Lue keskustelun säännöt.
Miksi matkustellutta pidetään jotenkin viisaampana ja parempana
01.05.2013 |
Ok, ensin: En ole ikinä käynyt Suomen rajojen ulkopuolella, paitti joo, olen ollut Ruotsin risteilyllä, en käynyt edes satamassa. Syitä kai monia, ensiksi se, että olen kasvanut lastenkodeissa ilman tervettä perhetaustaa, saanut sitten aika nuorena lapsia ja viime vuosina rahat on paljolti menneet kodin remontointiin ja elämään yleensä. Niin ja ikää on 27 vuotta.
Olen nyt joutunut useamman kerran tilanteeseen, jossa nimenomaan tämän matkustelemattomuusfaktan selvitessä minusta on alettu kovaan ääneen hämmästellä, että Mitä? Sä et ole matkustanut missään? Ethän sä sitten tiedä mitään, ethän sä ole kokenut mitään, miten sä voit tietää elämästä YHTÄÄN MITÄÄN, kun et ole missään koskaan käynyt?
Huoh. Kyllä mä mielestäni elämästä jotain tiedän. Ja tiedän, etteivät kaikki ajattele edes noin, kunhan nyt kärjistin tehdäkseni ärtymykseni oikein selväksi. Siis onhan se varmaan mieltä ylentävää nähdä oikeasti Lontoo, Pariisi, New York jne jne, mutta niitä voi ihmetellä ja ihailla myös omasta kotisohvalta, jos on tiedonhaluinen ja omaa mielikuvitusta.
Vai onko se sitten todella niin, että kun on käynyt niissä oikeasti, on vähän parempi ihminen? Tuskin.
No, tulipa rutistua, mutta on vaan alkanut ärsyttää se ylenkatse, jonka saa, jos ei ole kiertänyt maailmaa "kun oli nuori ja sellaista KUULUI tehdä" No mä en tehnyt, enkä vielä tee vähään aikaan, mutta ei multa mitään aivan olennaista silti puutu, vei mahdanko erehtyä?
Kommentit (88)
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 00:35"]
suoraa puhetta: kyllä pidän itseäni parempana kun olen nähnyt maailmaa, se on opettanut kuinka paskaa kansaa suomessa asuu xD epäystävällisiä sisäänkääntyneitä ihmisiä joilla on huonot sosiaaliset taidot mutta juuri tällaisten ihmisten kuuluukin pysyä suomen rajojen sisällä jos täällä niin hyvin viihtyvät :)
[/quote]
ja tällaisia ihmisiähän ei löydy mistään muualta..... Hohhoijaa
terv "yli 10v Aasiassa asunut"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 12:08"]
Halusin tuoda esiin sen, etta avartuminen ja viisastuminen ei vaadi matkustamista.
[/quote]
Viesti 59 vahvistaa näkemystäsi...
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 10:59"]
Ap,kuvittele mielessäsi ihminen, joka on syntynyt perheeseen, joka pysyy koko lapsuuden ja nuoruuden ehjänä. Vanhemmat on onnellisia ja lapsia rakastetaan. Perhe harrastaa ja touhuaa yhdessä, viettää aikaa paljon keskenään. Lapsia kannustetaan opiskeluissa ja harrastuksissa, rahaa on mukavasti, joten mistään kiinnostuksen kohteista ei tarvitse sikäli tinkiä. Voidaan matkustella, lelujakin saa kohtuudella, kesät kuluu mökkeillen tai kenties purjehtien. Hiihtolomalla käydään laskettelemassa, koska koko perhee rakastaa sitä. Vanhemmat tekevät lyhyttä päivää, jotta perheelle jää enemmän aikaa. Isä rakentaa majoja, äiti lukee satuja, isä näyttää miten nuotio sytytetaan ja pyörällä ajetaan, äiti lähtee lasten kanssa eväsretkelle kun niin toivotaan...yhdessä käydään uimahallissa, retkillä jne. Aika idyllistä.
