Hesarissa juttu luokkakokouksista, sivusi täälläkin käsiteltyä aihetta
Kommentit (134)
Hmm, minä en nyt oikein saa kiinni siitä, että mikä tässä kolahtaa niin monelle. Joillakin ihan oikeasti se elämä menee päin helvettiä, ja merkit on usein ilmassa jo yläasteella. Jotkut taas menestyy huonoista kotioloista huolimatta. Kumpaakin sorttia esiintyi artikkelissa.
Edelleenkin kyse on täsmälleen siitä, mitä kerrotaan. Juurihan tämä Barcelonan-kävijä sen todisti. Hän on tilastollisesti yksi näistä syrjäytyneistä: hänellä ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta ja hän on työkyvytön. Hän kertoi meille elämänsä hyvistä asioista ja palsta uskoi ja kehui, että hyvinhän sinulla menee.
Jos hän olisi ollut osa tuota lehtijuttua, asiaa ei totisesti olisi tuotu esille niin. Ei, vaikka hän olisi ollut New Yorkissa sen Barcelonan sijaan. Eikä kerrottu sitä, miten hän elää kovin samanlaista elämää kuin tavalliset luokkakaverinsa: hyvä koti, puoliso, pari ihanaa lasta, materiaalinen puoli kunnossa.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 16:06"]
Hmm, minä en nyt oikein saa kiinni siitä, että mikä tässä kolahtaa niin monelle. Joillakin ihan oikeasti se elämä menee päin helvettiä, ja merkit on usein ilmassa jo yläasteella. Jotkut taas menestyy huonoista kotioloista huolimatta. Kumpaakin sorttia esiintyi artikkelissa.
[/quote]
En minäkään. Jotenkin nyt kuvitellaan rivien väleihin tuossa artikkelissa jotain sellaista, jota siellä ei ole.
Vai tämä yhteiskuntaluokkien esille tuominenko tässä kirpaisee? Että kaikki ei ihailekaan sitä rööki poskessa, kaljatölkki kädessä -elämäntapaa, jota määrittää sossun maksamien tukien kolahtaminen tilille? Että kaikki eivät ihailekaan niitä yläasteen pikkukoviksia, vaan niitä säälittiin jo silloin teineinä? Minä ainakin tiesin yläasteella, että vankilat kutsuvat tiettyjä tyyppejä, eikä se tuntunut mitenkään hienolta.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 16:13"]
Edelleenkin kyse on täsmälleen siitä, mitä kerrotaan. Juurihan tämä Barcelonan-kävijä sen todisti. Hän on tilastollisesti yksi näistä syrjäytyneistä: hänellä ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta ja hän on työkyvytön. Hän kertoi meille elämänsä hyvistä asioista ja palsta uskoi ja kehui, että hyvinhän sinulla menee.
Jos hän olisi ollut osa tuota lehtijuttua, asiaa ei totisesti olisi tuotu esille niin. Ei, vaikka hän olisi ollut New Yorkissa sen Barcelonan sijaan. Eikä kerrottu sitä, miten hän elää kovin samanlaista elämää kuin tavalliset luokkakaverinsa: hyvä koti, puoliso, pari ihanaa lasta, materiaalinen puoli kunnossa.
[/quote]
Tämä on sinun omaa tulkintaasi.
Kuten sanottu, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva tai lapsiaan kotona hoitava ei ole Myrskylän määritelmän mukaisesti syrjäytynyt.
Minun on nyt kovin vaikeaa saada kiinni niistä voimakkaista tunteista, mitä tämä artikkeli on joissain herättänyt.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 16:06"]
Hmm, minä en nyt oikein saa kiinni siitä, että mikä tässä kolahtaa niin monelle. Joillakin ihan oikeasti se elämä menee päin helvettiä, ja merkit on usein ilmassa jo yläasteella. Jotkut taas menestyy huonoista kotioloista huolimatta. Kumpaakin sorttia esiintyi artikkelissa.
[/quote]
Miten artikkeli saikin esim. sen O:n elämän kuulostamaan huonolta? Vaikka hyvinhän hänellä näytti menevän, ainoa asia, mikä puuttui oli se peruskoulun jälkeinen koulutus. Kirjoitettiin, että O oli lähtenyt ravintolaan. Mitä, jos se ravintola oli Rosso ja O oli sieläl vaikka pääsiäisbrunssilla ystäviensä kanssa? Ei sopisi ollenkaan siihen kuvaan, että syrjätytynyt blondi nainen kävisi Rossossa, kyllä se ravintola varmaan oli kuitenkin Wanha Mestari eikö niin?
