23-vuotias ei ole milloinkaan ollut töissä
Kyseessä veljeni tytär. Tutkinto sentään on, opiskeli merkonomiksi peruskoulun jälkeen.
Kun kävin hänen luona syntymäpäiväkahveilla, kysyin missä on töissä, olin aika hämmästynyt kun kertoi ettei missään. Eikö merkonomi papereilla sentään edes jotain myyjän töitä saa? Näinköhän tyttö tipahtaa kohta kokonaan elämään toimeentulotuen varassa, ei mitään työkokemusta koulun jälkeen, eikä sitä ennenkään.
Ehkä olen vanha käpy, mutta olin parikymppisenä jo tehnyt monenlaisia duuneja opiskelun ohessa. Nykyään kai sitten ei tarvitse töissäkään käydä.
Kommentit (338)
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos ei edes hae töitä kun ilmankin tulee toimeen?
Mistä sitä rahaa elämiseen sitten tulee, ellei työnteosta?
Töitä ei näytä riittävän kaikille. TE-toimisto ei nykyään auta. Kuulemma on niin paljon asiakkaita heillä, ettei ehdi. Yksi tuttu on heillä asiakkaana ollut yli vuoden ja sinä aikana on päässyt vain kurssille, jossa on opetettu työhakemusten tekoa. Muutoin seurataan, että hän lähettää niitä työhakemuksia.
Yleisesti ottaen, eihän työssä hauskaa ole. Moni sanookin, ettei töissä olla siksi, että siellä viihdyttäisiin, vaan töitä tekemässä ja rahaa tienaamassa.
Rahahan siinä se tärkein asia monelle varmaan on: se, että tullaan toimeen jotenkin. Tämä tosiasia voi myös vähentää työintoa.
Ja sitten pitää olla se halu pysyä hengissä. Jos on esim. masentunut, niin että tuntuu yhdentekevältä elääkö vai ei, niin ei välitä rahastakaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia lusmuja varten aktiivimalli olisi paikallaan. Jos ei työ kelpaa, tuet pois.
Eiköhän alkaisi työnteko maistua.
Aktiivimallilla ei ollut mitään vaikutusta tuntemiini pitkäaikaistyöttömiin, eikä se vaikuttanut itseenikään mitenkään. Perustulokokeilu sen sijaan oli mielenkiintoinen, vietimme sen vuoden ulkomailla asuen kun mieheni oli tuossa kokeilussa mukana. Ihan sama mitä kokeillaan, joihinkin se ei vain toimi.
Minä tunnen 26vuotiaan, joka ei ole edes kesätöitä tehnyt. Äitinsä on samanlainen.
Tämä on näköjään periytyvää.
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purra (45) ei ole tehnyt päivääkään palkkatöitä.
Ei nyt ihan vertailukelpoinen elämäntapalusmujen kanssa.
Minäkin tunnen tälläisen 22v. Aloitti opinnot, keskeytti. Ei päivääkään töissä. Yhteiskunta elättää.
Vierailija kirjoitti:
Riikka Purra (45) ei ole tehnyt päivääkään palkkatöitä.
Meinaatko, että kaikki nämä vuodet työskennellyt ilman palkkaa vai mitä? Kelan etuuksilla?
Tämä taitaa olla totta, että matalan äo:n äitien tyttäretkään eivät pärjää elämässä.
Ja sitten syytellään kaikkea muuta paitsi itseään. Miten sen laiskuuden saisi kukaan muu kitkettyä, jos itse ei viitsi edes yrittää?
Ihan ku olis mun serkku. Se on kylläkin jo 27. Mut ei oo siis käyny ikinä töissä.
Miten Nämä tulevat toimen?
Ymmärrän siis että joskus voi joutua työttömäksi, mutta ilman mitään työkokemusta ja vuosikausien kotonaolo?
Vierailija kirjoitti:
Näitä lukiessa tunnen melkoista ylpeyttä lapsistani :D
Sama juttu. Minun lapseni eivät varmaan edes osaa kuvitellakaan etteivät hankkisi ammatteja.
Kuitenkin on ammatin opiskellut. Jos ei ole enää oikea ala voi opiskella uuden tutkinnon.
Miten pitkä työttömyysaika vaikuttaa työllistymiseen?
Siis jos valmistumisen jälkeen ollut työttömänä 6-7 vuotta niin onko mahdollista enää saada alan töitä, vai katsooko työnantaja, että tutkinnosta ei ole enää hyötyä kun ei ole työkokemusta?
Ei hätää. Riikka Purra pääsi 46-vuotiaana ekaa kertaa töihin ja heti valtiovarainministeriksi.
Mitäs jos ei edes hae töitä kun ilmankin tulee toimeen?