Te joilla on lapsia ja "lapsentekoikä" meni jo
Tuliko teillä jossain vaiheessa vielä neljänkympin huitteilla vielä joku kumma viimehetken vauvakuume?
vaikka omat lapset jo olisivat isoja? En tarkoita, että arvelisin tämän olevan yleistä, mutta olisi kiva kuulla mahtaako elimistö lähettää viime hetkistä viestiä, vai mitä ihmettä tämä nyt on. En ole yli 15 vuoteen potenut mitään tällaista .
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan. Lähinnä säälin ihmisiä jotka hankkii nelissäkymmenissä lapsia. Kun on yli 2 vuosikymmentä ollut vanhempi niin on jo täysin kyllästynyt ja haluaa vain omaan rauhaansa.
t. äidiksi teinarina vahingossa
Pikkulapsivuodet ovat olleet meille sellaista sinnittelyä, että todellakin toivon, ettei aika kuultaa liikaa muistoja ja joku hulluus iske 40-42-vuotiaana. Muiden pallerothan on aina suloisia..
Nyt tuntuisi että ollaan ihan liian itsekeskeisiä ja omaa aikaa tarvitsevia vanhempia vielä kolmannelle lapselle. Nämä kaksi menee vielä suht säällisesti.
Kyllä. Oon 36-vuotias 3 lapsen äiti ja yhtäkkiä jossain aivoissa koputtelee ajatus että jos yksi vielä.
No jotain kuumeilun tapaista on juuri nyt havaittavissa... tai ei mitään kuumetta varsinaisesti, mutta haikeus ja surku siitä, että kuinka nopeasti se aika meni, kun lapset olivat pieniä... ja täytyy alkaa päästää irti. Ei enää ikinä omat lapset kiipeä syliin halimaan ja suukottelemaan, eivät kömmi viereen öisin, eivät puhua pulputa silmät kirkkaina vieressä omia höpsöjä juttujaan.. voi nyyh!
Esikoinen muutti juuri kotoa, nuorimmainen on 13 v. Itse olen 39.
Kaihosta huolimatta olen järki-ihminen, ja tiedän etten enää jaksaisi kuitenkaan uutta vauvaa. Enkä kestäisi stressiä siitä onko lapsi terve ja miten raskaus etenisi. Myöskin yövalvomiset olivat rankkoja ja se, kuinka kiinni pikkulapsissa oli 24/7, tukiverkkojen puuttuessa. Joten ei. Itken ja haikailen nyt aikani tyhjän pesän syndroomaa, nautin tuosta nuorimmasta kotona asujasta vielä, ja ehkäpä joskus saan sitten olla mummo...