Miten ja millä suurperheet elää?

Täällä yksi keskiluokkaisen perheen ainoa lapsi vahvistaa, ettei se ajokortti, vaihtarivuosi jam mopo ole itsestäänselvyyksiä hyvin toimeentulevissa pienperheissäkään.

Suurperheitä nähneinä todettakoon, että sisarukset ovat rikkaus, joita osataan arvostaa.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 19:14"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 18:10"]

joo, totta kai tähän voidaan vastata että vittuaks se teille kuuluu, eikä varmaan kuulukaan, mutta ajattelin että josko joku suurperheinen viitsis valistaa :) Etenkin jos on jotain säästämis- ja ruoanvenytys-kikkoja, tai jotain millä ansaita lisätienestejä, kuuntelen mielelläni! Tämä suurperhe-elämä taitaa olla siis ihan oma juttunsa. 

Meillä on vaan yks lapsi, ja se on meille se oikea juttu. Mun ei ole tarkoitus tuomita ketään, mutta eikö ole luonnollista että ihan erilaiset asiat kiinnostaa ja herättävät mielenkiintoa? En tunne yhtään suurperhettä niin läheisesti, että voisin kysyä. 

Mietityttää sekin, että pääsevätkö suurperheiden pienet koskaan muskariin tai vaikka vauvauintiin, vai onko sosiaalinen kanssakäyminen lähinnä oman perheen/suvun sisäistä? Onko niillä isommilla oikeasti koskaan ihan omaa juttua? Olen kuullut kommentteja 'äiti mä haluisin mennä xxx' johon äiti kommentoi että et sä voi koska sun pitää olla Jennin, Rikun ja Olavin kanssa kun äiti vahtii Juhania, Liisaa ja vauvaa. Lisäks yks tyttö kertoi puistossa että kotona on aina kauhee meteli, että haluais joskus mennä kaverille asumaan vähäks aikaa.

Tää rauha-asia muakin mietityttää ton taloudellisen selviämisen lisäks. Ainoan lapsen voi opettaa jakamaan ja hänellä on tietenkin kavereita, että saa seuraa ja oppii leikkimään jne muiden kanssa, mutta saako suurperheessä koskaan olla ihan yksin ja hiljaisuudessa? 

t.ap

[/quote]

Ja minä olen kuullut kommentteja, että Heta 10v ei voi mennä kaverille, koska hänen pitää vahtia Tuikku-Tiinaa 9kk sillä aikaa kun äiti käy jumpassa ja kaljalla. Ei kai se lapsen kannalta poikkea, onko niitä hoidettavia sisaruksia 1 vai 5.

[/quote]

Ok, eli nyt sä rinnastat suurperheen huonoon perheeseen? Mä en pidä isoja perheitä huonoina, enkä ei-normaaleina (tosin normaali-sana viittaa normiin, eikä suurperhe taida olla normi enää). Sitä paitsi, suurperheiden ja huonojen perheiden välimaastoonkin mahtuu väkeä....... 

Ja kyllä siinä on eroa onko niitä sisaruksia mahdollisesti hoidettavana 1 tai 5 - jos vain 1, silloin sitä hoitovelvollisuutta on vähemmän, ja jossain vaiheessa sen yhden hoidettavan voi ottaa vaikka mukaan. Kyllä perheessä jossa on kaksi lasta se isompi hoitaa pientä paljon harvemmin kuin perheessä, jossa on 8. t.ap

Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille suurperheellisille! 

t.ap

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 19:25"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 19:19"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 16:00"]

Tarkoitan tällä siis perheitä (vaikka vl), joilla lapsia on 6 tai yli. Joillainhan on jopa 9 tai enemmän. Siis onko niiden perheiden isät joissain tosi rahakkaissa hommissa (äidit tuskin on töissä kun ovat koko ajan raskaana ja pienten kanssa kotona - vai tekevätkö jotain rahakasta bisnestä kotoa?)? Minkä kokosia asuntoja näillä jättiperheillä on? Mahtuvatko he koskaan kaikki kerralla esim autoon, voivatko tehdä mitään koko perheen matkoja (junat, bussit, lentokoneet, hotellit yms varmaan maksavat jos perheessä vaikka 9 jäsentä?).

Kertokaa, olen miettinyt tätä tosi pitkään.

[/quote]

Minulla on 9 lasta. Ihan omilla ja miehen tuloilla eletään. Lapsilisät toki saamme, mutta jokainen joka lapsia kasvattaa tietää, että niillä ei ketään elätetä. Jossain vaiheessa menivät lyhentämättöminä lastenhoitajan palkkaan (kattoivat siitä osan). Nykyään menevät lähinnä isompien opiskelukuluihin ja kesien kielikursseihin sekä seuraavan vaihto-oppilaaksi lähtevän vaihtarivuoden kuluihin.

