Isä kuoli. Ketkä perunkirjoitukseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitustilaisuudessa pitää olla läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kenenkään muun läsnäolo ei ole täysin pakollista.

Ketä nämä uskotut miehet ovat? Jos toinen on pesän osakas, voiko toinenkin olla? Käytännössähän tämä tarkoittaisi, että perunkirjoitukseen on voitu jättää kutsumatta joku osakas. Ja voi jälkeenpäin valehdella, että poissaollut osakas oli saanut suullisen kutsun, jota ei voi todistaa.

Pesän ilmoittaja voi olla myös uskottu mies, jolloin minimissään riittää kaksi henkilöä perunkirjoituksen järjestämiseen.

Voihan lähettää vaikka ystävänpäiväkortin kirjattuna kirjeenä ja väittää, että se on ollut kutsu perunkirjoitukseen.

Sinällään sillä kutsulla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä, että kaikki perilliset ovat mainittuna perukirjassa.

Ja kuten sanottu, perunkirjoitus on aivan eri asia kuin perinnön jako.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos. Tämä meni siis aivan oikein. Mieheni mielästä hänen ja lasten olisi pitänyt olla paikalla. Mutta minähän se rintaperillinen olen kun olen hengissä ; )

Monet perunkirjoittajat jopa toivovat etukäteen, ettei paikalla ole muita kuin asianomaiset tai sitten edustetaan valtakirjalla.

Olen ollut perunkirjoitus-tilaisuudessa, jossa ulkopuolisia on pyydetty poistumaan eli juuri puolisot.

Yleensä ulkopuoliset aiheuttavat niin paljon eripuraa ja käyttävät puheoikeutta, vaikka siihen ei ole valtuuksia.

Ja teillä meni juuri niin kuin pitikin.

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ollut mitään toista uskottua miestä.

Mitähän se merkitsee? Mikä uskottujen miehien rooli ja velvoitteet ovat?

Perunkirjoitukseen tulee henkilö, jolle kutsu on tullut, ei muita, ellei ole tehnyt kys.henkilölle valtakirjaa, edustaa sinua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ollut mitään toista uskottua miestä.

Mitähän se merkitsee? Mikä uskottujen miehien rooli ja velvoitteet ovat?

Periaatteessa tarkistavat, että perukirjassa ilmoitetut tiedot pitävät paikkaansa, eli kaikki perilliset ovat oikein merkitty ja varallisuus oikein arvioitu tai merkitty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitustilaisuudessa pitää olla läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kenenkään muun läsnäolo ei ole täysin pakollista.

Ketä nämä uskotut miehet ovat? Jos toinen on pesän osakas, voiko toinenkin olla? Käytännössähän tämä tarkoittaisi, että perunkirjoitukseen on voitu jättää kutsumatta joku osakas. Ja voi jälkeenpäin valehdella, että poissaollut osakas oli saanut suullisen kutsun, jota ei voi todistaa.

Toinen pitää olla ulkopuolinen. Kun perunkirjoitus on tehty, se menee vielä maistraattiin ja verohallintoon liitteineen, jotka tarkastavat sen oikeudellisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitustilaisuudessa pitää olla läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kenenkään muun läsnäolo ei ole täysin pakollista.

Ketä nämä uskotut miehet ovat? Jos toinen on pesän osakas, voiko toinenkin olla? Käytännössähän tämä tarkoittaisi, että perunkirjoitukseen on voitu jättää kutsumatta joku osakas. Ja voi jälkeenpäin valehdella, että poissaollut osakas oli saanut suullisen kutsun, jota ei voi todistaa.

Pesän ilmoittaja voi olla myös uskottu mies, jolloin minimissään riittää kaksi henkilöä perunkirjoituksen järjestämiseen.

Voihan lähettää vaikka ystävänpäiväkortin kirjattuna kirjeenä ja väittää, että se on ollut kutsu perunkirjoitukseen.

