yh äidin ja 5v pojan liian läheinen suhde
Hei,
Olisin kysellyt serkustani joka on 5 vuotiaan pojan äiti. Voiko äidin ja lapsen suhde olla liian läheinen? Ehkä läheisyys on väärä sana, mutta ajan ehkä takaa sellaista riippuvuus suhdetta äidin puolelta ja sitten se heijastuu myös 5v lapseen samanlaisena riippuvuus suhteena.
Tässä esimerkkejä. Serkkuni poika puhuu usein äidistään kuin kumppanistaan. Tai aivan kuin olisi äitinsä kumppani. Puhuu esimerkiksi siitä, että sitten kun HEILLE tulee joskus vauva. "Äidille ja minulle".
Poika myös latelee rakkauden tunnustuksia ja pussailee äitiään tauottomasti jos ovat esim kylässä. Se on sellaista "omistushaluista" pussailua. Ja jotenkin minusta vähän yli menevää. Pussailee kaulaan, rintavakoon, pyllyyn jne.
En ihan kauheasti tiedä serkkuni ja hänen lapsensa arjesta kotona, sillä näemme useimmiten sukulaisilla. Joitain juttuja olen kuullut hänen siskojensa ja äitinsä kautta. Esimerkiksi sen, että poika ja äiti nukkuvat yhä kaksin samassa sängyssä. He myös peseytyvät yhdessä. Poika ei siis vieläkään käy yksin suihkussa vaan äiti on aina mukana. (tai ainakin hyvin usein)
Olen lähinnä miettinyt sitä, että onko tuo enää tervettä? Voiko lapsi jotenkin "viottua" jos suhde äitiin on liian läheinen ja isän mallia ei perheessä ole. Miten poika esimerkiksi kestää sen jos äiti jossain vaiheessa löytää seurustelu kumppanin? Vai kestääkö? Kun tavallaan hän on nyt ottanut talon miehen roolin.
Tällaisia mietteitä vain, onko kenelläkään mitään viisasta sanottavaaa?
Kommentit (68)
Poika on jo menettänyt isän, hyvä että on huolehtiva ja rakastava äiti. Ei 5v tarvitse vielä olla itsenäinen ja hoitaa kaikkia toimia yksin ilman äitiä. Yhdessä nukkuminenhan on ihanaa. Hellyydenosoituksista kannattaa nauttia nyt, koululaisilta niitä saa paljon vähemmän.
Vaikea sanoa. Käytös on luultavasti vielä vähän erilaista silloin, kun paikalla on muitakin. Poika on tavalla tai toisella menettänyt isän, ja pitää etenkin seurassa kynsin hampain kiinni äidistään, näin luulisin. Minäkin pesen 5-vuotiaan poikani, ei se niin tavatonta ole. En ehkä itse jaksaisi tuollaista ripustautumista, mutta luulen, että on miljoona kertaa parempi, että ovat liian läheisiä kuin että pojalla ei olisi enää ketään todella läheistä. Tuntuu, että poika pitäisi usein karaista pois äidin helmoista, vastaavalla tavalla käyttäytyvää tyttöä ei ihmeteltäisi niin paljon. Eikä se niin mene, lapsi kuin lapsi. Onhan sitä kai tutkittukin, että ne aikuiset miehet ovat eniten (ja siinä ikävaiheessa väärällä tavalla) kiinni äidissään, jotka eivät lapsena saaneet paljon läheisyyttä ja kiintymyksen osoituksia. Ne, jotka saavat lapsena tankattua sen, mitä lapsi tarvitsee, osaavat siirtyä seuraaviin kehitysvaiheisiin eivätkä jää haikailemaan yhteyttä äitiin vaan osaavat toimia aikuisen tavoin.
pervoa. äiti tekee tollasella toiminnalla karhunpalveluksen lapselleen.
Kylläpä tarkastelet serkkusi ja hänen lapsensa suhdetta ikävästi ja piru raamattua -tyylisesti. Miksi sinua häiritsee se, että pieni lapsi (viisivuotias on oikeasti vielä pieni) on läheinen äitinsä kanssa? Onko taustallasi kenties jotain omaa läheisyydestä osattomaksi jäämistä kun asia tuntuu vaivaavan sinua näin kovasti?
