hauskimmat murresanat?

Tässä pari, mitä en ainakaan itse huomannut aiemmin kenenkään laittaneen.

Kinttura = pieni

Ketasta = kaatua

Ja punkkahan on vähän huono tai vaatimaton sänky.

Esimerkiksi armeijan sängyt on punkkia.

Heleppua olla semmosen ihimisen seurasa joka puhhuu ku itekki. Eikä oo mihinkää hoppu.

Mikkää hätä oo valamiisa maailmasa, tartte sanoja sen koommin lyhennellä ja ravata ku päätön kana.

Pittää olla tolokku pääsä

Lapsena kotona aina sanottiin, että laita pieltti kiinni. Vasta aikuisena tajusin, että virallisesti se on (uunin) pelti. Edelleen pieltti kuulostaa oikeammalta.

Perä-Pohjolaa

Tikkuri, visto, havilinen

Ystäväni lapset menivät kouluun Enonkoskella. Olivat Vantaalta. Ihmettelivät kun paikallinen kaveri ei ymmärtänyt sanaa odottaa tai ventata vaan käytti sanaa VUOTTAA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan vanna on ihan outo. Punkka se on. :)

Vanna on esim. Oulunseudulla amme. Lähinnä pieni lapsen kylpyamme.

Karjalainen isoäitini käytti sanaa vanna.

Pohjanmaalla asuessani kakarat punkattihin (eli kylvetettiin lasten ammeesa.)

Hetkeksi hämmennyin kun turkulainen kaverini huokaili pillanneensa. "No ny mä pillasin" Siis sotki. Ja sotkija on pilluri. En meinannut millään uskoa.

Hau ja Vuh vuh.

Vierailija kirjoitti:

Koppakännäri - koppakuoriainen, olisko Keski-Pohjanmaata (rajat on vähän epäselvät)

 

Tämän muistan Sievistä, joka kuului ja pitäisi nytkin kuulua Keski-Pohjanmaahan.

Öhööhö kirjoitti:

Heleppua olla semmosen ihimisen seurasa joka puhhuu ku itekki. Eikä oo mihinkää hoppu.

Mikkää hätä oo valamiisa maailmasa, tartte sanoja sen koommin lyhennellä ja ravata ku päätön kana.

Pittää olla tolokku pääsä

Sammaa mieltä. Kummallista touhua semmonen sanojen lyhentely! Sanoja pittää pitentää, vokkaaleja  ja konsonantteja joka välliin, niin puhheesta kerkiää saamaan jottai selevääkin.

Vierailija kirjoitti:

Kömmänä (Kainuu) ja pömpeli (Karjala) . Molemmat tarkoittaa pientä piharakennusta, jossa voi yöpyä, ikään kuin nykyisin muodikasta "kesähuonetta". Ei kuitenkaan aittaa. Oulussa pömpeli on ennemminkin joku laatikkomainen asia.

Oulun seudulla se on kommo.

Esim. rakennuksen seinustalle tehty lisävarastotila.

Vierailija kirjoitti:

Mummini sanontoja:"Viruttelin klepujani prunnilla" (Pesin vaatteitani lammella).  Prunni tarkoittaa pientä lampea, lamparetta. Nämä ovat loimaalaisia murresanoja. Mummin pihapiirissä oli prunni. Siellä aina käytiin mattopyykillä.

 

Klepu ja prunni... suoraan ruotsista nämä sanat!

Oulussa prunni on kaivo 😄

Päijät-Hämäläinen kirjoitti:

Tässä pari, mitä en ainakaan itse huomannut aiemmin kenenkään laittaneen.

Kinttura = pieni

Ketasta = kaatua

Ja punkkahan on vähän huono tai vaatimaton sänky.

Esimerkiksi armeijan sängyt on punkkia.

Oululainen mummoni kommentoi pieneksi jääneestä vaatteesta, että se on kinttara 😊 tapasipa myös todeta "syöhän, ettet jää pikku tirrukaksi!"