Mitä jos tällaisen perhetaustan ja lapsuuden omaava henkilö alkaisi sinun kanssa jutella ja kinata lapsuudesta, vähävaraisuudesta jne. Tietääkö sinusta ehjällä perhetaustalla kasvanut, onnellisen perheen lapsi, rikkonaisesta lapsuudesta ja vähävaraisuudesta paljonkaan vain sen perusteella, että on lukaissut pari artikkelia aiheesta ja katsonut moskovan lastenkodista jonkun uutisen? Jos teille tulisi väittelyä jostain lastenkotiasioista, tiukalla budjetilla elämisestä tms. niin ottaisitko vakavasti tämän keskustelijan argumentit? Vai tulisko tunne, että mitä sinä luulet tietäväsi OIKEASTI näistä asioista kun et ole koskaan joutunut mistään tinkimään ja kaikki on annettu kultalusikalla? Voisin väittää, että tällainen ihminen voi kyllä etäisesti kuvitella ja luulla tietävänsä jotain rikkonaisesta ja niukasta lapsuudesta, mutta ei voi koskaan käsittää mitä se OIKEASTI on, miltä se tuntuu, mitä on jäädä ilman perheen tukea, vanhempien rakkautta, miten kauaskantoisia vaikutuksia sillä voi olla.
Minusta vähän sama pätee matkustamiseen. Kuvitella voi miltä asiat muualla tuntuisi. mutta pelkkää kuvittelua se on, todellisuus on ihan jotain muuta kuitenkin.
[/quote]
Kirjoitat minusta hyvin siitä, kuinka ihmisten kokemusmaailmat ovat erilaisia ja toisen kokemusmaailmaan on hyvin vaikeaa päästä sisään, jos oma tausta on erilainen.
Ap:n kysymys ei kuitenkaan kuulunut: "Miksi matkustelleilla ajatellaan olevan enemmän hienoja matkustelukokemuksia?" Se kuului: "Miksi matkustellutta pidetään viisaampana ja parempana?" Näissä kysymyksissä on aivan oleellinen ero. Kun luen näitä vastauksia, niin minulle tulee vaikutelma, että monikaan matkustamista hehkuttava vastaaja ei ymmärrä tätä eroa.
[/quote]
Mä meinasin sanoa ihan samaa :) moni puhuu uusien kokemusten saannista. Siitä ei ollut kyse
[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 21:40"]
Miksi matkustellutta pidetään jotenkin viisaampana ja parempana
[/quote]
Ei kai sitä matkustellutta pidä viisaampana ja parempana kukaan muu kuin se matkustellut itse.
Tämänkin ketjun mukaan saa sen käsityksen, että vähän matkustellut on jotenkin tyhmempi ja kapeakatseisempi kuin paljon matkustellut. Tosin köyhällä ei ole varaa matkustaa eli tarkoittaako se, että köyhät ovat automaattisesti kapeakatseisia ja hyvätuloiset avarakatseisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin oman kokemuksen mukaan matkustaminen laajentaa maailmankatsomusta, näkee, että on ihmisiä, jotka ehkä asuu ja elää aika eri tavalla kuin me täällä Suomessa, mutta silti ovat ihmisinä loppujen lopuksi samanlaisia. Minusta uusien, erilaisten kokemusten saaminen yksinkertaisesti avartaa.
Mua tosin ihmetyttää tässä matkusteluajattelussa se, että kotimaan matkan ei oo monen mielestä mitään.
Olen itse jo hieman vanhempi ja minun ensimmäinen oikea ulkomaanmatka oli 1980-luvulla ennen ylioppilaaksi pääsyä.
Itselleni matka oli sellainen wau-elämys, että sen jälkeen iski kunnon matkakuume ja olenkin kierrellyt erinäisiä maita sen jälkeen. Näin on käynyt monelle muullekin, esim. muutamalle tuntemalleni mieshenkilölle, jotka aikoinaan eivät ensin millään olisi halunneet lähteä yhtikäs minnekään matkalle.
On hieman hankala selittää miksi on ihanaa matkustella. Se täytyy itse kokea! Ensimmäinen matkani suuntautui Kreikkaan ja siellä se lämpö, meri, ruoka, kulttuuri, ihmiset, maisemat, historia ym. tekivät vain niin ison vaikutuksen. Siellä pääsee ihan eri lailla irti arjesta. Jöröistä suomalaisistakin tulee yleensä iloisia ja hymyileväisiä. :)
En silti sanoisi, että kaikkien tarvitsee matkustella, enkä arvostele ihmisiä sen mukaan, ovatko he matkustelleet vai eivät.
Omalta osaltani voin kuitenkin suositella matkustamista johonkin toiseen maahan. Matkailu avartaa! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä olen lähes 50 ja olen käynyt muutaman kerran miniristelyillä, Neuvostoliitossa 80-luvulla ja Haaparannassa. En minä silti itseäni kauhean tyhmänä pidä. Nuorena tein niin hurjasti töitä, etten ehtinyt. Sitten tulivat lapset ja lama, jäin työttömäksi. Tein 15 vuotta pätkätöitä ja toinen lapsi on pitkäaikaissairas. En ole vain ehtinyt, tai sitten ei ole ollut rahaa kun olisi ehtinyt.
