Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mihin katoaa naisilta hauskuus ja keveys iän myötä?
05.07.2020 |
Etenkin treffailussa olen huomannut tämän muutoksen: Nuorempana naisten kanssa oli suhteellisen helppoa päästä treffeille. Treffit myös tarkoittivat sitä, että pidetään hauskaa, nauretaan ja hullutellaan yhdessä. Oli kyse sitten leffareissusta tai puistokaljoista, aina oli hyvä meininki eikä ikinä pitänyt lähteä treffeiltä pahoilla mielin ( vaikka mitään jatkoa ei olisi seurannut...).
Nykyään ( 31v) treffailu taas tuntuu lähinnä tervan juonnilta ja työhaastattelulta. Nettideiteissä on niasta todella vaikea saada treffeille ( vaikka olisikin jo mätsi muodostunut) ja kun se vihdoinkin saadaan sovittua, jää tunne että nainen tekisi kymmentä muuta asiaa mieluummin, mutta velvollisuudesta nyt lähtee katsomaan millainen tyyppi on. Treffeillä taas ei useinkaan naureta ääneen, harvoin myöskään avointa hymyilyä esiintyy. Koko treffien rakenne tuntuu kamalan kaavamaiselta, kysytään perus työpaikka, mitä harrastaa, perhesuhteet jne. Eikä näistä mihinkään tartuta sen syvemmin. Parin oluen jälkeen sovitaan treffien päättyneen, mutta ei mitään erikoista tunnetta tälläkään kerralla syttynyt ( missä ei sinänsä mitään väärää, mutta voiko noin arvattavilla ja tylsillä treffeillä edes syttyä?).
Joten mistä tämä muutos johtuu? Ollaanko me suomalaiset tosiaankin sellaista insinöörikansaa, että käytännöllisyys ratkaisee ja se perusturvallisuus on parasta, joten kaikenlainen ylimääräinen huumori ja hassuttelu voidaan jättää pois?
Kommentit (376)
Ei täällä Suomessa osata pitää mitään hauskaa enää edes alkoholin kanssa. Vähä jos jotain huumorii yrittää niin katotaan vaan nyrpeenä. Täällä se jöröys lisääntyy ja "pidetään hauskaa" vaan somessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinä olet tylsä?
Enpä nyt niin sanoisi, pikemminkin on kaverit on kehunut, kuinka hauskaa mun kanssa aina on . :D Ja kyllä itsekin tykkään edelleen perus hölmöilystä eli ilveilystä, "push bush"-leikistä ( etenkin juotua), kaupassa pelleilystä, roolileikeistä jne. Mutta en tietenkään näitä heti treffeillä harrasta, koska käsitän niiden olevan luotaansa työntäviä.
Leikkimielisyyteni treffeillä ilmenee pikemminkin snallisella tasolla ja ajatusleikkeinä. Esimerkiksi eräältä historiaa opiskelleelta maisterilta kysyin, että keiden kahden historiallsien henkilön kanssa hän lähtisi lounaalle. Jo tämä aiheutti hänellä ajattelun vaikeuksia, kun oli niin yllättävää. Sitten kysyin, että mitä jos lounaalle heidän sijastaan tulisi Mannerheim ja Hitler. Tämä veti hänet melko lukkoon, eikä hän osannut vastata yhtään mitään, kuin että ei avaisi ovea. Toiselta treffikumppanilta ( joka oli myös opiskellut psykologiaa, kuten minäkin) kysyin, että mitä jos hän joutuisi asumaan solussa tai voittaisi arvonnassa bipolaarisen henkilön. Mitä hän tekisi tämän kanssa? Tämä oli hänen mielestään todella outo ja jopa asiaton kysymys, mitä hän ei halunnut ajatella. :S
Olet siis deittaillut typeryksiä, jotka eivät kykene ajattelemaan itsenäisesti. Suljettuja mieliä, vaikka tietenkin ajattelevat itsestään toisin.
Näköjään heitä löytyy tältäkin palstalta iso nippu, kun vähän lukee mitä vastauksia sait tähän.
Tuntuisi suorastaan lottovoitolta, jos joskus tulisi vastaan nainen joka kyselisi tälläisiä "outoja" kysymyksiä, josta voisi kehittää vaikka millaista kiinnostavaa keskustelua. Ehkä tässä on pakko ryhtyä homoksi, mutta kun ei vaan pysty.