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 16:16"]
Kuten sanottu, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva tai lapsiaan kotona hoitava ei ole Myrskylän määritelmän mukaisesti syrjäytynyt.
[/quote]
Miten määritellään, kuka on kotiäiti? Miten yhteiskunta voi sen määritellä? Kotiäitien ei pidä rekisteröityä mihinkään, joten ainoa keino määritellä asia on katsoa, ketkä saavat kotihoidon tukea. Eli yli 3-vuotiaiden kanssa kotona oleva on Myrskylän luvussa mukana, koska yhteiskunta ei tilastoista tiedä, missä he ovat.
Juttuhan oli äärimmäisen tökerösti kirjoitettu, koska kaikkien kadonneiden perään lähdettiin sillä asenteella, että ne on nyt syrjäytyneitä luusereita, ja sitten ne pitkänäperjantaina löytyivätkin ja kävi ilmi, että ne painaa duunia niska limassa.
Kysehän ei ollut siitä, että tutkittiin Myrskylän porukkaa missä he ovat ja mitä tekevät, vaan sosiaalipornoiltiin kadonneita luokkakavereita, joista suurin osa ei kuulunut Myrskylän määritelmään!
Minulle juttu kertoi ennen muuta siitä, miten kelvotonta suomalaisen niin loistavana pidetyn peruskoulun tarjoama oppilaanohjaus on. Eikä se parempaa lukiossakaan ole.
"Miten artikkeli saikin esim. sen O:n elämän kuulostamaan huonolta?"
Jaa, minusta taas siinä varsin hyvin tuotiin esille se, että ennakko-odotuksista huolimatta vastassa oli kaunis, pirteä nuori nainen, joka tosiaan harmitteli lähinnä sitä koulutuksen puutetta.
Alan ymmärtää, että jotkut ilmeisesti lukevat tuota sen yliopistonuoret - duunarit vastakkainasettelun kautta, ja hyvin tunteen värittämien lasien läpi.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 15:57"]
Ja toistan, että niitä huostaanottoja ei media luonut tai kuvitellut, ne olivat näille henkilöille tapahtuneita asioita.
Miksi ei saisi kertoa, miten ihmisten elämä todellisuudessa menee? Että kaikki eivät onnistu? Ja että syrjäytyminen periytyy, huostaanotetun omat lapset usein huostaanotetaan? Väkivaltaisessa perheessä kasvaneesta voi tulla itsekin väkivaltainen?
Ja samaan aikaan, näiden ihmisten luokkakaverit elävät aivan erilaista elämää newyorkinmatkoineen.
[/quote]Tuskin tossa jutussa oli mitään mullistavaa tietoa kenellekään. Vai onko jollekulle muka uutta se, että on olemassa syrjäytyneitä ja merkit siitä ovat joskus näkyvissä jo nuorena? Että sosiaalinen asema VOI periytyä? Jos siinä jokin yllätti, niin se, kuinka selvästi jutusta tunki läpi näiden amatööritoimittajien ennakkoasenteet ja miten he materiaalia kootessaan näkivät vain ne asiat mitkä halusivat ja väkisin koettivat vääntää ihmisiä tiettyihin muotteihin, siis tehdä heistä ns. syrjäytyneitä. Vai Malmbergin ansiotako tuokin oli? Jos tutkivana journalistina olisi ollut joku puolueeton, olisi se "syrjäytyneen" elämän kuvailu ja ylipäätään valikoituminen jutun kohteeksi saattanut ollut hyvin erilaista. Ehkä muutama tiedotusopin kolmikymppinen opiskelijakin olisi päässyt esille.
Ja sulle sen verran, että aika mustavalkoisessa laatikossa elät, jos tosiaan luulet ettei korkean sosioekonomisen aseman (ja hyvän julkisivun) ydinperheissä esiinny alkoholismia, mielenterveysongelmia ja väkivaltaa... Ja joskus myös syrjäytynyttä jälkikasvua. Eivät matkustelu ja raha mitenkään poissulje perhehelvetin mahdollisuutta. Sinänsä juttu toisti näitä iänikuisia kaikkien tietämiä stereotypiota; paljon mielenkiintoisempaa olisi ollut lukea esim. rikkaan akateemisen perheen katunistiksi päätyneestä pojasta. (Oma tuttavani)
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 16:38"]Alan ymmärtää, että jotkut ilmeisesti lukevat tuota sen yliopistonuoret - duunarit vastakkainasettelun kautta, ja hyvin tunteen värittämien lasien läpi.
