hauskimmat murresanat?

Vierailija kirjoitti:

Nyysiä tarkoittaa pöllimistä ja punkka sänkyä. Punkkaminen väliaikaista asumista. Noita kahta muuta en tunne. Mihinä? on kiva sana. en nyt muista oliko se missä vai mihin, joku voisi valaista.

Työkaverimies Etelä-Pohjanmaalta kertoi vaimonsa tivanneen, missä mies oli ollut. Mies oli vastannut: "Mihinä milloonki, kuhuna kulloonki."

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekös missä mennään, kun mennään ritsalla?

Itse en tiennyt, mihin mennä, kun piti matkustaa repsikassa. Eikä saanut törmätä rotvalliin! Enkä edes tiedä, miksi itse kutsuisin rotvallia.. en varmaan miksikään :D onko sille joku toinen sana?

Se on ritsi, ei ritsa. Ritsa on se Y:n mallinen juttu millä ammutaan..

Etelä-Pohjalainen äiti joutui puolivuotiaan lapsen kanssa käymään Helsingissä asti lääkärillä. Lääkäri oli kysynyt lapsen kehittymisestä. Äiti: Kovaa se jo kaahii ylähä. Lääkäri oli ihan että siis mitä??!

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 01:15"]

[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 23:31"]

Onko nämä teille tuttuja?

* julppi

* tramppu

* hillikäs

Ja näitä ei kukaan tiedä?

Jos ei näitä kukaan tiedä (tai viitsi vastata) niin tässä:

* julppi = housujen etuvetoketju ja sen edessä oleva kangas

* tramppu = polkupyörän poljin

* hillikäs = hieno, ihana  (jostain syystä myös hillitön tarkoitti joskus 70-luvulla samaa)

Nämä siis Vaasassa.

Olen syntyjäni vaasalainen vm-65, sittemmin opiskelemaan muualle muuttanut, enkä tuntenut kuin julpin. Hellunen oli se sana, joka jäi Pirkanmaalle muutettuani pois sanavarastosta, Vaasassa sitä ahkerasti käytettiin.

Etelä-Pohjanmaalla kuulin jonkun sanovan "niin justihin". Se oli hassua. Lisäksi "itikka" tarkoittaa lehmäätäällä, ei hyönteistä niinkuin Pirkanmaalla.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena kun me kinkattiin, silloin hypättiin ruutua.

Meillä se oli konkkaamista, yhdellä jalalla hyppelemistä.

Punkasta tuli mieleen punkki, joka on ollut Etelä-Pohjanmaalla ja muuallakin laajasti käytössä. Tarkoittanut soikeaa vatia tai tiinua, esimerkiksi leipätaikinalle. Nykyistä punkkia sen sijaan on nimitetty esim. puuntäiksi.

Vierailija kirjoitti:

Oon kuullu, että nää sanat on porilaisille ominaisia, mutta vieraita muille:

 

viruttaa (huuhtoa)

natti (hippa)

korsteeni (savupiippu tai tupakoitsija)

 

Lisäksi porilaisten puheesta puuttuu glottaaliklusiili ja sen aiheuttama rajakahdennus. Eli kun muut sanoo sadet-takki eli t kahdentuu, sanoo porilainen sade-takki. Sama mm. sanoissa hernekeitto (hernek-keitto) ja valelääkäri (valel-lääkäri).

astioita virutetaan yleisesti täällä eteläpohjanmaalla, korsteenikin tuttu sana.

Olen kertonut taalla aiemminkin jutun kun olin nuorena tyttona paivakoti apulaisena. Ryhmassa oli ihana lastenhoitaja pohjanmaalta, joka alkoi lukemaan lapsille elainkirjaa (taa oli muuten vauva-ryhma).  Ensimmailesella sivulla koiran kuva. Han sanoo : 'miten koira panee?' Tais meikalaisen naama venahtaa, kunnes han sanoo. 'hau hau...' Tan jalkeen kaytiin koko kirja lapi, miten kukin elain panee.. Kylla nauratti.. 

Sepa oiskin ollu varhaiskasvatusta opettaa vauvoille, kuinka elaimet panee. HEH

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena kun me kinkattiin, silloin hypättiin ruutua.

Meillä se oli konkkaamista, yhdellä jalalla hyppelemistä.

Meilläkin (E-P:n savolaiskiilassa) konkkaaminen on yhdellä jalalla hyppelemistä ja kinkkaaminen ontumista.

Vierailija kirjoitti:

Pohjois-Kainuun murteessa on paljon hauskaa, se koko asenne ja kieli on niin ihanaa.

Vaikea eritellä ja vaikea selittää.

 

Helppo selittää, asenne on tämä: Mitäpä se hyvejää.

Eli, ei kannata mitään kun mikään ei onnistu, paitsi kateellinen voi olla. 

Nokko tarkoittaa että jotakin on tarpeeksi tai kylliksi jotain.esim. Se on ihan nokko. Eli se riittää kyllä. Muita sieltä päin:piessa l. hitto ym.kirosana, puoji l. ulkovaja, riekkolainen l. huonosti käyttäytyvä, pirulainen, nestuuki l. nenäliina, hantuuki l.käsipyyhe jne. Murteessa on mielenkiintoinen sekoitus länttä ja itää! Vielä sanoja: liiteri, hilla, rieska (aina ohut leipä), kampanisu (paikallinen kahvileipä) tuima l. liian vähän suolaa, saunavasta. Koillismaalta kotoisin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena kun me kinkattiin, silloin hypättiin ruutua.

Meillä se oli konkkaamista, yhdellä jalalla hyppelemistä.

Meillä konkkaaminen yhdellä jalalla pomppimista ja kinkkaaminen kans yhdellä jalalla mut niin et ponnistava jalka tulee kans ihan koukkuun. Sama ku kolmiloikassa ne kaks ekaa kinkkaloikkaa.

Tänäpänä=tänään

Rutoläjä=sotkuinen (esim. huone)

Näitä käyttää torniosta kotoisin oleva anoppini.

Punkka on sänky ja nyysiä on varastaa.

Saeputta eli siis saippuaa.

Käyvvää tilan tekkoo ?

Muistan nuoruudesta, kun juteltiin serkukset P-Karjalasta ja Hämeestä. Pohdittiin toistemme sanoja. Hämäläinen kysyi toiselta: -Kumpi on kivempaa makkoominen vai makaaminen? Toinen serkuista vastasi: - Mistä sen vielä tietää?

Putukihveli :)

Vaapukka, karuski, vähä

Tässä ketjussa huomaa monen asenteen:minä sanon näin, se on näin. Ei voi hyväksyä, että jossain puhutaan eri tavalla. Murteet on rikkaus, ei kaikkien tarvii puhua samalla tavalla.