selostus, kannattaa lukea.
http://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ota…
Vierailija kirjoitti:
Ota ero noin äärimmäisen typerästä miehestä
Ei kaikkien tarvite olla miehettä ihan vain sen takia ettet sinä sellaista ikinä elämääsi löytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka lapsi asettuu vanhempiensa tahtoa vastaan?
Sellainen jota on kyykytetty ja mitätöity.
Vanhemmat voivat laittaa testamenttiin ehdon, että lakiosan vaatiminen leskeltä johtaa siihen, että leskenkin perinnöstä saa vain lakiosan ja testamenttia kunnioittamalla koko perinnön.
Nuo ehdot ovat vain toiveita. Ei niillä ole arvoa, kun molemmat ovat kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka lapsi asettuu vanhempiensa tahtoa vastaan?
Sellainen jota on kyykytetty ja mitätöity.
Vanhemmat voivat laittaa testamenttiin ehdon, että lakiosan vaatiminen leskeltä johtaa siihen, että leskenkin perinnöstä saa vain lakiosan ja testamenttia kunnioittamalla koko perinnön.
Jos kunnioittaa testamenttia eikä vaadi lakiosaa, voi leski hassata kaiken menemään. Silloin ei jää mitään, edes sitä lakiosaa.
Ne on kuitenkin sen lesken ja vainajan rahoja, joiden eteen ahneet perilliset eivät ole tehneet yhtään mitään.
Terv. nimim. Äidin perinnöstä ei penniäkään jäljellä, eikä haittaa yhtään.
Perunkirjoitustilaisuudessa pitää olla läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kenenkään muun läsnäolo ei ole täysin pakollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka lapsi asettuu vanhempiensa tahtoa vastaan?
Sellainen jota on kyykytetty ja mitätöity.
Vanhemmat voivat laittaa testamenttiin ehdon, että lakiosan vaatiminen leskeltä johtaa siihen, että leskenkin perinnöstä saa vain lakiosan ja testamenttia kunnioittamalla koko perinnön.
Jos kunnioittaa testamenttia eikä vaadi lakiosaa, voi leski hassata kaiken menemään. Silloin ei jää mitään, edes sitä lakiosaa.
Ne on kuitenkin sen lesken ja vainajan rahoja, joiden eteen ahneet perilliset eivät ole tehneet yhtään mitään.
Terv. nimim. Äidin perinnöstä ei penniäkään jäljellä, eikä haittaa yhtään.
Jokainen ajattelee ensisijaisesti itseään, sekä leski että perillinen. Kannattaa laskeskella, vaatiiko heti lakiosan jotta saa edes jotain vai jääkö kokonaan lehdelle soittelemaan. Leskillä kun lähtee yleensä keulimaan aika reippaasti leskeytymisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitustilaisuudessa pitää olla läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kenenkään muun läsnäolo ei ole täysin pakollista.
Ketä nämä uskotut miehet ovat? Jos toinen on pesän osakas, voiko toinenkin olla? Käytännössähän tämä tarkoittaisi, että perunkirjoitukseen on voitu jättää kutsumatta joku osakas. Ja voi jälkeenpäin valehdella, että poissaollut osakas oli saanut suullisen kutsun, jota ei voi todistaa.
Perunkirjoitus ja perinnönjako ovat kaksi eri asia ja usein niiden välillä on kymmeniä vuosia. Kuten ap:nkin tapauksessa saattaa olla.
On maan tapa, että keskinäiseen testamenttiin laitetaan lauseke, että vanhemmat toivovat, etteivät lapset vaadi perintöosaansa (edes lakiosaansa, joka on oikeus vaatia) ennenkuin molemmat vanhemmat ovat kuolleet.
Ihan reiluahan se on, että pidempään elävä saa käyttää myös puolisonsa osan yhteisesti kerätystä omaisuudesta omaan hoitoonsa. Kuoleman lähestyessä kulutkin lisääntyvät, etenkin juuri pitkään elävillä vanhuksilla.
Toinen uskottu mies on useimmiten se juristi, joka tekee perunkirjoituksen. Toinen(kaan) uskottu mies ei saa olla vainajan perillinen. Pesän ilmoittaja on yleensä joku perijöistä. Itse olin anoppini pesän ilmoittaja, vaikken perinyt mitään.
Saako perunkirjoitukseen mennä kuitenkin rintaperillisen puolisokin, vaikka puolisoa ei ole kutsuttu? Eikö puoliso ole toissijainen perillinen, ellei ole lapsia?
https://perukirjanetissa.fi/unit/perunkirjoitus-perusteet-pahkinankuore…
Tieto perunkirjoituksen ajasta ja paikasta tulee antaa hyvissä ajoin kaikille kuolinpesän osakkaille. Lain mukaan perunkirjoitukseen tulee kutsua myös eloonjäänyt puoliso ja mahdolliset toissijaiset perilliset.
Muista isän aviottomat, mutta tunnustetut lapset
Vierailija kirjoitti:
Saako perunkirjoitukseen mennä kuitenkin rintaperillisen puolisokin, vaikka puolisoa ei ole kutsuttu? Eikö puoliso ole toissijainen perillinen, ellei ole lapsia?
https://perukirjanetissa.fi/unit/perunkirjoitus-perusteet-pahkinankuore…
Tieto perunkirjoituksen ajasta ja paikasta tulee antaa hyvissä ajoin kaikille kuolinpesän osakkaille. Lain mukaan perunkirjoitukseen tulee kutsua myös eloonjäänyt puoliso ja mahdolliset toissijaiset perilliset.
Saa sinne mennä vaikka koko kylä kuuntelemaan jos se kaikille kutsutuille sopii. Jos jollekin ei sovi niin sitten on mehevän perheriidan paikka. Ehkäpä kannattaa etukäteen muiden kanssa koettaa sopia jos ottaa avecin mukaan.
Ei meillä ollut mitään toista uskottua miestä.
Vierailija kirjoitti:
Toinen uskottu mies on useimmiten se juristi, joka tekee perunkirjoituksen. Toinen(kaan) uskottu mies ei saa olla vainajan perillinen. Pesän ilmoittaja on yleensä joku perijöistä. Itse olin anoppini pesän ilmoittaja, vaikken perinyt mitään.
Tämä vastaus on väärä. Molemmat uskotut miehet saavat olla perillisiä. Heille ei siis ole minkäänlaisia jääviysvaatimuksia. Jos jotain perillistä ei ole kutsuttu perunkirjoitukseen, voi hän nostaa asiasta kanteen myöhemmin. Siinä tapauksessa on perunkirjoituksen toimittajan velvollisuus osoittaa, että kaikki on kutsuttu. Sen vuoksi perunkirjoitukseen kutsutaan yleensä kirjatulla kirjeellä ja perunkirjoituksessa poissaolijoilta pyydetään valtakirjat, jotta asiasta ei olisi myöhemmin epäselvyyttä.
Jos rintaperillinen vaatii lakiosaa