Mieheni sanoo, että olen täysin poikkeuksellinen nainen

Joo, kyllä minäkin inhoan kaikkia kotitöitä, mutta pakko niitä on tehdä, mieskin nykyään tekee, vuosia tein kaiken yksin. Puutarhahommat kiinnostaa minua kovastikin, mutta miestä ei pätkääkään, mies joskus ajaa pienen nurmikon ja tulee ehkä kantamaan jotain raskasta jota en itse jaksa. Ei mun mielestä ketään voi syyttää siitä että ei tykkää puutarhasta, sitä ei ole mikään pakko puunata, se laittaa joka siitä nauttii. Muuten voi laittaa vaikka asfaltille.

Miksi ihmeessä pitää jotain siirtonurmikkoa laittaa ja kirsikkapuita? Jos häntä sellaiset kiinnostaa niin laittakoon itse. Sano miehelle että lopettaa stressaamisen puutarhan kanssa, sielä ne rehut kasvaa tai on kasvamatta ihan itsekseen, sitten joskus kun jaksaa tekee korjauksia jos piha näyttää oikein pahalta, nurmikon leikkuu on ainoa mikä on pakko tehdä, ja hyvä vaan jos se ei kasva, jos sen siirtonurmikon laittaa, sitä pitää kastella ja leikata jatkuvasti, kauhea työ. Ja ne kirsikkapuut ei myöskään ole mikään pakko, antaa olla.

Eikös ap kuitenkin esim. laittanut ruokaa? Jos perheessä mies laittaa ruokaa, kaikki pitävät häntä ihan jeesuksena, vaikka nainen tekisi kaiken muun. Been there, t. Jeesuksen vaimo.

Joo, muutenkin nykyään siivotaan jossain päin hieman liikaa. ainakin veli sanoo niin. Ei kai ne pölypallerot yms. kovin paljoa haittaa, se olisi eri asia jos olisi jotain mutaa ja ulosteita nurkissa, ne kyllä kannattaa siivota. Ei meidän elinympäristöt ole kovin likaisia, jos asuu talossa jossa on katto ehjänä ja jättää ulkokengät eteiseen sisälle tullessa. Välillä pesee lakanat ja ihoa lähellä olevat paidat yms. vaatteet, niin kai sillä pärjää. Ja ruoanlaitto on tärkeää. Plus, kuulostat ap aika rauhalliselta, mukavalta ja ajattelevalta ihmiseltä, eli juurikin nämä tv:n katselu ja kirjojen lukeminen tukevat tällaista hyvinvointia. Voithan tietysti sovinnon vuoksi välillä tehdä jotain, usein pienikin askare riittää siihen että toisella tulee sellainen olo että "teet jotain". Myös, kannattaa muistaa että jos toinen liioittelee, esim. "et _koskaan_, tai _aina_ sitä tai tätä", niin siitä voi sanoa että tuohan on liioittelua. Ja, kuulostaa siltä että puoliso kaipaa hieman tukea omiin asioihinsa, kannattaa sanoa vaikka jotain sellaista että "kyllä ne asiat siitä tuppaa järjestymään", ja "älä ota niin vakavasti", ja kutsua vaikka katsomaan kivaa tv-sarjaa sohvalle ja tuoda pientä naposteltavaa..

Meillä käy siivooja tekemässä isomman siivouksen kerran kuussa, se auttaa paljon :)

Perussiisteyden ylläpitäminen on helppoa kun kaikki osallistuvat siihen. Käytännössä meillä on opetettu lapset korjaamaan jälkensä ja myös osallistumaan siivoamiseen. Itse siivoan pelkästään keittiön ja järjestelen koriste-esineet mieleni mukaan. Muu perhe huolehtii kaiken muun siivouksen. Tällä tavoin siivoaminen ei tunnu liian raskaalta urakalta, ja sen vähäisen jaksaa tehdä hyvillä mielin. Aiemmin väsyin yrittäessäni huolehtia yksin koko talon siivoamisesta. Se imi minusta voimat, ja silti meillä oli jatkuvasti sekaista.

Pihasta ollaan tehty helppohoitoinen. Paljon kivetystä / sammalta / perinteisiä perennoja joita ei tarvitse hoitaa. Perennoille ollaan perustettu iso istutusalue, jossa on kukkien lisäksi omenapuu ja pieniä marjapensaita. Hyötykasveja on kuitenkin niin vähän, ettei niistäkään mitään sadonkorjuu-urakkaa tule. Suurin osa sadosta tulee syötyä suoraan puusta/pensaasta.

En pidä itseäni mitenkään poikkeuksellisena (tai huonona), vaikka pystynkin samaistumaan ap:n ongelmiin. Mielestäni kaikkien ei tarvitse tehdä aivan kaikkea. Kotonakin voi tehdä työnjakoa. Meillä ainakin on siivusalueet jaettu sen mukaan mikä kenellekin on vähiten tympeää. Minulla on keittiö ja yleinen järjestely, lapset raivaavat lelunsa ja tavaransa paikoilleen ja mies tekee perussiivousta muihin tiloihin. Toimii meillä hienosti. Saadaan viikkosiivous nopeasti tehtyä eikä kukaan rasitu siitä liikaa.