[/quote]Mä opiskelen yo:ssa ja tulen täysakateemisesta hyvin tai erittäin hyvin toimeentulevasta perheestä. En siis "vihaa" yliopistonuoria. Silti ton jutun ylemmyyttä henkivät, duunareita väheksyvät, asenteet ärsyttivät mua suuresti, ja olen sen tässä keskustelussa tuonut ilmi.
Aivan naurettavaa muutenkin tuo mutuilu kanssakeskustelijoista.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 16:38"]
"Miten artikkeli saikin esim. sen O:n elämän kuulostamaan huonolta?"
Jaa, minusta taas siinä varsin hyvin tuotiin esille se, että ennakko-odotuksista huolimatta vastassa oli kaunis, pirteä nuori nainen, joka tosiaan harmitteli lähinnä sitä koulutuksen puutetta.
Alan ymmärtää, että jotkut ilmeisesti lukevat tuota sen yliopistonuoret - duunarit vastakkainasettelun kautta, ja hyvin tunteen värittämien lasien läpi.
[/quote]
Kas, löysit itse sen avainasia. Ennakko-odotukset. Jaottelukin tehtiin lähinnä sillä, ketkä saatiin Facebookissa kiinni ja ketkä kertoivat ammateista, häistä ja lapsista. Kaikki loput olivat sitten potentiaalisia syrjäytyjiä joita jahdattiin kuin pahempikin paparazzi.
En ole duunari, olen yliopistonuori.
"Tuskin tossa jutussa oli mitään mullistavaa tietoa kenellekään."
No nyt vaaditaan jo aika mahdottomia: aika harvassa lehtiartikkelissa kun on mitään mullistavaa tietoa kenellekään. Tässä nyt käsiteltiin kaikkien tuntemaa yhteiskunnallista ongelmaa (syrjäytymistä) tietystä näkökulmasta. Artikkelissa myös pohdittiin mielestäni ihan kivasti tuon tutkimuksen viitekehyksissä sitä, että kuka nyt sitten on sellainen syrjäytynyt.
Ja näiden opiskelijoiden henkilökohtaisia asenteita tai puolueellisuutta ei tosiaan mitenkään peitelty, ne eivät siis "tunkeneet läpi" vaan ne oli ihan siinä esillä koko ajan. Artikkeli ei ole tieteellinen tutkimus tai teksti, eikä sitä kannata sellaisena lukea.
"Kas, löysit itse sen avainasia. Ennakko-odotukset."
Joo, on ehdottoman tärkeää leikkiä, ettei kenelläkään ole niitä, muutenhan niitä voitaisiin vahingossa vaikka muuttaa! Tiesitkö muuten, hyvä yliopistonuori, että muihin keskustelijoihin alentuvasti suhtautuminen ei ole hyvän tavan mukaista?
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 13:32"]
Minusta juttu oli hyvä ja hyvin rakennettu, taattua Malmbergia, ei parasta mutta hyvää.
Miten porukka voi olla näin pihalla? Sillä että on salainen numero, sukunimeni on muuttunut tai en ole Facebookissa ei ole mitään tekemistä jutun aiheen kanssa. Minusta lähtökohta oli kiinnostava, valittiin pieni porukka joka tulee eripuolilta Suomea ja tehdään "minitutkimus" tuosta ison tutkimuksen ongelmasta.
[/quote]
Oikeasti minusta aika pelottavaa, miten huono asioiden ymmärrys joillakin ihmisillä on ja miten tunteella he sitten omien luulotteluidensa perusteella reagoivat.
Onko kyse siitä, että ei lueta kokonaan jotain tekstiä? Ja sitten luulotellaan omia? Vai luetaan, mutta ei ymmärretä, mitä on luettu? Kummasta tässä on kyse?
Se, että ei jaksa lukea noin pitkää tekstiä, ei tee siitä tekstistä huonosti kirjoitettua, mikä on muutenkin aika paksu väite, koska Ilkka Malmberg on maamme eturivin toimittajia!
Luulen, että tässä aiheessa oli jotain sellaista, joka osui monelle arkaan paikkaan. Onhan sekin aika kummallista, että tähän vedetään jotain luokkakokouksia. Monella taitaa olla patoumia kouluajoista, joita nyt sitten projisoivat tähän kirjoitukseenkin.