Ja sitten se oleellisin kysymys? Kun kerran tällaisella palstalla asiasta kyselet, olet ilmeisesti aikeissa tehdä asialle jotain. Mitä? Aiotko kommentoida serkullesi asiasta? Tehdä lastensuojeluilmoituksen? Millä perusteella? Vedätkö jonkun insestikortin esiin? Haluaisitko riistää yksinhuoltajalta lapsen, vai mistä on kyse?
Teit mitä tahansa, siitä poikii huonoa. Lievimmillään sinun ja serkkusi välit menevät. Vahvimmillaan serkkusi joutuu aiheettoman tarkkailun kohteeksi perhe saa vuosikausien ahdistuksen niskaansa.
Ei meillä edes 6-vuotias peseydy yksin muuta kuin joskus pikaisesti. Tarvitsee apua esim. hiustenpesussa ja helpommin se käy kun ollaan yhdessä peseytymässä.
Ja perhepetikin on tuiki tavallinen 5-vuotiailla.
En nyt näe mitään kovin hälyttävää tuossa. Mustasukkaisuus äidistä kuuluu myös normaaliin kehitykseen.
Ei kai 5-vuotiaan tarvi käydä yksin suihkussa? Kyllä minä ainakin pesen vielä 5-vuotiaani, ja -vuotiaanikin. Ja 5-vuotias tulee lähes joka yö viereen, en ole siinäkään nähnyt mitään pahaa tai lasta vahingoittavaa.
Tuon ikäisellä voi olla oidipaalivaihe menossa, jolloin poikalapsi fantasioi äidistä kumppaninaan ja se on normaalia.
Öh, mikäköhän AP:n ongelma on? Se, että serkun lapsi saa liikaa läheisyyttä? En ole tiennytkään että sellainenkin on mahdollista!
Meillä on ihan perinteinen ydinperhe, löytyy isä ja kaksi lasta. Nukumme kaikki samassa huoneessa, vierekkäin. Käymme kerran viikossa kaikki yhdessä saunassa, ja ajattele, mies saunoo viisivuotiaan tyttären kanssa kahdestaan! Ja käy kylvyssäkin tämän kanssa! Hui! Ja syliin meillä päästään aina ja pussaillaan kovasti. Miten kieroutunutta ja ällöttävää!
Minusta AP on tässä se, jolla viiraa. On tosi surullista että joku näkee äidin ja lapsen suhteen vääristyneenä kun se kuulostaa lämpimältä ja rakastavalta.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 10:18"]
Kylläpä tarkastelet serkkusi ja hänen lapsensa suhdetta ikävästi ja piru raamattua -tyylisesti. Miksi sinua häiritsee se, että pieni lapsi (viisivuotias on oikeasti vielä pieni) on läheinen äitinsä kanssa? Onko taustallasi kenties jotain omaa läheisyydestä osattomaksi jäämistä kun asia tuntuu vaivaavan sinua näin kovasti?
Ja sitten se oleellisin kysymys? Kun kerran tällaisella palstalla asiasta kyselet, olet ilmeisesti aikeissa tehdä asialle jotain. Mitä? Aiotko kommentoida serkullesi asiasta? Tehdä lastensuojeluilmoituksen? Millä perusteella? Vedätkö jonkun insestikortin esiin? Haluaisitko riistää yksinhuoltajalta lapsen, vai mistä on kyse?
Teit mitä tahansa, siitä poikii huonoa. Lievimmillään sinun ja serkkusi välit menevät. Vahvimmillaan serkkusi joutuu aiheettoman tarkkailun kohteeksi perhe saa vuosikausien ahdistuksen niskaansa.
[/quote]
No en todellakaan ole tekemässä mitään ilmoituksia :D koska en ole itsekään täysin varma mitä asiasta ajatella. Siksi täällä vaan kyselen, että saisin näitä omia ajatuksiani vähän järjestettyä, jos esim olen ihan hakoteillä kun pidän heidän suhdettaan aivan kummallisena.
ap
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 10:20"]
Ei kai 5-vuotiaan tarvi käydä yksin suihkussa? Kyllä minä ainakin pesen vielä 5-vuotiaani, ja -vuotiaanikin. Ja 5-vuotias tulee lähes joka yö viereen, en ole siinäkään nähnyt mitään pahaa tai lasta vahingoittavaa.