Mä voin kysyä juuri tuollaisia typeriä kysymyksiä ja olen yli 30-vuotias nainen. Silti en nyt saa oikein kiinni siitä, että miksi tuollaisia kysymyksiä kysyvät ihmiset jotenkin ajattelevat itsenäisesti. Esimerkiksi tuon lounaskysymyksen olen kuullut jo vuosia sitten, joten siinäkään ei ole mitään itsenäistä. Itse valitsisin Caesarin ja Cleopatran, koska voisin harjoitella latinaa ja olisi kiinnostavaa nähdä miten he käyttäytyisivät kahdestaan tietäen heidän yhteisen historiansa. Kai toi vastaus jotain kertoisi minusta ja voisi johtaa kiinnostaviin jatkokeskusteluihin, mutta en ymmärrä miksi tuo olisi jotenkin erityisen itsenäistä ajattelua.
Eihän se kysymys kerrokkaan, kysyjästä ei ollut kyse...
Miksi käännät asiat väärinpäin?
Reaktiosi Hitler & Mannerheim osaan kertoo itsenäisestä ajattelusta. Miksi et ymmärrä lukemaasi yhtään?
En varmaan ymmärrä lukemaani yhtään, koska sinä et yhtään osaa kirjoittaa. Kirjoita selkeämmin, niin ihmisten ei tarvitse arvailla mitä yrität sanoa.
En reagoinut Hitler/Mannerheim-juttuun, koska en nyt jaksanut eikä se kiinnostanut minua niin paljon. Minusta olisi mielenkiintoisempaa keskustella Caesarista ja Kleopatrasta ja olisin vähän pettynyt jos saisinkin Mannerheimin ja Hitlerin. Puhuiko Hitler englantia, koska en osaa saksaa? Jäisi keskustelu vähän lyhyeksi, jos meillä ei olisi yhteistä kieltä. Ajattelenko mielestäsi itsenäisesti, jos sanoisin, että minusta olisi kiinnostavaa keskustella Hitlerin kanssa? Kyselisin häneltä syitä hänen filosofiaan ja tekoihinsa.
Mitä tarkoitat "itsenäisella ajattelulla"? Tosi usein te tyypit, jotka puhutte "itsenäisestä ajattelusta" tarkoitatte itsenäisellä ajattelulla ainoastaan ajattelua, joka on eri kuin vallitseva ajattelutapa. Eli jos ajattelee jotain muuta kuin että Hitler oli kaikin tavoin ällöittävä hirviö, niin heti on joku itsenäinen ajattelija. Ei se nyt noin mene. Hitler oli hirviö, mutta kukaan ei ole täydellinen hirviö. Hitleriä voi kiittää esimerkiksi Saksan modernista eläinsuojelulaista. Lisäksi joku saattaa itsenäisesti ajatellen tullen samaan johtopäätökseen kuin mitä se vallitseva ajattelutapa on.
Mutta nyt mä en varmaan sun mielestä taas osaa yhtään ymmärtää kirjoittamaasi ja olen muutenkin tosi tyhmä... :(
Voi itku sun kanssas. Todellakin olet muutenkin tosi typerä, ja oikein npc:n perikuva. Vaikka on erikseen kirjoitettu, että vain npc/typerys pitäisi asettelua Hitlerin puolustuksena, silti menit tekemään juuri niin. Juuri tuo, on todiste itsenäisen ajattelun puutteesta. Smh.
"vain npc/typerys pitäisi asettelua Hitlerin puolustuksena". Voisitko osoittaa selvästi, missä näin lukee? Missä kukaan edes puolustelee Hitleriä?
Tiesitkö, että sorrut väittelyvirheeseen nimeltään Ad hominem? Silloin ei vastata toisen tekemiin argumentteihin vaan haukutaan vastaväittelijää.
Ja mielelläni kuulisin, mitä pidät itsenäisenä ajatteluna, jotta tietäisin miten voisin kehittää itseäni.
Viestissä 221. (Numero voi toki muuttua, kun poistetaan viestejä)
Tiedän. Sinun "argumenttisi" eivät koske lainaamasi tekstiä, käännät, mahdollisesti tahalleen, nurinkurin lähtökohdat, jotta voit puhua jostain muusta, joten tämä ei ole väittely. Tämä on päälle puhumista. Siinä olet varmaan oikein hyvä, siinä kapeakatseutesi on etu.
