Kuinka paljon ruokakaupassa vaikuttaa pieni hintaero ja kuinka paljon tuotteen alkuperä tai laatu?

Käyn liitissä. Ei tarvitse pähkäillä. Kaikki on laadukasta ja halpaa.

Puolalaista (likaista) en mielelläni valitse.

Hyvän ystäväni sisko on Keskolla töissä.

Oon saanut häneltä hyviä vinkkejä kotimaisesta ruuasta.

Lähes tuote, kun tuote, löytyy kotimainen tuote.

Esim juustoissa löytyy hyvin valikoimaa kotimaisista.

Vierailija kirjoitti:

Hyvän ystäväni sisko on Keskolla töissä.

Oon saanut häneltä hyviä vinkkejä kotimaisesta ruuasta.

Lähes tuote, kun tuote, löytyy kotimainen tuote.

Esim juustoissa löytyy hyvin valikoimaa kotimaisista.

Vielä kun oppisivat tekemään niitä.

Esim. suomalaiset Maasdammit on ihan täysi vitsi, jotka maultaan muistuttavat enemmän kuminpalasta, kuin aitoa tuotetta.

Zinc

En osta mitään Xtra-, Rainbow- tai K-tuotteita. Olleet ihan kamalan makuisia ne mitä olen kokeillut. Pirkassa on hyviä tuotteita, mutta esim. kalapuikoissa ei tahdo pysyä paistettaessa kuorrutteet päällä. Maksan mieluummin enemmän kuin lähden kokeilemaan halpistuotteita, jotka voivat jäädä syömättä. En hirveesti lue, missä ne on valmistettu, mikä varmaan johtuu siitä, että ruoat joita syödään on aika paljon aina niitä samoja.

Samoin ja feta fetana - ei mitään salaattijuustoa.

Mieluiten ostan kaiken vielä luomuna jos on tarjolla ja järkevällä hintaerolla. Lihoissa valitettavasti yleensä luomu hinnoiteltu niin ylös etten ilkeä maksaa erotusta, mutta juustoissa mieluummin luomua aina.

Vierailija kirjoitti:

Katson yleensä uusista tuotteista, joita en ole ennen ostanut, että missä on valmistettu. Ostan mieluummin alkuperäistä kuin jotain Itä-Euroopassa tehtyä halvinta. Mieluummin se mozzarella Italiasta kuin Puolasta.

No, olen sen verran snobi, että haluan italialaista parmesania/mozzarellaa enkä jotain puolalaista kopiota. Yritän ostaa laadukasta ruokaa, mutta en suostu maksamaan ihan mitä tahansa hintoja siitäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina silloin tällöin täytyy maistaa kaikki läpi tuoteryhmistä. 

Joskus joidenkin tuotteiden laatu heikkenee/paranee. Parhaiten laatuerot selviää kun ostaa ne kaikki versiot joku päivä ja maistaa niitä samaan aikaan. 

Zinc

Vähän kuin joku kuluttajatesti, mutta pienimuotoisesti ..

Laatu heikkenee/paranee??? Niinku millä lailla?

Useinhan ajan myötä moni tuote muuttuu. Valmistaja esim. vaihtaa raaka-aineen toimittajaa, reseptiä, valmistusprosessia tms. Ei kaikki säily ikuisesti samana.

-Eri

Monesti koko tuotteen valmistaja vaihtuu, mutta myyntipakkauksessa ei muutu mikään muu kuin pienellä präntätty tieto valmistajasta. Ja monen tuotteen kohdalla valmistaja on sama ja tuotteet tulee samalta tuotantolinjalta, mutta niitä tehdään monelle eri valmistuttajalle, joten niihin lätkäistään erilaiset brändit ja etiketit.

Ruokakaupassa ostan kotimaista aina, kun se vain mahdollista on. Jos jotain ruokatarviketta saa vain ulkomaalaisena vaihtoehtona, niin sitten vaihtoehdoissa ratkaisee se, missä päin se on valmistettu ja lopuksi hinta. Kotimaiset tuotteet eivät lopulta ole merkitsevästi kalliimpia kuin muualla tuotetut.