Sinällään sillä kutsulla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä, että kaikki perilliset ovat mainittuna perukirjassa.

Ja kuten sanottu, perunkirjoitus on aivan eri asia kuin perinnön jako.

Kun yksi perillinen toimii pesänselvittäjänä, eikä kutsu jotain osakasta perunkirjoitukseen, ja toimii uskottuna miehenä toisen perillisen kanssa, eikä jakokirjaa toimiteta poissaolleella osakkaalle, mitä voi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitus ja perinnönjako ovat kaksi eri asia ja usein niiden välillä on kymmeniä vuosia. Kuten ap:nkin tapauksessa saattaa olla. 

On maan tapa, että keskinäiseen testamenttiin laitetaan lauseke, että vanhemmat toivovat, etteivät lapset vaadi perintöosaansa (edes lakiosaansa, joka on oikeus vaatia) ennenkuin molemmat vanhemmat ovat kuolleet. 

Ihan reiluahan se on, että pidempään elävä  saa käyttää myös puolisonsa osan yhteisesti kerätystä omaisuudesta omaan hoitoonsa. Kuoleman lähestyessä kulutkin lisääntyvät, etenkin juuri pitkään elävillä vanhuksilla.

Mutta jos leski ei olekaan perillisen vanhempi? Jos vanhempasi on mennyt uudelleen naimisiin yli 70-vuotiaana huomattavasti nuoremman kanssa, joka on vaatinut keskinäisen testamentin. Maksat isot peirntöverot ja kenties et koskaan saa mitään. Aina puhutaan vaan tilanteista, joissa vanhemmat ovat yhdessä ja on kyse yhteisesti kerätystä omaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen uskottu mies on useimmiten se juristi, joka tekee perunkirjoituksen. Toinen(kaan) uskottu mies ei saa olla vainajan perillinen. Pesän ilmoittaja on yleensä joku perijöistä. Itse olin anoppini pesän ilmoittaja, vaikken perinyt mitään. 

Tämä vastaus on väärä. Molemmat uskotut miehet saavat olla perillisiä. Heille ei siis ole minkäänlaisia jääviysvaatimuksia. Jos jotain perillistä ei ole kutsuttu perunkirjoitukseen, voi hän nostaa asiasta kanteen myöhemmin. Siinä tapauksessa on perunkirjoituksen toimittajan velvollisuus osoittaa, että kaikki on kutsuttu. Sen vuoksi perunkirjoitukseen kutsutaan yleensä kirjatulla kirjeellä ja perunkirjoituksessa poissaolijoilta pyydetään valtakirjat, jotta asiasta ei olisi myöhemmin epäselvyyttä.

Ja perunkirjoitus on vasta selonteko vainajan (ja lesken) varallisuudesta ja selvitys perillisistä ja siinä yleensä tuodaan esiin mahdollinen testamentti, joka usein on tehty pankissa ja siellä myös tallessa- siinä ei jaeta vielä mitään!

Sitä voi myös moittia. Perunkirjoituksen voi tehdä kuka tahansa, mutta usein se on pankin juristi, jokasen tekee (jos on siis oikeastaan yhtään mitään perittävää) ja kaikissa niissä pesissä missä me olemme joutuneet olemaan osallisina perunkirja on myös jokaiselle osakkaalle lähetetty kirjattuna kirjeenä kun se on valmiiksi laadittu.

Jos ei ole juurikaan muuta omaisuutta kuin koti, jossa leski asuu, on lakoissa aika turha tuossa vaiheessa vaatia, koska leskellä on automaattisesti oikeus siinä kodissa asua, mutta jos se jo jaetaan valmiiksi joutuu perillinen maksamaan enemmän perintöveroa. Jos leski on vielä kovin nuori tai jos hänellä on omia lapsia aiemmasta suhteesta, kannattaa selvittää miten oman osuuden käy, jos hän menee uudestaan naimisiin, tai miten suojata oma osuus vainajan perinnöstä, ettei se mene aikanaan noille 'sisaruspuolille' - en tiedä mutta joskus varmaan voi olla järkevää vaatia se oma lakiosuus vastoin vainajan tahtoa jo heti, jos kokee, että se muuten menee ihan muille ihmisille 'väärään sukuun'.

