Mihin katoaa naisilta hauskuus ja keveys iän myötä?
Etenkin treffailussa olen huomannut tämän muutoksen: Nuorempana naisten kanssa oli suhteellisen helppoa päästä treffeille. Treffit myös tarkoittivat sitä, että pidetään hauskaa, nauretaan ja hullutellaan yhdessä. Oli kyse sitten leffareissusta tai puistokaljoista, aina oli hyvä meininki eikä ikinä pitänyt lähteä treffeiltä pahoilla mielin ( vaikka mitään jatkoa ei olisi seurannut...).
Nykyään ( 31v) treffailu taas tuntuu lähinnä tervan juonnilta ja työhaastattelulta. Nettideiteissä on niasta todella vaikea saada treffeille ( vaikka olisikin jo mätsi muodostunut) ja kun se vihdoinkin saadaan sovittua, jää tunne että nainen tekisi kymmentä muuta asiaa mieluummin, mutta velvollisuudesta nyt lähtee katsomaan millainen tyyppi on. Treffeillä taas ei useinkaan naureta ääneen, harvoin myöskään avointa hymyilyä esiintyy. Koko treffien rakenne tuntuu kamalan kaavamaiselta, kysytään perus työpaikka, mitä harrastaa, perhesuhteet jne. Eikä näistä mihinkään tartuta sen syvemmin. Parin oluen jälkeen sovitaan treffien päättyneen, mutta ei mitään erikoista tunnetta tälläkään kerralla syttynyt ( missä ei sinänsä mitään väärää, mutta voiko noin arvattavilla ja tylsillä treffeillä edes syttyä?).
Joten mistä tämä muutos johtuu? Ollaanko me suomalaiset tosiaankin sellaista insinöörikansaa, että käytännöllisyys ratkaisee ja se perusturvallisuus on parasta, joten kaikenlainen ylimääräinen huumori ja hassuttelu voidaan jättää pois?
Kommentit (376)
Pelkään tulevani raiskatuksi jos annan vääriä siknaaleja.
n25
Vierailija kirjoitti:
Pelkään tulevani raiskatuksi jos annan vääriä siknaaleja.
n25
Juu, kyllä. Jos naurat treffeillä niin seuraava looginen askel on, että mies ottaa sinut aamuyöllä puskassa.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko yksi syy olla tuossa aloituksessa? Ap kirjoittaa "Nettideiteissä on niasta todella vaikea saada treffeille ( vaikka olisikin jo mätsi muodostunut)"
Eli vaikuttaa että hänestä kuuluu lähteä treffeille kun tulee match. Tuntemattoman ihmisen kanssa. Ei siinä kiinnosta huolitellu jos ei ole ensin edes alkeellisesti tutustunut millainen ihminen toinen on.
Enemmin silloin kun ei tunneta ollaan varautuneita.
Eri kirjoittaja jatkaa, samaa mieltä aiemman kommentoijan kanssa.
Lisäksi vaikuttaa että tällä aloituksen tekijällä on tarve ohjata sitä mahdollista tapaamistakin ja uskallan olettaa että sama pätee koko suhteen kehitykseen. Eli tarjolla olisi apukuskin paikka vailla kartanlukuoikeuksia
Ja toi npc-termi, se että joku ei pelaa sinun peliä sinun säännöilläsi... Tuleeko mieleen että hän pelaa omaa peliään jossa on oma päämääränsä ja se on täysin sinusta riippumaton? Niinhän itsenäiset ihmiset tekevät
Ap sullahan on hyvä tuuri käynyt. Minä en lähtisi kuuna päivänä treffeille parille oluelle. Sehän vasta tylsää onkin. Olen nainen.
Aivan saman huomion tein, mutta miehistä 45+. Itse naisena kaipasin iloisia treffejä, joilla tehtäisiin jotain mukavaa ja tutustuttaisiin. Miehet olivat ihme kyräilijöitä, jäykkiä, kykenemättömiä tekemään mitään tai avoimesti seksin perässä viimeistään kaksien treffien jälkeen. Ikäänkuin heillä olisi ollut hirveä kiire ja aika kultaakin kalliimpaa. Lopulta kolahti kohdalle sellainen mies, jonka kanssa onnistui iloiset seikkailut hymyä säästelemättä. On sittemmin seikkailtu yhdessä aika monta vuotta.
Mihin katosi hauskuus ja keveys?