Vaatteissa ja tavarassa on vaikeampaa vältellä vinkuintian hikipajoissa orjatyövoimalla teetettyjä tuotteita, mutta kun tarpeeksi etsii, niin yleensä löytää. Vanhan korjaaminen ei myöskään ole huono idea. Toisaalta, jos jossain lukee vaikka "made in EU", niin ei voi kuitenkaan olla varma, onko se teetetty esim. siirtolaisilla, pskalla palkalla ja huonoissa olosuhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväksi havaittu voittaa kilpailun. Ihmiset ostaa sitä mihin ne on tottuneet.

Xtra on myös tuttu merkki monelle. Varsinkin, jos vieraampi tuote, ostetaan helposti siltä tutulta "suomalaiseen suuhun sopivalta" merkiltä.

Tää ”suomalaiseen makuun” on jotain ihan kauheeta ja henkii menneitä vuosikymmeniä. Yleensä tuollaiset tuotteet on niitä laimennettuja ja mauttomia ”koska suomalainen ei ole tottunut voimakkaisiin makuihin”.

Nykyään suomalaiset on kuitenkin matkustelleet paljon ja kaipaavat autenttisia makuja, joihin ovat tutustuneet matkoillaan. Ei mitää vesitettyjä ”suomalaiseen makuun” tehtyjä.

Matkustelu ei vaikuta mitään makuaistiin. Lehdet ja netti ovat pullollaan upeita reseptejä, mitä kokeilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei hinta merkitse mitään, olen hyvätuloinen. Ostan mitä mieli tekee ja mikä parhaalta maistuu tai näyttää.

Eikä nuo minimaaliset hintaerot pitäisi tuntua juuri kenenkään kukkarossa, vaikkei hyvätuloinen olisikaan.

Minä olen minimieläkkeellä, ja kylläpä se muutaman kymmenen sentin hintaero tuntuu. Kun käyn kuukauden välein kaupassa ja ostan useita kymmeniä tuotteita, jos vaikka 40 tuotetta ja kaikissa hinnassa eroa seuraavaan 30 snt, niin sillähän saa vaikka mitä. Vaikkapa lihaa, jota yleensä en raski ostaa.

Sama koskee sen kaupan valintaa, eipä tule k-superissa käytyä.

Siksi laitoinkin tuohon sanan ”juuri”, koska tiedostan, että on vähävaraisia, joilla se tuntuu. Palkkatyössä olevalle ei pitäisi tuntua.

10 tuotetta viikossa 20snt halvemmalla on satanen vuodessa. Satasella hoitaa yhden kaupppareissun... Kyllähän se tuntuu.

Ostan kotimaista, laatua, länsimaalaista, hedelmät sieltä missä ne kasvaa, jätän ostamatta (itäblokki ja kiina elintarvikkeissa). Suunnilleen tuossa järjestyksessä.

Rainbown riisimurot heitin roskiin vuonna 1999, sen jälkeen en ole koskenut merkkiin. Pirkassa pitää joka kerran tarkistaa valmistaja, vaihtavat sitä lennossa.

K-ruokasovelluksen ostohistorian mukaan Pirkka-tonnikala on suomalaista?!

Italialaista oliiviöljyä en ostaisi vaikka maksettaisiin. Sen verran tarkkaan tiedän miten siellä toimitaan. Espanjalaista öljyä tilaan pieniltä firmoilta omaan tarpeeseen. Tiedän paikat mistä tilaan jne. Kyllä italiasta paljon lastutuotteita tehdään ja esim. parmesan juusto on aikaslailla luotettavista lähteistä oli merkki mikä tahansa, se on italiassa lähes uskonnon tasolla ettei siinä viilata linssiin.

Joskus hinta ja laatu ovat erottamattomat. Vaikka ei ostaisikaan luksusta, jossa maksetaan hinnasta, on joskus laatutietoisena järkevämpää suosia kalliimpia tuotteita.

Esimerkiksi hyvä energiajuoma on kallista. Nuoremmat ostavat sitä mihin on varaa, me vähän kokeneemmat ostamme vain hyviä merkkejä. Siihen on syynsä, miksi esim. Felix Baumgartner hyppäsi avaruuden laidalta punaisen härän voimalla, eikä suomalaisen duopolin halpakopiolla.