Näin meillä jää aikaa lukemiseen, harrastuksiin, pelailuun, oleiluun ja muuhun mukavaan

Minä en ymmärrä miten kesämökki ainakaan helpottaisi tilannetta. Siis toinen (miehen) huollettava asunto remontteineen, siivouksineen, piha- ja huoltotöineen! Jos ei sitä yhtäkään saa pidettyä kunnossa.

Rakastatko miestäsi, ap? Tai välitätkö edes hänestä? Eikö sinua haittaa, että hän joutuu tekemään kaikki kotityöt ja kärsii siitä?

t. laiska nainen, joka pakottaa itsensä tekemään 50% kotitöistä, koska tajuaa, että se on reilua.

p.s. kasvien hoito ei ole mikään pakko, tietenkään.

Kyse ei ole oikeastaan poikkeavuudesta, miehistä ja naisista tai mistään sellaisesta, vaan siitä, miten parisuhteessa ollaan ja eletään. Useimmissa suhteissa on jonkinlainen työnjako, nykyään monesti mieltymysten mukaan, ei niinkään sukupuolen. Meillä mies ei kestä edes katsoa imuroimista, minä taas tykkään siitä, mutta inhoan tiskikonetta, jota taas mies pitää hienoimpana keksintönä sitten V8-moottorin. Varsinaisesti meillä ei silti siivoa kukaan...

Jos teillä on erilaiset näkemykset siitä, miten kotia pitäisi hoitaa ja laittaa, niistä pitää keskustella ja mielellään ilman "outo nainen"-argumentteja. Ei sekään olisi kovin rakentavaa, jos moittisit miestäsi vaikka siitä, ettei hän rassaisi autoja tai katso jääkiekkoa, vaikka "normaali mies tekee niin", vai mitä? Toisaalta, jos asenteesi tuntuu miehestä ikävältä ja vihamieliseltä, sekin on selvitettävä.

Laiskaksi moittimisessa on otettava huomioon elämän kokonaisuus. Pitkää päivää painavan ihmisen ei kannata odottaa innostuvan kotihommista; toisaalta ei pidä olettaa, että lasten kanssa kotona tai työttömänä oleva ihminen muuttuu kodinhengettäreksi vain siksi, että sattuu olemaan fyysisesti kotona.

Itse teen paljon etätöitä, mutta mieheni suhtautuu asiaan kuten kunnon ihmisen kuuluu: ilahtuu jos olen vaikka laittanut pyykit pyörimään, mutta ei oleta että olisin tehnyt päivän aikana muuta kuin töitä. Lasten on paljon vaikeampi käsittää, että vaikka "olen kotona" en ole sataprosenttisesti paikalla. Mutta lapset ovat lapsia. Aikuisten tehtävänä on sietää ja selviytyä.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 23:34"]

[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 23:32"]

Kerro mitä teet tai sitten jos et tee jotain ja paljon

 olet yksinkertaisesti umpilaiska.

[/quote]

Ei minua kiinnosta noi jutut enkä huomaa jos kukat ja kasvit kuolee eikä minua haittaa jos on paskaista ja epäsiistiä. Mies on suunnittelemassa puutarhaan remonttia, siirtonurmikkoa ja istutuksia ja hän on ihan vittuuntunut kun en osallistu lainkaan. Kyllä minä pyykit pesen kun mies valittaa, mutta jättän puhtaat pyykit yleensä sohvalle kasaan kun en jaksa laittaa niitä kaappeihin. Lisäksi teen ruokaa lähes aina.

[/quote]

Vaikka sinua ei haittaa, niin miestäsi selvästi haittaa jos kukat kuolee, lattiat täyttyy roskasta tai sohvalle ei mahdu istumaan kun olet siihen kasannut pesemäsi pyykit, niin mikset voisi joskus miehesi mieliksi tehdä jotain oma-aloitteisesti? Kuitenkin varmaan vähintäänkin välität hänestä kun hänen kanssaan olet, niin miksi et voisi osoittaa rakkauttasi tekemällä jotain ihan spontaanisti vaikka imuroida tai kastella kukat. Kumpikaan edellä mainittu ei vie 15-30minuuttia pidempään.

Minuakaan ei kiinnosta tiskaaminen, imuroiminen, kukkien kastelu, pyykin pesu, silittäminen, ruoanlaitto. Silti näitä kaikkia teen vähintään joka toinen päivä, koska tiedän ettei miestäkään kiinnosta, mutta hänkin niitä tekee vuorollaan. Tällaiset arjen askareet ovat mitä parhaimpia rakkaudenosoituksia puolisolle.