Kieltämättä, jos joku ehdottaa minulle keveitä ja hauskoja treffejä ja sitten aletaan puhumaan Hitleristä, niin ehkä se nyt ei oikein toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinä olet tylsä?
Enpä nyt niin sanoisi, pikemminkin on kaverit on kehunut, kuinka hauskaa mun kanssa aina on . :D Ja kyllä itsekin tykkään edelleen perus hölmöilystä eli ilveilystä, "push bush"-leikistä ( etenkin juotua), kaupassa pelleilystä, roolileikeistä jne. Mutta en tietenkään näitä heti treffeillä harrasta, koska käsitän niiden olevan luotaansa työntäviä.
Leikkimielisyyteni treffeillä ilmenee pikemminkin snallisella tasolla ja ajatusleikkeinä. Esimerkiksi eräältä historiaa opiskelleelta maisterilta kysyin, että keiden kahden historiallsien henkilön kanssa hän lähtisi lounaalle. Jo tämä aiheutti hänellä ajattelun vaikeuksia, kun oli niin yllättävää. Sitten kysyin, että mitä jos lounaalle heidän sijastaan tulisi Mannerheim ja Hitler. Tämä veti hänet melko lukkoon, eikä hän osannut vastata yhtään mitään, kuin että ei avaisi ovea. Toiselta treffikumppanilta ( joka oli myös opiskellut psykologiaa, kuten minäkin) kysyin, että mitä jos hän joutuisi asumaan solussa tai voittaisi arvonnassa bipolaarisen henkilön. Mitä hän tekisi tämän kanssa? Tämä oli hänen mielestään todella outo ja jopa asiaton kysymys, mitä hän ei halunnut ajatella. :S
Olet siis deittaillut typeryksiä, jotka eivät kykene ajattelemaan itsenäisesti. Suljettuja mieliä, vaikka tietenkin ajattelevat itsestään toisin.
Näköjään heitä löytyy tältäkin palstalta iso nippu, kun vähän lukee mitä vastauksia sait tähän.
Tuntuisi suorastaan lottovoitolta, jos joskus tulisi vastaan nainen joka kyselisi tälläisiä "outoja" kysymyksiä, josta voisi kehittää vaikka millaista kiinnostavaa keskustelua. Ehkä tässä on pakko ryhtyä homoksi, mutta kun ei vaan pysty.
Mä voin kysyä juuri tuollaisia typeriä kysymyksiä ja olen yli 30-vuotias nainen. Silti en nyt saa oikein kiinni siitä, että miksi tuollaisia kysymyksiä kysyvät ihmiset jotenkin ajattelevat itsenäisesti. Esimerkiksi tuon lounaskysymyksen olen kuullut jo vuosia sitten, joten siinäkään ei ole mitään itsenäistä. Itse valitsisin Caesarin ja Cleopatran, koska voisin harjoitella latinaa ja olisi kiinnostavaa nähdä miten he käyttäytyisivät kahdestaan tietäen heidän yhteisen historiansa. Kai toi vastaus jotain kertoisi minusta ja voisi johtaa kiinnostaviin jatkokeskusteluihin, mutta en ymmärrä miksi tuo olisi jotenkin erityisen itsenäistä ajattelua.
Eihän se kysymys kerrokkaan, kysyjästä ei ollut kyse...
Miksi käännät asiat väärinpäin?
Reaktiosi Hitler & Mannerheim osaan kertoo itsenäisestä ajattelusta. Miksi et ymmärrä lukemaasi yhtään?
En varmaan ymmärrä lukemaani yhtään, koska sinä et yhtään osaa kirjoittaa. Kirjoita selkeämmin, niin ihmisten ei tarvitse arvailla mitä yrität sanoa.
En reagoinut Hitler/Mannerheim-juttuun, koska en nyt jaksanut eikä se kiinnostanut minua niin paljon. Minusta olisi mielenkiintoisempaa keskustella Caesarista ja Kleopatrasta ja olisin vähän pettynyt jos saisinkin Mannerheimin ja Hitlerin. Puhuiko Hitler englantia, koska en osaa saksaa? Jäisi keskustelu vähän lyhyeksi, jos meillä ei olisi yhteistä kieltä. Ajattelenko mielestäsi itsenäisesti, jos sanoisin, että minusta olisi kiinnostavaa keskustella Hitlerin kanssa? Kyselisin häneltä syitä hänen filosofiaan ja tekoihinsa.