Aika tavallista myös on, että jos on keskinäinen testamentti, leski kuitenkin huomioi perillisille jo tulevan perintöveron ja jaatuttaa jo jotain rahavaroja niin että perintöveron maksu ei aiheuta mitään suuria ongelmia.

Kuten muutkin ovat sanoneet, sinne perumkirjoitukseen saa mennä kuka vaan 'kuuntelemaan' mutta itse en päästäisi miestäni mukaan koska asia ei hänelle kuuluisi, eikä perunkirjoiuksessa voida mitenkään toimia hänen lastensa edun vastaisesti, koska lapset eivät kuulu perillisiin. Toki, jos pappa on tehnyt testamentin suoraan heidän edukseen niin he ovat osakkaita, mutta silloinkin heidän edustajansa kutsutaan etukäteen paikalle, ja se nyt luontevasti olet sinä, ei miehesi.

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitus ja perinnönjako ovat kaksi eri asia ja usein niiden välillä on kymmeniä vuosia. Kuten ap:nkin tapauksessa saattaa olla. 

On maan tapa, että keskinäiseen testamenttiin laitetaan lauseke, että vanhemmat toivovat, etteivät lapset vaadi perintöosaansa (edes lakiosaansa, joka on oikeus vaatia) ennenkuin molemmat vanhemmat ovat kuolleet. 

Ihan reiluahan se on, että pidempään elävä  saa käyttää myös puolisonsa osan yhteisesti kerätystä omaisuudesta omaan hoitoonsa. Kuoleman lähestyessä kulutkin lisääntyvät, etenkin juuri pitkään elävillä vanhuksilla.

Periaatteessa tuo on reilua, mutta se voi johtaa perillisten kannalta ikävään tilanteeseen, kun perintöverot on kuitenkin maksettava muutama kuukausi perunkirjoituksen jälkeen.

Meillä on juuri lähipiirissä tilanne, jossa vainajalla ja leskellä oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Testamentissa on vieläpä sellainen ehto, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen, niin hän saa vain lakiosansa eli vain puolet siitä, mitä hän muuten normaalisti saisi perintöä. Lakiosaa voi siis vaatia, mutta sen vaatiminen tarkoittaa suurta taloudellista menetystä.

Nyt jokainen lapsi joutuu maksamaan perintöveroja viisinumeroisen summan, vaikka perintöä ei ole tässä vaiheessa tulossa senttiäkään, vaan rahat saadaan vasta lesken kuollessa, mihin voi mennä vuosia.

Vainaja ja leski ovat varmaan aikoinaan ajatelleet, että leski maksaa tässä tilanteessa perintöverot. Nyt se ei kuitenkaan onnistu, koska leski on dementoitumisen vuoksi edunvalvonnassa.

Tässä tapauksessa rahat saadaan jotenkin kokoon, mutta suosittelen jokaista testamenttia tekevää miettimään tarkasti, mitä testamenttiin kirjoittaa. Tilanne saattaa olla kuolinhetkellä ihan erilainen kuin se oli testamenttia kirjoitettaessa. Tämänkin testamentin on laatinut perintöasioihin erikoistuneen lakiasiaintoimiston varatuomari.

Keskinäinen testamentti tarkoittaa sitä että tässä vaiheessa lapset ei saa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitustilaisuudessa pitää olla läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kenenkään muun läsnäolo ei ole täysin pakollista.

Ketä nämä uskotut miehet ovat? Jos toinen on pesän osakas, voiko toinenkin olla? Käytännössähän tämä tarkoittaisi, että perunkirjoitukseen on voitu jättää kutsumatta joku osakas. Ja voi jälkeenpäin valehdella, että poissaollut osakas oli saanut suullisen kutsun, jota ei voi todistaa.