No katsos kun ihminen ikääntyy, sillä tulee lähes poikkeuksetta reilusti kiloja. Se ei ole hauskaa eikä kevyttä.
Ja taas meitä insinöörejä haukutaan. Kuitenkin me osattiin pitää opiskeluaikana hauskaa varmaan enemmän kuin nykypolvi.
Olisin muuten sanonut, että varmaan ihmisillä on nykyään suorituspaineita enemmän, mutta jos kerran on kysymys suht nuorista, naimattomista, perheettömistä, opiskelunsa päättäneistä ihmisistä, niin työelämänkö kiireet sitten vievät nuoristakin mehut? Itse aloitin työelämässä 80-luvun puolella, ja siihen verrattuna työn tekemisen tahti on varmaan ainakin kymmenkertaistunut.
Tai ehkä se on elämisen siirtyminen someen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ikää tulee niin huumori lisääntyy ja osaa nauraa omallakin kustannuksella. Tietää mitä haluaa ja mitä ei halua.
Juuri näin! Parisuhteessakin pitää osata hölmöillä ja nauraa yhdessä. Onneksi meillä on niin. Moni kenellä elämä on mennyt pelkäksi suorittamiseksi, onkin eronneet ympäriltä.
30 v on naurettu ja puhallettu yhteen hiileen. Tästä voi siis päätellä ettei se nauru ja ilo aina häviä vanhemmiten, vaikkei elämä pelkkää huumoria olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ikää tulee niin huumori lisääntyy ja osaa nauraa omallakin kustannuksella. Tietää mitä haluaa ja mitä ei halua.
Juuri näin! Parisuhteessakin pitää osata hölmöillä ja nauraa yhdessä. Onneksi meillä on niin. Moni kenellä elämä on mennyt pelkäksi suorittamiseksi, onkin eronneet ympäriltä.
30 v on naurettu ja puhallettu yhteen hiileen. Tästä voi siis päätellä ettei se nauru ja ilo aina häviä vanhemmiten, vaikkei elämä pelkkää huumoria olekaan.
Veikeän näköisiä nuo keski-ikäiset sauvakävelijä naiset, tiukka ja yrmeä ilme kasvoilla vedetään lenkkiä. Pientä iloa ja nautintoa löytyy ehkä juustosta ja viinistä. Vanhemmiten joistakin tulee katkeria vanhoja piikoja ja poikia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt vaan, mutten tunnista tapailemiani 30-40-vuotiaita naisia tuosta kuvauksesta... Nelisen vuotta kun ollut sinkkuna, aika monet treffit käynyt läpi. Ei se iloisuus, kepeys ja hulluttelu katoa mihinkään, mikäli vastapuoli antaa siihen aihetta :)
Luultavasti olet ap mies, jonka kohdalle on osunut harvinaisen nyrpeitä yksilöitä - oletko kenties itse samanlainen?
M41
Ap kertoi aloitussivullaan itsestään pitkät litaniat, eikä hän mitenkään tylsältä vaikuta. Päin vastoin. Sinä taas vaikutat kirjoituksen perusteella Marjukka 50v ihmiseltä.
No en tiedä tylsästä, mutta jos se ap on sama henkilö kuin tämä väsynyt npc-jankkaaja, niin ei ihme ettei seuraa löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ikää tulee niin huumori lisääntyy ja osaa nauraa omallakin kustannuksella. Tietää mitä haluaa ja mitä ei halua.
Juuri näin! Parisuhteessakin pitää osata hölmöillä ja nauraa yhdessä. Onneksi meillä on niin. Moni kenellä elämä on mennyt pelkäksi suorittamiseksi, onkin eronneet ympäriltä.
30 v on naurettu ja puhallettu yhteen hiileen. Tästä voi siis päätellä ettei se nauru ja ilo aina häviä vanhemmiten, vaikkei elämä pelkkää huumoria olekaan.
Eikä tarvitse hölmöillä. Me olemme olleet 35 vuotta yhdessä. Ollaan molemmat yhtä asiallisia ja totisia. Salaisuus on siinä, että sen kumppanin pitää olla sopiva. Hölmöilevät typerykset sopii toisilleen ja fiksut asialliset toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt vaan, mutten tunnista tapailemiani 30-40-vuotiaita naisia tuosta kuvauksesta... Nelisen vuotta kun ollut sinkkuna, aika monet treffit käynyt läpi. Ei se iloisuus, kepeys ja hulluttelu katoa mihinkään, mikäli vastapuoli antaa siihen aihetta :)
Luultavasti olet ap mies, jonka kohdalle on osunut harvinaisen nyrpeitä yksilöitä - oletko kenties itse samanlainen?