[/quote]
Meillä 2 vuotiaskin peseytyy yksin :D toki käyn sitten siappuoimassa hiukset ym, mutta en minä enää siellä suihkussa yhdessä lutraa lasteni kanssa kun ovat sen 2 v täyttäneet.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 10:21"]
Tuon ikäisellä voi olla oidipaalivaihe menossa, jolloin poikalapsi fantasioi äidistä kumppaninaan ja se on normaalia.
[/quote]
Kiitos tästä vastauksesta, näitä juuri kaipasin, että onkohan joku kehitysvaihe ehkä? Onko ne 5v pojat sitten normaaleja joilla tällaista taas ei näy. Sillä muut tuntemani 5v pojat ovat aivan erilaisia.
ap
Minä en näe tuossa mitään sen suurempaa huolenaihetta. Viisivuotias on vaiheessa, jossa äiti rakastetaan silmittömästi. Minulla ja kavereillani on poikia, ja kaikki nämä ovat neljä-viisivuotiaina olleet aivan pökerryksissä äitinsä ihanuudesta, pussailleet ja halineet paljon, ja haaveilleet menevänsä äidin kanssa naimisiin. Tämä on universaali kehitysvaihe, ja hyvin tärkeä sitä ajatellen, että kun äidin kainalossa on saanut aikansa kölliä, on poika sitten omissa ihmissuhteissaan aikuisena tasapainoisempi ja luottavaisempi. Samalla lailla kun pojat jumaloivat äitiään, ovat pienet tytöt isän prinsessoja, jos vain saavat olla, ja hakeutuvat sitten aikuisena miessuhteisiin, joissa ovat arvostettuja ja rakastettuja.
Viisivuotias ei vielä ole kypsä huolehtimaan henkilökohtaisesti hygieniastaan. On sata kertaa helpompi mennä hänen kanssaan suihkuun, ja katsoa että lapsi peseytyy/pestä hänet, kuin kysellä oven takana, että pesitkö tukan? Sama juttu kaikessa hygieniassa, eikä lapsen kanssa suihkussa käyminen eroa mitenkään esimerkiksi hampaiden pesusta.
Kaikki tuntemani viisivuotiaat pojat muuten haluavat nukkua vanhempiensa kanssa ainakin osan yötä. Näin olen päätellyt siitä reippaustarrojen määrästä, mikä koristaa kavereiden lastenhuoneiden seiniä, ja kaikesta siitä lahjomisesta, uhkailusta ja kiristyksestä, mitä omassa sängyssä nukkumisen ympärillä käydään. Meillä viisivuotias herää aika usein miettimään maailman menoa keskellä yötä, ja tarvitsee aina rauhoittelua. Jos olisin yksinhuoltaja, niin taatusti ottaisin lapsen viereeni nukkumaan, koska en vaan jaksaisi motivoitua siihen, että istun yöt lapsen sängyn reunalla, enkä saisi nukuttua yhtenäisiä yöunia juuri koskaan.
Minusta ei ole yhtään outoa jos 5-vuotias käy äidin kanssa pesulla tai nukkuu äidin vieressä. 5-vuotias on vielä pikkuinen.
Onko sulla ap omia lapsia ollenkaan?
Tuo kuulostaa täysin normaalilta 5-vuotiaalta. Ei meillä kukaan lapsista peseytynyt yksin 5-vuotiaana ja tulivat viereen nukkumaan myös lähes joka yö. Yleesnä siinä iässä ovat myös kovasti hellyydenkipeitä. Mutta kyllä se pussailu sitten iän myötä on vähentynyt.
5-vuotias on vielä aika pieni, ja tosiaan tuo oidipaalivaihe on normaalia. Tekisikin mieli kuulla, miten on näiden esimerkkien lisäksi. Onko pojalla omat kaverit, joiden kanssa viettää aikaa ulkona ja kodeissa? Jos näin ei ole, pitäisin tilannetta hälyttävänä.
Jos sen sijaan pojalla on myös "oma elämä", niinkuin nyt 5-vuotiaalla voi olla, kavereineen jne.
No mä en kyllä antaisi lapseni pussailla mua kaulaan, tissivakoon tai takapuoleen, mutta kaipa nämä on vastaajille ihan normaaleita hellyydenosoituksia lasten ja äidin välillä. Mun mielestä ei.