Mitä tarkoitat "itsenäisella ajattelulla"? Tosi usein te tyypit, jotka puhutte "itsenäisestä ajattelusta" tarkoitatte itsenäisellä ajattelulla ainoastaan ajattelua, joka on eri kuin vallitseva ajattelutapa. Eli jos ajattelee jotain muuta kuin että Hitler oli kaikin tavoin ällöittävä hirviö, niin heti on joku itsenäinen ajattelija. Ei se nyt noin mene. Hitler oli hirviö, mutta kukaan ei ole täydellinen hirviö. Hitleriä voi kiittää esimerkiksi Saksan modernista eläinsuojelulaista. Lisäksi joku saattaa itsenäisesti ajatellen tullen samaan johtopäätökseen kuin mitä se vallitseva ajattelutapa on.
Mutta nyt mä en varmaan sun mielestä taas osaa yhtään ymmärtää kirjoittamaasi ja olen muutenkin tosi tyhmä... :(
Voi itku sun kanssas. Todellakin olet muutenkin tosi typerä, ja oikein npc:n perikuva. Vaikka on erikseen kirjoitettu, että vain npc/typerys pitäisi asettelua Hitlerin puolustuksena, silti menit tekemään juuri niin. Juuri tuo, on todiste itsenäisen ajattelun puutteesta. Smh.
"vain npc/typerys pitäisi asettelua Hitlerin puolustuksena". Voisitko osoittaa selvästi, missä näin lukee? Missä kukaan edes puolustelee Hitleriä?
Tiesitkö, että sorrut väittelyvirheeseen nimeltään Ad hominem? Silloin ei vastata toisen tekemiin argumentteihin vaan haukutaan vastaväittelijää.
Ja mielelläni kuulisin, mitä pidät itsenäisenä ajatteluna, jotta tietäisin miten voisin kehittää itseäni.
Viestissä 221. (Numero voi toki muuttua, kun poistetaan viestejä)
Tiedän. Sinun "argumenttisi" eivät koske lainaamasi tekstiä, käännät, mahdollisesti tahalleen, nurinkurin lähtökohdat, jotta voit puhua jostain muusta, joten tämä ei ole väittely. Tämä on päälle puhumista. Siinä olet varmaan oikein hyvä, siinä kapeakatseutesi on etu.
Sinun teksistäsi ei saa mitään selvää. Mitä oikein tarkoitat? Minusta tuntuu, että teet itse juuri sitä mistä minua syytät. Voitko keskustella ilman, että yrität loukata minua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinä olet tylsä?
Enpä nyt niin sanoisi, pikemminkin on kaverit on kehunut, kuinka hauskaa mun kanssa aina on . :D Ja kyllä itsekin tykkään edelleen perus hölmöilystä eli ilveilystä, "push bush"-leikistä ( etenkin juotua), kaupassa pelleilystä, roolileikeistä jne. Mutta en tietenkään näitä heti treffeillä harrasta, koska käsitän niiden olevan luotaansa työntäviä.
Leikkimielisyyteni treffeillä ilmenee pikemminkin snallisella tasolla ja ajatusleikkeinä. Esimerkiksi eräältä historiaa opiskelleelta maisterilta kysyin, että keiden kahden historiallsien henkilön kanssa hän lähtisi lounaalle. Jo tämä aiheutti hänellä ajattelun vaikeuksia, kun oli niin yllättävää. Sitten kysyin, että mitä jos lounaalle heidän sijastaan tulisi Mannerheim ja Hitler. Tämä veti hänet melko lukkoon, eikä hän osannut vastata yhtään mitään, kuin että ei avaisi ovea. Toiselta treffikumppanilta ( joka oli myös opiskellut psykologiaa, kuten minäkin) kysyin, että mitä jos hän joutuisi asumaan solussa tai voittaisi arvonnassa bipolaarisen henkilön. Mitä hän tekisi tämän kanssa? Tämä oli hänen mielestään todella outo ja jopa asiaton kysymys, mitä hän ei halunnut ajatella. :S
Olet siis deittaillut typeryksiä, jotka eivät kykene ajattelemaan itsenäisesti. Suljettuja mieliä, vaikka tietenkin ajattelevat itsestään toisin.