Ostan lähes aina halvinta koska ei ole rahaa. Jos perusturvaa nostettaisiin parilla sadalla voisin tehdä eettisempiä ja ekologisempia valintoja.

Eikä nuo minimaaliset hintaerot pitäisi tuntua juuri kenenkään kukkarossa, vaikkei hyvätuloinen olisikaan.[/quote]

Suosin suomalaista ja olen valmis maksamaan enemmän lähituotetusta ruuasta. Silti nokkela kuluttaja säästää satoja euroja ellei tuhansia, kun laskee hintojen eron vuositasolla. Suurempi ongelma meillä taitaa kuitenkin olla se, että heitämme ruokaa hukkaan. Teemme liian suuria annoksia, emme osaa tehdä perusruokaa, emme älyä käyttää pakastusmahdollisuutta ja emme seuraa kilo- ja litrahintoja.

Syömme todella huonosti, siitä kertoo jo 3

miljoonaa liikalihavaakin maassamme. Lihavuuteen liittyvät lääke- ja sairauskulut lankeavat viime kädessä meille kaikille.

Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Mielellään suosisi kotimaista ja vastuullisesti valmistettua. Mutta ensiksi se hinta: ruokaa tulee elämän aikana ostettua valtavat määrät, ja säästö on kymmeniä tuhansia yhteensä, jos aina valitsee sen hieman edullisemman. Tällä on suuri merkitys monien taloudessa.

Toiseksi, aika usein halpamerkkien tuotteet valmistetaan samoissa tehtaissa kuin kalliimmat tuotteet. (Toki jos valmistusmaa on eri, näin ei ole.)

Kolmanneksi, korkeampi hinta ei läheskään aina takaa vastuullisuutta tai laatua - todellisuudessa olot puolalaisessa tehtaassa voivat olla paremmat kuin italialaisessa, ja itse tuotekin maistua paremmalta. Vertailu on kaupan hyllyn edessä mahdotonta, jos tuotteita ei ole sertifioitu.

Asia on siis tasapainottelua. Vaikka pyrin suosimaan suomalaista, vaikuttaa tuotteen valintaan myös maku ja hinta, jotka erityisesti ulkomaisten tuotteiden kohdalla ovat pääasialliset kriteerit, etenkin, jos esim. tuotanto-olosuhteista ei ole pakkauksessa mitään tietoa.

K-kauppias juuuri totesi tässä yhtenä viikonloppuna:   Kukahan noita eineksiä syö  kun kysyy , ei kukaan, me syödään vain luomukaritsaa. Kamalasti niitä ainakin  ostetaan kun hyllyjä pitää koko ajan täydentää.  Viikonloppuna on ainakin kauhea menekki . Lasagne , maksalaatikko , lihaperunasose, kanaviillokki,  Lohikiusaus, Härkäruukku, Poronkäristys ja kaalilaatikko.  Kauhea menekki , jos pistää tarjoukseen tulee  okein ryntäys ja tappelu.      Tässähän selvästi nähdään että se kotimainen maku voittaa ruokapöydässä ne Hummus -utuudet ja vastuulliset vegejuustot.    Suomaiset ovat kovia hehkuttamaan jotain ulkomalla  kokemaansa ruokaa. Miksette muuttais sinne saisit ikusesti syödä sitä pallokalaa.!

Vierailija kirjoitti:

K-kauppias juuuri totesi tässä yhtenä viikonloppuna:   Kukahan noita eineksiä syö  kun kysyy , ei kukaan, me syödään vain luomukaritsaa. Kamalasti niitä ainakin  ostetaan kun hyllyjä pitää koko ajan täydentää.  Viikonloppuna on ainakin kauhea menekki . Lasagne , maksalaatikko , lihaperunasose, kanaviillokki,  Lohikiusaus, Härkäruukku, Poronkäristys ja kaalilaatikko.  Kauhea menekki , jos pistää tarjoukseen tulee  okein ryntäys ja tappelu.      Tässähän selvästi nähdään että se kotimainen maku voittaa ruokapöydässä ne Hummus -utuudet ja vastuulliset vegejuustot.    Suomaiset ovat kovia hehkuttamaan jotain ulkomalla  kokemaansa ruokaa. Miksette muuttais sinne saisit ikusesti syödä sitä pallokalaa.!