Ja mitä mieltä olette tuosta seurustelun alkamisesta, että miten poika sen sitten kestää kun nyt selvästi ei pidä itseään äitinsä poikana vaan kumppanina.
ap
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 10:24"]
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 10:20"]
Ei kai 5-vuotiaan tarvi käydä yksin suihkussa? Kyllä minä ainakin pesen vielä 5-vuotiaani, ja -vuotiaanikin. Ja 5-vuotias tulee lähes joka yö viereen, en ole siinäkään nähnyt mitään pahaa tai lasta vahingoittavaa.
[/quote]
Meillä 2 vuotiaskin peseytyy yksin :D toki käyn sitten siappuoimassa hiukset ym, mutta en minä enää siellä suihkussa yhdessä lutraa lasteni kanssa kun ovat sen 2 v täyttäneet.
[/quote]
No niin, en minäkään siellä suihkussa lutraa 5- ja 6-vuotiaiden kanssa, vaan itselläni on vaatteet päällä ja kumpparit jalassa kun pesen nuo poikani:D Paitsi jos olen heidän kanssaan saunassa. Muttaa luulisin että joku pitää tätä aika epäkäytännöllisenä tapana ja käy mieluummin yhdessä suihkussa pikkulasten, kuten esim 5-vuotiaan, kanssa.
2-vuotiasta ei kyllä tulisi mieleenkään päästää yksin suihkuun.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 10:25"]
Minä en näe tuossa mitään sen suurempaa huolenaihetta. Viisivuotias on vaiheessa, jossa äiti rakastetaan silmittömästi. Minulla ja kavereillani on poikia, ja kaikki nämä ovat neljä-viisivuotiaina olleet aivan pökerryksissä äitinsä ihanuudesta, pussailleet ja halineet paljon, ja haaveilleet menevänsä äidin kanssa naimisiin. Tämä on universaali kehitysvaihe, ja hyvin tärkeä sitä ajatellen, että kun äidin kainalossa on saanut aikansa kölliä, on poika sitten omissa ihmissuhteissaan aikuisena tasapainoisempi ja luottavaisempi. Samalla lailla kun pojat jumaloivat äitiään, ovat pienet tytöt isän prinsessoja, jos vain saavat olla, ja hakeutuvat sitten aikuisena miessuhteisiin, joissa ovat arvostettuja ja rakastettuja.
Viisivuotias ei vielä ole kypsä huolehtimaan henkilökohtaisesti hygieniastaan. On sata kertaa helpompi mennä hänen kanssaan suihkuun, ja katsoa että lapsi peseytyy/pestä hänet, kuin kysellä oven takana, että pesitkö tukan? Sama juttu kaikessa hygieniassa, eikä lapsen kanssa suihkussa käyminen eroa mitenkään esimerkiksi hampaiden pesusta.
Kaikki tuntemani viisivuotiaat pojat muuten haluavat nukkua vanhempiensa kanssa ainakin osan yötä. Näin olen päätellyt siitä reippaustarrojen määrästä, mikä koristaa kavereiden lastenhuoneiden seiniä, ja kaikesta siitä lahjomisesta, uhkailusta ja kiristyksestä, mitä omassa sängyssä nukkumisen ympärillä käydään. Meillä viisivuotias herää aika usein miettimään maailman menoa keskellä yötä, ja tarvitsee aina rauhoittelua. Jos olisin yksinhuoltaja, niin taatusti ottaisin lapsen viereeni nukkumaan, koska en vaan jaksaisi motivoitua siihen, että istun yöt lapsen sängyn reunalla, enkä saisi nukuttua yhtenäisiä yöunia juuri koskaan.
[/quote]
Outoa! Minulla on neljä poikaa ja heistä jokainen on nuukunut 1v eteenpäin ihan omassa sängyssä. Missä piireissä sinä liikut jos KAIKKIEN lapset joka yö tulee viereen? Ehkä he eivät saa päivällä läheisyyttä tarpeekseen?
Kyllähän tuo kuulostaa, että ehkä vähän liian riippuvaisia ovat toisistaan, mutta mene ja tiedä onko todella näin.
Mun kuopus oli pitkään kyllä melko samanlainen, oli sellainen ihokas ihan vauvasta asti, mutta kyllä hän tänäpäivänä ihan tavallinen nuori poika on...