Miksi ihastun jatkuvasti johonkuhun?
Oli se sitten töissä tai koulussa niin on aina joku joka sotkee ajatuksiani ja tunteitani. Parempi silloin kun ei puhuta paljoa mitään niin se on sellaista kiinnostusta, mutta sitten jos ruvetaankin puhumaan ja vähän tutustumaan niin kaikki helvetti on irti ja alan kehittelemään päässäni kaikenlaista.
Nämä tunteet sitten sammuvat pikkuhiljaa kun en enää tapaa kyseistä ihmistä, mutta on tää silti häiritsevää kun en voi olla lähes missään ilman että tulee joku tälläinen vastaan. En pysty ajatella selkeästi vaan ajatukset alkaa sitten pyörimään tämän henkilön ympärillä.
Mikä mua vaivaa?
Kommentit (16)
Oli samaa nuorempana.. Aika raskasta oli.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama ongelma, eli käytännössä näen jokaisessa ihmisessä jotain, mihin ihastua ja voin kuvitella itseni harrastamassa seksiä heidän kanssaan (en tietenkään sano mitään ääneen tai flirttaile tms. noloa!). Olen lukenut että johtuisi huonosta itsetunnosta ja tarpeesta tulla hyväksytyksi, mutta tiedä häntä.
Jaa, ajattelin että olen yksinäinen tms. mutta toi onkin vielä pahempi 😅 surullista.
Rakkauden ja hellyyden kaipuu ja vaje laittaa ihastumaan?
Vierailija kirjoitti:
Rakkauden ja hellyyden kaipuu ja vaje laittaa ihastumaan?
Olen eka vastaaja, ja ollut jo vuosia todella hyvässä liitossa jossa saan paljon rakkautta ja huomiota osakseni, eli en usko tästäkään olevan kyse. Niin vaan silti minäkin löysin itseni vieraasta sängystä pari kertaa eräänä kesänä, enkä tänäkään päivänä tiedä syytä sille. :/ Rakastan puolisoani mielettömästi, siitä ei ole kyse. Ja sen jälkeen kun nuo hairahdukset olivat tapahtuneet, jatkoin elämääni kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Olen joskus nuorempana miettinyt, olenko jotenkin hyperseksuaalinen tms., yksiavioinen en ainakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama ongelma, eli käytännössä näen jokaisessa ihmisessä jotain, mihin ihastua ja voin kuvitella itseni harrastamassa seksiä heidän kanssaan (en tietenkään sano mitään ääneen tai flirttaile tms. noloa!). Olen lukenut että johtuisi huonosta itsetunnosta ja tarpeesta tulla hyväksytyksi, mutta tiedä häntä.
Jaa, ajattelin että olen yksinäinen tms. mutta toi onkin vielä pahempi 😅 surullista.
Oho, mä olen ollut koko elämäni kova ihastumaan etäältä ja mulla on usein ulkopuolinen olo porukoissa. Huono itsetunto varmasti yhdistyy tuohon, en ole aiemmin osannut yhdistää sitä ihastumisiini.
Onhan se aika köriläs, mutta googlatessa ei ollenkaan niin kamala kuin odotin vaan aivan edustava. Ja anteeks vaan, mutta paljon kauniimpi kasvoiltaan kuin kuka tämä uusi hevostakin muistuttava näköinen kirahvi, joka taas kruunattiin "edustavimmaksi". Naamasta pisteitä ja läski jakaantuu suhteellisen tasaisesti pitkään vartaloon, ei siksi miinusta
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama ongelma, eli käytännössä näen jokaisessa ihmisessä jotain, mihin ihastua ja voin kuvitella itseni harrastamassa seksiä heidän kanssaan (en tietenkään sano mitään ääneen tai flirttaile tms. noloa!). Olen lukenut että johtuisi huonosta itsetunnosta ja tarpeesta tulla hyväksytyksi, mutta tiedä häntä.
Minullakin kesti lähes nelikymppiseksi tajuta mistä se omalla kohdalla johtuu, mutta täsähän se nimenomaan on, ja johtuu siitä, että lapsena en tuota hyväksyntää saanut perheeltäni.
Hankalampi juttu sitten onkin, että mitä tapahtuu, kun saan itsetuntoani parannettua.
Muuttuuko elämäni paremmaksi sitten kun minulla ei ole edes noita kuvitteellisia parisuhteita?
Vierailija kirjoitti:
Rakkauden ja hellyyden kaipuu ja vaje laittaa ihastumaan?
Niin :/ vois loppua jo.
Minulle käy näin, kun parisuhteessa menee huonosti. Eihän se mitään oikeaa ihastumista ole, kun oikeasti nuo "ihastuksen kohteet" eivät ole yhtään minun tyyppiäni ja suureksi osaksi myös tuntemattomia. Mutta itselläni tämä on pakokeino huonosta parisuhteesta. Jokaisessa ihmisessö on kivoja piirteitä ja jos kotona saa osakseen pelkää kuraa, näkee vastaantulevista ihmisistä vain ne kivat ominaisuudet. Esim ihan vain, että joku juttelee minulle, on kiinnostunut ajatuksistani tai edes kohtelee minua kuin ihmistä, olen aivan myyty. Mikään muu ei taida olla merkitsevää, kuin vastakkainen sukupuoli.
Olen siis vailla hellyyttä/arvostamista/tunnetta siitä että olen rakastettu ja hyväksytty. Tämä on minun keinoni paikkailla sitä.
Mikäli on sellaisia aikoja, etten törmää miehiin missään, kehittelen päässäni mielikuvitusmiehiä, joihin ihastun. Näissä ainoa yhdistävä tekijä on se, että tunnen oloni turvalliseksi ja hyväksytyksi. Ja se, että oman parisuhteen täytyy olla huonolla tolalla. Jos kotona on kaikki hyvin, en edes huomaa noita miehiä, joihin ihastun järjettömästi, kun kotona on huono olla. Ja nekin, joiden kanssa olen tekemisissä, muuttuvat hyvin epäviehättäviksi, kun oma parisuhde on hyvässä hapessa.
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan nymfi?
En usko :D
Ihmisellä on tarve jatkaa sukuaan. Lisääntyä. Ihminen on sosiaalinen olento. Tuo on heijastumaa siitä.
Ehkä se voi olla jonkinlainen keino paeta omia ongelmia tai tylsää elämäntilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisellä on tarve jatkaa sukuaan. Lisääntyä. Ihminen on sosiaalinen olento. Tuo on heijastumaa siitä.
No mikseivät kaikki ihmiset ihastu jatkuvasti, jos se on noin yksinkertaista?
Mulla on ihan sama ongelma, eli käytännössä näen jokaisessa ihmisessä jotain, mihin ihastua ja voin kuvitella itseni harrastamassa seksiä heidän kanssaan (en tietenkään sano mitään ääneen tai flirttaile tms. noloa!). Olen lukenut että johtuisi huonosta itsetunnosta ja tarpeesta tulla hyväksytyksi, mutta tiedä häntä.