Miksi kissani käyttäytyy kuin koira?
Juoksee ovelle huutaen kun tulen kotiin. Sitten kantaa mulle leluja heitettäväksi pitkin iltaa. Huutaa jos en heitä.
Kommentit (11)
Se on koira kissan turkissa. :)
Mutta vakavasti puhuen, kissojakin on moneen lähtöön. Toiset erakkoja ja toiset sosiaalisia ja ihmisiin kiintyviä. Ja kaikkia siltä väliltä.
Samaa tekee oma kissattimeni :) Tulee ovelle vastaan ja huutaa kaameasti, tervehdyksenä on aina pitkä mjäääääähhh ja sitten kumea kehräys hinkkautuen ovenkarmeihin, laukkuuni, jalkoihini, kenkiini jne. Kissa tulee paikalle kutsuttaessa jos kiireiltään ehtii, ja tykkää leikkiä vetoleikkiä hiuslenksuilla.
On tietääkseni tavannut koiran kerran elämässään, ja silloin nousi olkapäilleni kaikki karvat jousena pystyssä.
Siltä puuttuu esikuva. Vähän sama kuin että lapsi kasvaa perheessä jossa puuttuu toinen vanhempi. Tässä tapauksessa kissa on ottanut mallia koirasta.
Domestikaatio alkaa näkyä kun tarpeeksi monta sukupolvea kasvaa lemmikkikissoja, joista sosiaalisimmat ja leikkisimmät jatkaa aina sukua ja tylsät, arat sihisijät saa piikkiä.
Mun kissa on myös koiramainen. Tuo hiirilelun äänekkäästi pudottaen viereeni ja tuijottaa niin kauan, että heitän. Joskus innokkaana on jo juossut odottamaan lelua sille paikalle minne hiiren heitän, vaikken ole sitä vielä kerennyt heittämään. Kulkee myös valjaissa ulkona. Mutta on älyttömän arka ihmisille, joita ei tunne. Pelkää myös matala äänisiä miehiä kamalasti.
Söpöä !