Olen kuitenkin kotimaan kolunnut aika tarkkaan ja Lappi pitäisi vähän tarkempaan vielä päästä katsomaan. Ensi kesänä koetan jonkun Euroopan reissun lopultakin tehdä, kun nyt on säännöllinen työ ja säännölliset lomat, pitkästä aikaa. LApsuudenkodissani ei matkustettu missään, kotimaassakin tosi vähän. Meillä ei ollut rahaa ja toisaalta vanhempani tekivät useaa pienipalkkaist atyötä ja äitini pyöritti myös pientä osa-aikaista yritystä.
Minulla ei tosin ole kiinnostusta noihin turistien suosimiin suurkaupunkeihin, vaan haluaisin nähdä oikeaa kulttuuria - käydä jossain pikkukaupungeissa, tai kylissä, kunhan majapaikka löytyy.
Jos et ole matkustellut, et tiedä elämästä tai onnellisuudesta mitään. Sori, näin se vaan on. Mutta kyllä sunkin mielesi ehtii vielä muuttua. Sitä tunnetta, kun astuu koneesta tropiikissa ja näkee vieraan kaupungin valot, ei voi ymmärtää jos ei ole itse kokenut-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna en välittäisi. Tuollaiset ihmiset haluavat, että kaikki muutkin arvostavat samoja asioita (joita he ovat tehneet) ja joko menevät tarkalleen massan mukana tai sitten ovat olevinaan niin erilaisia. Tahtovat elvistellä reppureissuillaan ja yleensä myös omaisuudellaan ja/ tai ominaisuuksillaan. Maailmankuvaansa pystyy avartamaan ilman matkustelua vallan hyvin.
Aivan. Todellakin. Siellä ulkomaillahan asuu niitä hassunvärisiä mongertavia ihmisiä, joita en hyväksy, kun en ole lentokoneella sinne asti mennyt ja tropiikin lämpö ei ole naamaan iskenyt. En mitenkään voi ymmärtää, että on muunkinlaisia tapoja ja kulttuureja olemassa.
No niin, anteeksi sarkasmini, mihin maahan menemällä siitä parantuisi?
Ja matkailu avartaa. Uskon sen, mutta ilman sitäkö ei voi "avartua"
Ja mitä se avartuminen oikein teille on?
ap, joka on taas ärtynyt ja vähän turhautunut myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomea alkaa arvostaa ihan eri tavalla kun näkee millaista muualla on
Tietenkään en arvosta Suomea lainkaan, uskoisin viihtyväni paremmin Afganistanissa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 21:56"]
Jos et ole matkustellut, et tiedä elämästä tai onnellisuudesta mitään. Sori, näin se vaan on. Mutta kyllä sunkin mielesi ehtii vielä muuttua. Sitä tunnetta, kun astuu koneesta tropiikissa ja näkee vieraan kaupungin valot, ei voi ymmärtää jos ei ole itse kokenut-
[/quote]
höpö höpö, Kanariallako tai Alanyassa rilluttelemassa käynytkö vain tietää jotain onnelisuudesta ja elämästä. Tämä taisi kyllä olla vain provoyirtys, kun en voi uskoa, että joku näin tosissaan ajattelee. Ja vieläpä matkustellut ihminen.
Joo minustakin on hassua että automaattisesti kuvitellaan että matkustelu avartaa ja lisää suvaitsevuutta. Näin ei todellakaan ole. Tästä hyvä esimerkki on oma äitini. Hän on isäni kanssa matkustellut viimeiset 30 vuotta kovaa tahtia, eläkkeellä oikein todella paljon. Mutta sen suvaitsemattomampaa ja vieraista kulttuureista tietämättömämpää ihmistä en tiedä.
Hän ei osaa sanaakaan muuta kieltä kuin suomea (isä osaa saksaa ja englantia joten pärjäävät yhdessä). Hän suhtautuu erittäin skeptisesti muuhun kuin suomalaiseen ruokaan, ja jos kohteessa mahdollista, syö suomiravintoloissa. Jonnekin ottaa jopa eväät mukaan koska ei "uskalla" syödä paikallisten outoja ruokia. Äitini myös pitää kaikkia Sveitsin ja Ranskan leveysasteiden eteläpuolella asuvia ihmisiä primitiivisinä, lähes elukoina. Hän saattaa suomessa ollessaankin puhua kovaan ääneen tyyllin "minä en sitten noista kaikenmaailman neekereistä pidä yhtään". Mitään faktoja kohteista joissa käyvät hän ei opiskele. Pällistelee kyllä läpi kulttuurikohteitakin mutta ei hanki niistä sen enempää tietoa, kunhan nyt tuli nähtyä ja voi sanoa että on senkin nähnyt.