M41
Ap kertoi aloitussivullaan itsestään pitkät litaniat, eikä hän mitenkään tylsältä vaikuta. Päin vastoin. Sinä taas vaikutat kirjoituksen perusteella Marjukka 50v ihmiseltä.
No en tiedä tylsästä, mutta jos se ap on sama henkilö kuin tämä väsynyt npc-jankkaaja, niin ei ihme ettei seuraa löydy.
Enpä ole sama tyyppi, vaikka todennäköisesti sukupuoli on sama. :-)
Ap
Helskutti, navan seutuvilla roikkuu hauskuus ja keveys ja hakkaavat välillä toisiaan vasten jos ilman liivejä pyrähdän juoksuun. Mutta kyllä ne tallessa on - olet vaan katsonut väärästä kohtaa!
- n47
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ikää tulee niin huumori lisääntyy ja osaa nauraa omallakin kustannuksella. Tietää mitä haluaa ja mitä ei halua.
Juuri näin! Parisuhteessakin pitää osata hölmöillä ja nauraa yhdessä. Onneksi meillä on niin. Moni kenellä elämä on mennyt pelkäksi suorittamiseksi, onkin eronneet ympäriltä.
30 v on naurettu ja puhallettu yhteen hiileen. Tästä voi siis päätellä ettei se nauru ja ilo aina häviä vanhemmiten, vaikkei elämä pelkkää huumoria olekaan.
Eikä tarvitse hölmöillä. Me olemme olleet 35 vuotta yhdessä. Ollaan molemmat yhtä asiallisia ja totisia. Salaisuus on siinä, että sen kumppanin pitää olla sopiva. Hölmöilevät typerykset sopii toisilleen ja fiksut asialliset toisilleen.
Siinä olet oikeassa, että kaksi totista huumorintajutonta voi olla yhtä täydellisiä toisilleen kun sellaiset jotka osaa nauttia pienistäkin asioista ja nauraa yhdessä.
Hölmöily ei kuitenkaan tarkoita nyt sitä, että hölmöiltäisiin niin, että tulee sanomista tai petetään tms. Vaan meillä se on sitä, että saatetaan keskenämme hullutella ja niin että esimerkiksi te, sanojesi mukaan, älykkäät, fiksut asialliset pitäisivätkin meitä typeryksinä. Meitä se ei haittaa koska viihdymme yhdessä, eikä se hölmöilevä hulluttelu ole keneltäkään, ei edes teiltä pois.
Meillä on kivaa keskenämme, se riittää.
Eikä mun tarvitse ketään haukkua typeryksiksi vain koska hän pitää tai nauttii eri asioista kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ikää tulee niin huumori lisääntyy ja osaa nauraa omallakin kustannuksella. Tietää mitä haluaa ja mitä ei halua.
Juuri näin! Parisuhteessakin pitää osata hölmöillä ja nauraa yhdessä. Onneksi meillä on niin. Moni kenellä elämä on mennyt pelkäksi suorittamiseksi, onkin eronneet ympäriltä.
30 v on naurettu ja puhallettu yhteen hiileen. Tästä voi siis päätellä ettei se nauru ja ilo aina häviä vanhemmiten, vaikkei elämä pelkkää huumoria olekaan.
Eikä tarvitse hölmöillä. Me olemme olleet 35 vuotta yhdessä. Ollaan molemmat yhtä asiallisia ja totisia. Salaisuus on siinä, että sen kumppanin pitää olla sopiva. Hölmöilevät typerykset sopii toisilleen ja fiksut asialliset toisilleen.
Siinä olet oikeassa, että kaksi totista huumorintajutonta voi olla yhtä täydellisiä toisilleen kun sellaiset jotka osaa nauttia pienistäkin asioista ja nauraa yhdessä.
Hölmöily ei kuitenkaan tarkoita nyt sitä, että hölmöiltäisiin niin, että tulee sanomista tai petetään tms. Vaan meillä se on sitä, että saatetaan keskenämme hullutella ja niin että esimerkiksi te, sanojesi mukaan, älykkäät, fiksut asialliset pitäisivätkin meitä typeryksinä. Meitä se ei haittaa koska viihdymme yhdessä, eikä se hölmöilevä hulluttelu ole keneltäkään, ei edes teiltä pois.