Pesän ilmoittaja voi olla myös uskottu mies, jolloin minimissään riittää kaksi henkilöä perunkirjoituksen järjestämiseen.

Voihan lähettää vaikka ystävänpäiväkortin kirjattuna kirjeenä ja väittää, että se on ollut kutsu perunkirjoitukseen.

Sinällään sillä kutsulla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä, että kaikki perilliset ovat mainittuna perukirjassa.

Ja kuten sanottu, perunkirjoitus on aivan eri asia kuin perinnön jako.

Kun yksi perillinen toimii pesänselvittäjänä, eikä kutsu jotain osakasta perunkirjoitukseen, ja toimii uskottuna miehenä toisen perillisen kanssa, eikä jakokirjaa toimiteta poissaolleella osakkaalle, mitä voi tehdä?

Aloita vaikka siitä, että olet yhteydessä maistraattiin ja kerrot asian ja pyydät että henselvittävät onko perunkirjan teossa rikottu lakia.

Vierailija kirjoitti:

Muista isän aviottomat, mutta tunnustetut lapset

kerran eräs poika totesi että ilmeni isällään olleen poika menneisyydestä. Poika tuli perinnönjaolle .. tosin perittävää ei pahemmin ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitustilaisuudessa pitää olla läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kenenkään muun läsnäolo ei ole täysin pakollista.

Ketä nämä uskotut miehet ovat? Jos toinen on pesän osakas, voiko toinenkin olla? Käytännössähän tämä tarkoittaisi, että perunkirjoitukseen on voitu jättää kutsumatta joku osakas. Ja voi jälkeenpäin valehdella, että poissaollut osakas oli saanut suullisen kutsun, jota ei voi todistaa.

Toinen pitää olla ulkopuolinen. Kun perunkirjoitus on tehty, se menee vielä maistraattiin ja verohallintoon liitteineen, jotka tarkastavat sen oikeudellisuuden.

Tämä on yleinen käsitys, mutta se on väärä. Laissa ei ole asetettu kummallekaan uskotulle miehelle pätevyys- tai jääviysvaatimuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitustilaisuudessa pitää olla läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kenenkään muun läsnäolo ei ole täysin pakollista.

Ketä nämä uskotut miehet ovat? Jos toinen on pesän osakas, voiko toinenkin olla? Käytännössähän tämä tarkoittaisi, että perunkirjoitukseen on voitu jättää kutsumatta joku osakas. Ja voi jälkeenpäin valehdella, että poissaollut osakas oli saanut suullisen kutsun, jota ei voi todistaa.

Toinen pitää olla ulkopuolinen. Kun perunkirjoitus on tehty, se menee vielä maistraattiin ja verohallintoon liitteineen, jotka tarkastavat sen oikeudellisuuden.

Kummankaan ei tarvitse olla ulkopuolinen, verokirja lähetetään verottajalle ja sen voi halutessaan vahvistaa maistraatissa.

Että kaikki väärin. Tämmöistähän tämä on, paljon luuloa ja vähän tietoa.

Ja perunkirjoitus saattaa aina paljastaa vainajan luurangot. Saattaa esim löytyä sukulaisia joista emme ennen ole tienneetkään

Perunkirjoitus on kirjallinen selvitys omaisuudesta mikä jäi kuolleen jälkeen. ja sitä omaisuutta ei kannata arvottaa siihen kovin korkealle, verot sitä suuremmat, esim.auto. Verovirastolle. Samassa usein, muttei välttämätön, toimitetaan perinnönjako. No alaikäsillä lapsenlapsilla ei mitään tarvetta osallistua, ensin perivät lapset. Jos sitten haluat luopua omasta osuudestasi ja jättää yhden sukupolven väliin lapsillesi. Siitä tulee oma paperi, verot tulevat lapsesi nimiin silloin. Jos testamentissa onkin lapsenlapsi edunsaajana, joka tapauksessa alaikäinen tarvitseen jonkun sitä hoitamaan. Testamentattua omaisuutta tai lahjaa ei ole pakko vastaanottaa jos esim.tulisi veroa omien sietorajojen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitustilaisuudessa pitää olla läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kenenkään muun läsnäolo ei ole täysin pakollista.