Syrjäytynyt oli tässä artikkelissa Pekka Myrskylän tekemän tutkimuksen määritelmän mukainen. Pekka Myrskylä on määritellyt syrjäytynyt nuori on sellainen, joka ei opiskele, ei käy töissä, eivätkä ole työttömiä työnhakijoita. (Ja tietenkään tähän ei lasketa esim. kotiäitejä.) Tässä artikkelissa siis selvitettiin, löytyykö näiden opiskelijoiden vanhoista luokkakavereista tähän Myrskylän syrjäytyneen määritelmään kuuluvia ihmisiä. Ja löytyi. Sitten pohdittiin, miksi näin kävi, kun kerran kaikki olivat jo koulussa huomanneet, että huonostihan tuolla ihmisellä menee. Ja nämä tapaukset tunnettiin yleensä kotipaikkakunnillaankin vielä nykyäänkin.
Oikeasti hassua, että näinkin selkeästi rakennettu teksti meni näin monelta täysin yli ymmärryksen. Ja herättää jatkokysymyksen, millaista on elää tässä maailmassa, kun esim. nettihän perustuu lukemiseen ja teksteihin? Ja useissa töissä nykyään täytyy osata kirjoittaa ja tulkita tekstejä?
[/quote]
Miten tuo artikkeli on väärintulkittu? Eikö siitä käy ilmi ketkä jäävät pois luokkakokouksista?
[/quote]
Ei. Luokkakokouksista jää ihmisiä pois hyvinkin monenlaisista syistä. Tämä artikkeli käsittelee toista aihetta.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 18:02"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 13:10"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 12:40"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 12:34"]
Malmberg on loistava kirjoittaja. Juttu ei ollut journalistiopiskelijoiden kirjoittama, kuten joku kommentoi.
[/quote]Jutussa oli paljon suoria lainauksia opiskelijoiden teksteistä (tai haastatteluista?), vaikka itse juttu onkin Malmbergin nimissä.
[/quote]
Suorat lainaukset ovat toimittajan valmitsemia ja toimittamia. Eivät haastateltavat kirjoita juttuja, vaikka haastatteluja antavatkin. Toimittaja valitsee myös sen, mitä haastatteltaviltaan kysyy. Eli kyllä juttu on toimittajan kirjoittaima, vaikka siinä siteerattaisiinkin opiskelijoiden päiväkirjoja tai puheita.
[/quote]Jos toimittaja lainaa jonkun nobody-opiskelijan kirjoituksen sijaan sanatarkasti vaikka Dostojevskiä, niin siirtyykö tämäkin teksti silloin automaattisesti toimittajan nimiin? Kysyn, koska itsekin haluaisin tulla muistetuksi jostain kuolemattomasta lausahduksesta tai pitemmästäkin teoksesta!
[/quote]
Ei se kyseinen tekstikohta siirry toimittajan nimiin, mutta kokonaisuus, ja vastuu siitä, on hänen nimissään. Esim.se, miten hän sitaatteja käyttää. Sitaatit täytyy toki esittää niin, että niistä käy ilmi että ne ovat sitaatteja.
Nro 110 tarkentaa. Jos minä kirjoittaisin vaikka väitöskirjan George Henrik von Wrightistä ja lainaisin häntä, niin kyllä se olisi minun kirjoittamani väitöskirja. Ei esim.yhteisteos von Wrightin kanssa, niin mahtavan imartelevaa kuin se minulle olisikin...
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 15:48"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 15:32"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 15:29"]Sinua tuskin haluttaisiin haastatella, koska et täytä jutun lähtökohdaksi asetettuja kriteerejä. Et kuulu tuohon yli 30 000 "kadonneen" joukkoon. Prepaideilla ja Facebookilla ei ole tekemistä asian kanssa.
Kouluaika antaa tiettyjä viitteitä, mutta monen elämä rakentuukin sitten aivan toisenlaiseksi, näin sinunkin tapauksessasi, ja se on hienoa!
[/quote]
Ainoa asia, mikä minut poistaa Pekka Myrskylän määritelmästä, on lapset. Niin, ja ikä. Mutta minulla ei ole koulutusta, sehän oli se, mitä tässäkin toistettiin.
[/quote]
Vaikka et olisikaan kotiäiti, niin jos olet työssäkäyvä, et kuulu Myrskylän määrittelemiin syrjäytyneisiin.
Jos artikkelin lukee tarkasti, niin ymmärtää, että nuo huostaanotoista kerrotut, ne lapsethan oli oikeastikin otettu huostaan. Eivät opiskelijat olleet mitään arvailleet. Kyllä huostaanotot ovat ihan olemassaoleva asia, ei sitä tarvitse kuvitella.