Meillä on kivaa keskenämme, se riittää.Eikä mun tarvitse ketään haukkua typeryksiksi vain koska hän pitää tai nauttii eri asioista kuin minä.
Ihan itse aloit puhua hölmöilystä ja hölmöily on typerää.
Mitä hauskaa ja keveää elämässä pohjimmiltaan on? Iän myötä silmät aukeavat. On liian kylmä tai liian kuuma, hyttysiä, liukas tie, kesähousut hiertävät ja hautovat nivusista, kaupan brie-juustossa on epätasainen kohta.
Ainoastaan afrikkalaiset lapset näyttävät kuvien perusteella luulevan, että elämä on hauskaa ja keveää. Raasut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ikää tulee niin huumori lisääntyy ja osaa nauraa omallakin kustannuksella. Tietää mitä haluaa ja mitä ei halua.
Juuri näin! Parisuhteessakin pitää osata hölmöillä ja nauraa yhdessä. Onneksi meillä on niin. Moni kenellä elämä on mennyt pelkäksi suorittamiseksi, onkin eronneet ympäriltä.
30 v on naurettu ja puhallettu yhteen hiileen. Tästä voi siis päätellä ettei se nauru ja ilo aina häviä vanhemmiten, vaikkei elämä pelkkää huumoria olekaan.
Eikä tarvitse hölmöillä. Me olemme olleet 35 vuotta yhdessä. Ollaan molemmat yhtä asiallisia ja totisia. Salaisuus on siinä, että sen kumppanin pitää olla sopiva. Hölmöilevät typerykset sopii toisilleen ja fiksut asialliset toisilleen.
Siinä olet oikeassa, että kaksi totista huumorintajutonta voi olla yhtä täydellisiä toisilleen kun sellaiset jotka osaa nauttia pienistäkin asioista ja nauraa yhdessä.
Hölmöily ei kuitenkaan tarkoita nyt sitä, että hölmöiltäisiin niin, että tulee sanomista tai petetään tms. Vaan meillä se on sitä, että saatetaan keskenämme hullutella ja niin että esimerkiksi te, sanojesi mukaan, älykkäät, fiksut asialliset pitäisivätkin meitä typeryksinä. Meitä se ei haittaa koska viihdymme yhdessä, eikä se hölmöilevä hulluttelu ole keneltäkään, ei edes teiltä pois.
Meillä on kivaa keskenämme, se riittää.Eikä mun tarvitse ketään haukkua typeryksiksi vain koska hän pitää tai nauttii eri asioista kuin minä.
Ihan itse aloit puhua hölmöilystä ja hölmöily on typerää.
Sehän riippuu ihan siitä mitä se hölmöily pitää sisällään ja miten kukakin sen sanan käsittää😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nämä ole eri naisia. Ne hauskat ja keveät vakiintuivat silloin kaksikymppisinä. Ne haastattelijat etsivät edelleen. Sinun tilaisuutesi oli ja meni.
Olen samaa mieltä.
Kyllä se huumori ja keveys, perus luonne pysyy, ellei joku tee jotain Super K. Pää temppua ja vie uskoa ihmisiin. Kokemus ja kolhut tekevät ihmisestä varovaisen ja laskelmoivan, jos eivät sitä vielä syntyessään olleet.
Varovainen ei tee vielä laskelmoivaa, vaan harkitsevan. Hajuaisti ihmisten luonteiden suhteen kehittyy, mutta iloisuus pitää myös loitolla tietyn sortin kaheleita, koska ne eivät voi jakaa sitä. Toki miehissä on tämä häpeämätön liimautujatyyppi, joka oikein kerjää asian rautalangasta vääntämistä.
Tästä syystä en kadehdi kaunottaria. Monta riesaa. Voi edistää kumppaninkin mustasukkaisuutta vain se että on erityisen nätti ilman että tällää itseään. Mä en vaan jaksaisi tuota. Tottakai on poikia ja miehiä, jotka on kasvatettu mutta voi kun näitä olis vähän enemmän. Miehet todella omalla käytöksellään vaikuttaa siihen, miten ystävällisiä ja välittömiä naiset ovat. Miesten laskelmoivuus se juuri hymyä hyydyttää pahiten.
Mitä enemmän ikää tulee niin huumori lisääntyy ja osaa nauraa omallakin kustannuksella. Tietää mitä haluaa ja mitä ei halua.