Ketä nämä uskotut miehet ovat? Jos toinen on pesän osakas, voiko toinenkin olla? Käytännössähän tämä tarkoittaisi, että perunkirjoitukseen on voitu jättää kutsumatta joku osakas. Ja voi jälkeenpäin valehdella, että poissaollut osakas oli saanut suullisen kutsun, jota ei voi todistaa.

Pesän ilmoittaja voi olla myös uskottu mies, jolloin minimissään riittää kaksi henkilöä perunkirjoituksen järjestämiseen.

Voihan lähettää vaikka ystävänpäiväkortin kirjattuna kirjeenä ja väittää, että se on ollut kutsu perunkirjoitukseen.

Sinällään sillä kutsulla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä, että kaikki perilliset ovat mainittuna perukirjassa.

Ja kuten sanottu, perunkirjoitus on aivan eri asia kuin perinnön jako.

Kun yksi perillinen toimii pesänselvittäjänä, eikä kutsu jotain osakasta perunkirjoitukseen, ja toimii uskottuna miehenä toisen perillisen kanssa, eikä jakokirjaa toimiteta poissaolleella osakkaalle, mitä voi tehdä?

Aloita vaikka siitä, että olet yhteydessä maistraattiin ja kerrot asian ja pyydät että henselvittävät onko perunkirjan teossa rikottu lakia.

Saako jakokirjasta kopion jostain? Miten jakokirja eroaa varsinaisesta perukirjasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunkirjoitustilaisuudessa pitää olla läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Kenenkään muun läsnäolo ei ole täysin pakollista.

Ketä nämä uskotut miehet ovat? Jos toinen on pesän osakas, voiko toinenkin olla? Käytännössähän tämä tarkoittaisi, että perunkirjoitukseen on voitu jättää kutsumatta joku osakas. Ja voi jälkeenpäin valehdella, että poissaollut osakas oli saanut suullisen kutsun, jota ei voi todistaa.

Pesän ilmoittaja voi olla myös uskottu mies, jolloin minimissään riittää kaksi henkilöä perunkirjoituksen järjestämiseen.

Voihan lähettää vaikka ystävänpäiväkortin kirjattuna kirjeenä ja väittää, että se on ollut kutsu perunkirjoitukseen.

Sinällään sillä kutsulla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä, että kaikki perilliset ovat mainittuna perukirjassa.

Ja kuten sanottu, perunkirjoitus on aivan eri asia kuin perinnön jako.

Kun yksi perillinen toimii pesänselvittäjänä, eikä kutsu jotain osakasta perunkirjoitukseen, ja toimii uskottuna miehenä toisen perillisen kanssa, eikä jakokirjaa toimiteta poissaolleella osakkaalle, mitä voi tehdä?

Aloita vaikka siitä, että olet yhteydessä maistraattiin ja kerrot asian ja pyydät että henselvittävät onko perunkirjan teossa rikottu lakia.

Joka tapauksessa perunkirja menee maistraatin tarkastettavaksi, ennen kuin määrätään perintöverot. Asiakas voi toimittaa perunkirjan, joko maistraattiin tai verotoimistoon. Näin oli ainakin muutama vuosi sitten.

Vierailija kirjoitti:

paikalle ei ole pakko mennä, valtakirja riittää. Perillisiä ovat äitisi, siskosi ja sinä. Miehelläsi ja lapsillasi ei ole mitään asiaa perunkirjoituksessa. 

Muuten oikein, mutta leski ei ole perillinen, koska rintaperillisiä on. Sen sijaan leski kutsutaan, koska hän on kuolinpesän osakas (avio-oikeus vainajan omaisuuteen ja lisäksi testamentti).