Vierailija kirjoitti:

Itse pohjanmaa - eteläpohjanmaa murrealueella elämänsä eläneenä, pohjoispohjanmaan murre kuulostaa paljon enemmän joltain savolta, tai muulta Itäsuomalaiselta murteelta kuin pohjanmaan murteelta. Miten Oulun seudulla eläneet itse kokevat? Onko savo helpommin ymmärrettävää kuin pohjanmaan murre?

Jossain vanhoissa hämeen seudulle sijoittuvissa suomifimeissä käytetään meitin, teitin meitille, teitille - ilmaisuja. Vieläkö tänä päivänä jotkut nuoret ihmiset puhuvat niin? Vai onko se jotain mennyttä kieltä?

Juu, olen Oulun läheltä, en tunne kyllä yhtäläisyyttä kielellisesti ja kulttuurillisesti tuonne Seinäjoki-Kurikka-akselille, mutta kai Savo yhtä kaukana on.

Olen kyllä asunut nyk. Kurikkaan kuuluvalla alueella muutaman vuoden.

Ei nyt ymmärtämisvaikeuksia suuremmin ollut,

muutamia erityissanoja(rasat, lavitta, tappuri, puo) lukuunottamatta.

Onhan siinä Oulun ja Savon murteen välissä välimuoto, Koillismaan ja Kainuun murteet.

Minulla on/oli(tuppaavat, ryökäleet, kuolemaan) sukulaisia Kainuussa, Koillismaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Turun seudulla, joten en eri murteiden suhteen ole pullossa kasvanut.

Ennen viihde myös toi murteita tutuksi, mm. Esa Pakarinen Savon murteen(ok, tiedän, ei puhdasta).

Nykyään tuntuvat nuoret elävän jonkinlaisissa somekuplissa, jolloin vähänkään vieraampi murre on kuin vierasta, outoa kieltä.

Lapset olivat ihmeissään, kun ensi kertaa Savossa kävimme, heidän mielestään siellä ei puhuttu suomea ollenkaan...

Harvemmin sitä tappaa uusia ihimisiä ellei lähe kylile (oululaiset on sellasia tappajia)

Sole mikhän (a la meänland)

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kömmänä (Kainuu) ja pömpeli (Karjala) . Molemmat tarkoittaa pientä piharakennusta, jossa voi yöpyä, ikään kuin nykyisin muodikasta "kesähuonetta". Ei kuitenkaan aittaa. Oulussa pömpeli on ennemminkin joku laatikkomainen asia.

Oulun seudulla se on kommo.

Esim. rakennuksen seinustalle tehty lisävarastotila.

Kömmänä on toki tuttu myös, Oulun seutuhan on ollut aina muuttoliikkeen allaKainuun, Koillismaan ja Keski-Pohjanmaan suuntaam.

Oma mummoni oli Kainuusta.

Puheessa oli erityisesti hänen kiihtyessään"veäkäsyjä"

"VOE RAATO!" Päivitteli hän, kun telkkarissa oli nainen rinnat paljaana...

Tampperelainen kysyi savolaiselta kadulla: "Onks sull tupakkaa myyrä?"

Tähän epäluuloinen savolainen: "No, onkos sulla rahaa, näätä!"

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin sitä tappaa uusia ihimisiä ellei lähe kylile (oululaiset on sellasia tappajia)

Tuo oli kyllä hauska

Pittää kattua tuota kattua, ettei piipujjuuresta vuoja.

Nestori k kirjoitti:

Tampperelainen kysyi savolaiselta kadulla: "Onks sull tupakkaa myyrä?"

Tähän epäluuloinen savolainen: "No, onkos sulla rahaa, näätä!"

Pari savo-klassikkoa:

"Siepä oot haaskan näkönen!"

Poika tilaa tarjoilijattarelta Coca-Colaa:

"Saiskohan kolloo."

Tyttö pyytää portsarin heittämään röyhkimyksen pihalle.

punkka = nukkumapaikka

kössiä/nyysiä = varastaa

ka = ka niin... = noniin... tai voihan tätä käyttää kysymyksenäkin!

No ka? =kuinkas/mitenkäs?

Pohjois-Karjalaisille ja Etelä-Karjalaisilla on erimielisyyksiä sanasta rieska. Pohjois-Karjalaisille se on litteä perunasta tehty rieska ja etelä-karjalaisille se on leipä.