Asunnossa on nykyään 7 huonetta ja keittiö. Jossain vaiheessa vintillä oli useampiakin huoneita, mutta sitä mukaa kun vanhimmat lapset ovat muuttaneet omilleen olemme pikkuhiljaa yhdistelleet pienempiä huoneita isommiksi.

Omaan tilaan ja hiljaisuuteen on aina ollut mahdollisuus niillä jotka ovat sitä kulloinkin kaivanneet. Totuus kuitenkin on, että vuosikymmenet ovat opettaneet, että mieluummin kuin saada runsaasti kahdenkeskistä aikaa äidin kanssa, niin mukulat ottavat mieluiten äidin lisäksi vaikkapa sinne uimahalliin myös ikäisiään ystäviä ja sisaruksia.

Kun kotona oli paljon pieniä, meillä oli pikkubussi jolla ajettiin - kaikki mahtuivat autoon.

Nykyään pärjätään tila-autolla.

Yksi jokavuotinen koko perheen ulkomaanmatka on aina tehty. Lisäksi miehen kanssa muutama kahdenkeskinen kaupunkiloma per vuosi ja lapsilla tietenkin omat kilpailumatkansa, kielikurssinsa ja vaihto-oppilasvuotensa.

Jokainen lapsista on ollut muskarissa, mutta vauvauinnissa eivät kaikki. Se on ollut kiinni siitä milloin kunnassa on järjestetty kursseja. Oda on ollut kiinnostunut mopoista ja moponsa saaneet. Jossain vaiheessa oli omalla pihalla myös hevosia. Nykyään nuorimmat käyvät läheisellä tallilla. Treenikämppä lasten bändeille on kunnostettu piharakennukseen ja siellä harjoittelee pari bändiä nykyisinkin vaikka toistaiseksi viimeinen perheen "soittajista" onkin jo aikuinen ja asuu omillaan.

Ja vastauksena siihen, että ovatko lapset olleet suunniteltuja niin todellakin ovat, jokaikinen. Joitain jouduttiin odottamaan vuosikausia ja välillä käytiin hoidoissakin. Osa nappasi saman tien sen jälkeen kun toive seuraavasta lapsesta oli ääneen ilmaistu ja "ryhdytty toimiin toiveen toteuttamiseksi".

[/quote]

OT, mutta: Mitä maksaa vuosi vaihto-oppilaana nykyään? Onko teillä siis kaikki lapset olleet/menossa vaihtoon? Onko teillä vastaavasti ollut ulkomaisia vaihto-oppilaita perheessä, saako siitä jotain korvausta?

[/quote]

Virallisesti kai puhutaan jostain 7000-9000 kustannuksista.

Suurin osa lapsista on ollut vaihdossa. Eivät kaikki- kun eivät ole itse olleet asiasta innostuneita. Väkisin en ketään vaihtoon työnnä.

Oma "seuraava vaihto-oppilaani" on lähdössä kesäkuun alussa ensin vajaaksi kolmeksi kuukaudeksi Jenkkeihin sukuloimaan ja sen jälkeen toiselle puolelle Rotaryvaihtoon. Hyvä todistus on innottanut Rotaryja stipendeihin joten "virallisia"  kuluja ei ole paljon. 

Lapsi tarvitsee vaatkulunsa, käyttörahansa, koulumaksunsa (yhteensä 1800 euroa kahdelta lukukaudelta. Koulun olisi toki voinut valita toisinkin - jopa ilmaiseen kouluun) lentoliput jne.

JOS maksaisimme itse perheille korvauksen, kyse olisi lähinnä symbolisesta summasta. Nyt emme ilmeisesti maksa sitäkään.

Kotonamme on vuosien(vuosikymmenten) varrella ollut paljon vaihto-oppilaita. Korvausta en muista koskaan saaneeni, mutta iloa heistä on ollut. 

Tosin suurin ilo on ehkä lopulta ollut virallisten vaihtojen ohi tulleista "epävaihdoista". Viimekesäinen "lapsenvahtimme" Kiinasta (äärihemmoteltu rikkaan perheen tytär joka ei tiennyt mitään lapsista saati ikinä työskennellyt missän hommassa) huvitti suuresti ja jäi ystäväksi. Vastaavia juttuja on paljon.

Yksi omien nuoruusvuosieni läheisimmistä vaihto"sisarista" oli Australiasta. Ensin se virallinen avihto-oppilasvuosi, josta meillä asui 6 kk ja sitten kolmena kesänä kävi pitkällä lomalla luonamme. 

Nyt - vuosikymmeniä myöhemmin - mailailee, että elämänsä siinä kunnossa, että ottaisi kovin mielellään jonkun "niecen tai nephewn" luokseen.

Ei tänä kesänä  - mutta ensi kesänä, sen saaneekin.