[/quote]
En ole työelämässä, enkä sinne luultavasti tule enää pääsemäänkään. Leima minussa on ja pysyy.
Ei syrjäytymiseen aina tarvita päihteitä tai rikollista toimintaa. Syrjäytyä voi, vaikka olisi kaikki potentiaaliset kyvyt parempaan. Joku tuossa alla kysyy, että minulla taitaa mennä aika hyvin. Niin, siten edelleen ihmiset määrittää hyvinvoinnin: omistusasunto, uudehkoja autoja pihalla, kaksi lasta, Barcelona. Aivan kuten minä loin teille (siis todelisuutta kyllä, mikään kirjoittamani ei ole valhe) kuvan elämästäni, toimittajat luovat teille mielikuvia toisten elämistä. Ja te uskotte, muistatte, leimaatte.
Minä olen avioliitostani, hyvin voivista lapsistani, omistusasunnostani, uudehkosta autosta ja ulkomaanmatkoistani huolimatta syrjätynyt yhteiskunnasta siinä mielessä, että olen kouluttamaton ja tätä nykyä jo työkyvytön. Mutta poimimalla tietyt osat elämästäni loin teille tietyn kuvan.
Niin mediakin toimii.
[/quote]
Olen se, joka arveli, että sinulla lienee menevän hyvin. Huomaa, että esitin sen retorisessa muodossa. Ja nimenomaan siksi, että pidän syrjäytymis-määrettä niin leimaavana, että jokainen saa itse myös määritellä kokeeko olevansa syrjäytynyt.
Moni vastaavassa asemassa ei välttämättä koe olevansa syrjäytynyt, nimenomaan esim. perhe-elämän vuoksi. Vaikka ei olisi yhtään autoa pihassa.
Jokainen journalistinen tuotos tuotetaan tietystä näkökulmasta käsin, varsinkin tämäntyyppiset human interest jutut. Malmbergin kirjoitus ei pyri (eikä kykenisi) valottamaan kaikenkattavaa totuutta tästä ilmiöstä. Se on yksi kannanotto (kaikessa moninaisuudessaan) mielestäni kiinnostavasta aiheesta. Painotus sanalla AIHE.
Ei toi juttu nyt niin paha ollut, mutta jotenkin tökerö. Syrjäytyminen ja nuorena tehdyt valinnat ovat tavattoman herkkä aihe. Kun toimittaja yrittää olla näpsäkkä, hän helposti onkin leimaava. Aihe pn monimutkainen, kun siitä tekee tällaisen tarinan, vetää väistämättä mutkia suoriksi, jolloin tadaa, alkaakin toteuttamaan stereotypioita sen sijaan että purkaisi niitä.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 14:58"]
Enpä tiedä mitä tekisin, jos joku entinen luokkakaveri pölähtäisi ovelle tutkivan journalismin nimessä ilmoittamatta ja sopimatta, juhlapyhänä, että varmasti saa rysän päältä kiinni. Sitten siitä käynnistä kirjoitettaisiin vielä lehteen ja kuvailtaisiin, miten olisin hämmästynyt ja ärtynyt.
[/quote]
Saisi varmaan tutkiva journalisti juttua. Teen yötyötä kätilönä ja jos joku tölllero tulisi pimputtamaan ovikelloa ja kysymään, miksi en ole tullut johonkin vitun luokkakokouseen tai vastannut puhelimeen, saattaisin sanoa unentokkurassa jotain sellaista, että muistaisi loppuikänsä.
No saisipahan jutun juurta lehteen ja kauhistella, että hui, kun se on syrjäytynyt, eikä halunnut kertoa elämästään, vaan halusi päivällä nukkumaan ennen uutta työvuoroa. Varmaan blondi ja juoppo.
Ja toistan, että niitä huostaanottoja ei media luonut tai kuvitellut, ne olivat näille henkilöille tapahtuneita asioita.
Miksi ei saisi kertoa, miten ihmisten elämä todellisuudessa menee? Että kaikki eivät onnistu? Ja että syrjäytyminen periytyy, huostaanotetun omat lapset usein huostaanotetaan? Väkivaltaisessa perheessä kasvaneesta voi tulla itsekin väkivaltainen?
Ja samaan aikaan, näiden ihmisten luokkakaverit elävät aivan erilaista elämää newyorkinmatkoineen.