Itse olen matkustellut paljon jo ihan työksenikin, mutta ei se minuun ole mitenkään erityisesti vaikuttanut. Lähinnä se mitä olen oppinut on tulemaan toimeen neuvottelutilanteissa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa paremmin, ja tietysti toimimiaan esim. lentokentillä. Mutta ihan sama ihminen olisin ilman matkusteluakin, yhtä onnellinenkin. Vapaa-ajalla matkustelen aika harvoin koska sitä tosiaan täytyy työssä tehdä ihan tarpeeksi ja enemmänkin.
Matkailu on omanlaisensa harrastus. Itse olen asunut vuosia ulkomailla, enkä koe että jostain tulisi parempi ihminen sen vuoksi että matkustelee. Ovathan turistipaikat sinänsä kivoja, mutta kyllä mielestäni vaikka metsävaellus voi tuoda vastaavia elämyksiä. Itse koen turisteilun aika tylsänä. Itse olet jo nähnyt hyvin paljon elämässäsi, ja itse arvostan enemmän sydämen sivistystä. Pidä vaan pääsi, äläkä harmittele toisten asenteita. Matkusta sitten joskus, kun sen aika koittaa, johonkin mikä itseäsi kiehtoo.
Hyvä ap, olet ihan oikeassa!
Terveisin eräs joka kylläkin rakastaa matkustelua, mutta ei tajua sitä ajatteua, jonka mukaan matkailu aina avartaa ja mikään muu sit ei niinkään. Sukua sille ajattelulle, että "ihmiset joilla ei ole lapsia, eivät ymmärrä elämästä ja rakkaudesta mitään".
Tämä on ihan niin kuin kaikki lapsellisuus–lapsettomuuskeskustelut. :D
[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 22:25"]
Hyvä ap, olet ihan oikeassa!
Terveisin eräs joka kylläkin rakastaa matkustelua, mutta ei tajua sitä ajatteua, jonka mukaan matkailu aina avartaa ja mikään muu sit ei niinkään. Sukua sille ajattelulle, että "ihmiset joilla ei ole lapsia, eivät ymmärrä elämästä ja rakkaudesta mitään".
[/quote]
Sukua sinänsä tämäkin ilmiö on tuolle lapsiasialle, että ihmiset joilla ei ole lapsia ja niitä halua, eivät todellakaan tiedä kaikkinielevästä äidinrakkaudesta tai toisaalta pikkulapsiperhe-elämän väsyttävyydestä yhtään mitään. Samalla lailla matkustamaton ihminen ei tiedä, mistä on jäänyt paitsi. Muiden kulttuurien kohtaamisesta, erilaisuuden muuttumisesta tavanomaisuudeksi niin että yhtäkkiä sinä oletkin se erilainen, kaiken tutun ja turvallisen kyseenalaistamisesta. Elämä onkin jotain muuta kuin ne omat suppeat pikku reviirit.
Mun on mahdotonta ymmärtää, miksi joku valitsee matkustamattomuuden. Itselleni ja lapsuudenperheelleni se on ollut elämäntapa. Niin kauan kuin sain matkustaa vanhempien rahoilla ehdin nähdä parisenkymmentä maata. Joissain käytiin monta kertaa, tietyt paikat olivat vakkareita. Nyt oman perheen kanssa sama meno jatkuu ja omat lapset ovat tottunet reissaamiseen. Mielestäni jo pieni lapsi nauttii maisenmanvaihdoksesta ja kasvaa erilaisuuden ymmärtämiseen.
[quote author="Vierailija" time="02.05.2013 klo 20:13"]
No kukas sulle sitten noin on väittänytkään? Ja joo, olet sitä matkustelun kokemusmaailmaa vajaampi. Mikä siinä nyt ottaa niin tiukille myöntää?
[/quote]
Höh.
En ole ap, mutta en näe asiaa lainkaan noin. Sinä katsot asiaa kapeasti vain matkustelun näkökulmasta. Ap taas luetteli pitkän listan kokemuksiaan, jotka tekevät hänen kokemusmaailmastaan rikkaan. Monella muulla on matkusteluun liittyviä kokemuksia, joita häneltä puuttuu. Mutta hänellä taas on paljon sellaisia kokemuksia, jotka meiltä useimmilta puuttuu. Miksi matkusteluun liittyvät kokemukset nostetaan korkeampaan arvoon kuin ap:n elämänkokemukset?