Kauppiaan tulee olla tarkkana - näitä asioita ei yleensä saa tässä yhden virallisen totuuden maassa sanoa ääneen. Oikeasti einekset ovat silloin tällöin syötynä ihan OK, jos kylkeen pistelee muutaman kasviksen ja vaikka kananmunan. Mutta meitä kontrolloi duopoli, jonka lonkerot ulottuvat todella syvälle. On kontrolloinut jo pitkään.

Jos olisin vetoalyövää tyyppiä, pistäisin rahaa likoon sen puolesta, että näitä asioita tullaan käsittelemään jotain päivänä Haagissa. Mutta koska tiettyjen tahojen agendan takia Suomessa suomalaisille ei sallita oikeutta puhua, pitää meidän syödä vain ulkopuolisten tahojen hyväksymiä tuontikasviksia, ja halpoja keinotekoisia proteiineja.

Oletko miettinyt, että miksi juuri härkäruukku ja lohikiusaus ovat niin suosittuja? Näitä symboleja tutkitaan mm. suojelupoliisin toimesta, tai toimeksiantona joihinkin tiedekuntiin sijoitetuille nk. "vapaille" toimijoille. Härkä, teutoni, Saksan imperiumi ja ruukku, amfora, mielikuvan synnyttäminen länsimaisen sivistyksen alkulähteistä. Lohi, eli kala, kristillinen symboli (huom myös "kiusaus").

Paljon on tehtävää, ja meidän on oltava valppaina. Ostokäyttäytyminen on valinnanvapauden illuusio. Äänestäminen on vielä suurempi illuusio. Liha on pyhää monella tavalla ja sallii luonnollisen ytimen, ja siksi juuri se yritetään pitää poissa meidän "alamaisten" ulottuvilta.

Vierailija kirjoitti:

Suuri osa suomalaisista menee hinnan perässä, vaikka eroa olisi 5 senttiä. Siksi meidän Iittalat ja Arabiatkin tehdään Thaimaassa, kun ei suurinta osaa kiinnosta muu kuin halvin mahdollinen hinta. Ruokapuolella sama nämä Kotimaista-tuotteet. Kansa ostaa innolla, vaikka maito kierrätetään jossain Baltiassa pakattavana. Kunhan vain säästää sen 10 senttiä hinnassa. Sitten ihmetellään, kun ei Suomessa ole työtä.

Jos työtön ostaa viimeisillään penneillään sen kalliimman suomalaisen tuotteen, niin se ei takaa hänelle itselleen työtä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuri osa suomalaisista menee hinnan perässä, vaikka eroa olisi 5 senttiä. Siksi meidän Iittalat ja Arabiatkin tehdään Thaimaassa, kun ei suurinta osaa kiinnosta muu kuin halvin mahdollinen hinta. Ruokapuolella sama nämä Kotimaista-tuotteet. Kansa ostaa innolla, vaikka maito kierrätetään jossain Baltiassa pakattavana. Kunhan vain säästää sen 10 senttiä hinnassa. Sitten ihmetellään, kun ei Suomessa ole työtä.

Jos työtön ostaa viimeisillään penneillään sen kalliimman suomalaisen tuotteen, niin se ei takaa hänelle itselleen työtä. 

Työttömyys kertoo loppupeleissä asenneongelmasta. Vaikka tämä ajatusleikkisi työtön saisikin työtä, hänen ostokäyttäytymisensä tukisi vain ulkomaisia toimijoita. Suomi tarvitsee oikeaa ostovoimaa, jotta talous pyörii ja hyvinvointia saadaan kaikille sitä ansaitseville.

Vain laatu merkitsee, ei hinta, eikä alkuperä, poikkeuksena eräs kupliva juhlajuoma, se mielellään Champagnen suunnalta. Suomalaisia kasviksia yleensä vältän, koska ovat usein heikkolaatuisia. On poikkeuksiakin.