Näköjään heitä löytyy tältäkin palstalta iso nippu, kun vähän lukee mitä vastauksia sait tähän.
Tuntuisi suorastaan lottovoitolta, jos joskus tulisi vastaan nainen joka kyselisi tälläisiä "outoja" kysymyksiä, josta voisi kehittää vaikka millaista kiinnostavaa keskustelua. Ehkä tässä on pakko ryhtyä homoksi, mutta kun ei vaan pysty.
Mä voin kysyä juuri tuollaisia typeriä kysymyksiä ja olen yli 30-vuotias nainen. Silti en nyt saa oikein kiinni siitä, että miksi tuollaisia kysymyksiä kysyvät ihmiset jotenkin ajattelevat itsenäisesti. Esimerkiksi tuon lounaskysymyksen olen kuullut jo vuosia sitten, joten siinäkään ei ole mitään itsenäistä. Itse valitsisin Caesarin ja Cleopatran, koska voisin harjoitella latinaa ja olisi kiinnostavaa nähdä miten he käyttäytyisivät kahdestaan tietäen heidän yhteisen historiansa. Kai toi vastaus jotain kertoisi minusta ja voisi johtaa kiinnostaviin jatkokeskusteluihin, mutta en ymmärrä miksi tuo olisi jotenkin erityisen itsenäistä ajattelua.
Eihän se kysymys kerrokkaan, kysyjästä ei ollut kyse...
Miksi käännät asiat väärinpäin?
Reaktiosi Hitler & Mannerheim osaan kertoo itsenäisestä ajattelusta. Miksi et ymmärrä lukemaasi yhtään?
Sitä paitsi miksi ylipäänsä kysyisit kenet vastapuoli haluaisi lounaalle, jos se ei sinua ollenkaan kiinnosta? Olisit vaan heti sanonut, että mitä tekisit jos Mannerheim ja Hitler tulisivat lounaalle. Tuossa ei ollut edes mitään yhtymäkohtaa vastapuolen valintaan. Parempi kysymys olisi ollut, että mitä olisi tapahtunut, jos niiden kahden valitun henkilön lisäksi myös Mansku ja Hitler olisivat tulleet. Sitten se olisi edes vähän liittynyt vastapuolen valintaan.
Et käy keskustelua APn kanssa, eikä kritiikilläsi ole tekemistä lainatun kommentin kanssa.
Btw, tuo looginen virhe on nk moving the goalposts, sille ei taida olla latinalaista termiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinä olet tylsä?
Enpä nyt niin sanoisi, pikemminkin on kaverit on kehunut, kuinka hauskaa mun kanssa aina on . :D Ja kyllä itsekin tykkään edelleen perus hölmöilystä eli ilveilystä, "push bush"-leikistä ( etenkin juotua), kaupassa pelleilystä, roolileikeistä jne. Mutta en tietenkään näitä heti treffeillä harrasta, koska käsitän niiden olevan luotaansa työntäviä.
Leikkimielisyyteni treffeillä ilmenee pikemminkin snallisella tasolla ja ajatusleikkeinä. Esimerkiksi eräältä historiaa opiskelleelta maisterilta kysyin, että keiden kahden historiallsien henkilön kanssa hän lähtisi lounaalle. Jo tämä aiheutti hänellä ajattelun vaikeuksia, kun oli niin yllättävää. Sitten kysyin, että mitä jos lounaalle heidän sijastaan tulisi Mannerheim ja Hitler. Tämä veti hänet melko lukkoon, eikä hän osannut vastata yhtään mitään, kuin että ei avaisi ovea. Toiselta treffikumppanilta ( joka oli myös opiskellut psykologiaa, kuten minäkin) kysyin, että mitä jos hän joutuisi asumaan solussa tai voittaisi arvonnassa bipolaarisen henkilön. Mitä hän tekisi tämän kanssa? Tämä oli hänen mielestään todella outo ja jopa asiaton kysymys, mitä hän ei halunnut ajatella. :S
Olet siis deittaillut typeryksiä, jotka eivät kykene ajattelemaan itsenäisesti. Suljettuja mieliä, vaikka tietenkin ajattelevat itsestään toisin.
Näköjään heitä löytyy tältäkin palstalta iso nippu, kun vähän lukee mitä vastauksia sait tähän.
Tuntuisi suorastaan lottovoitolta, jos joskus tulisi vastaan nainen joka kyselisi tälläisiä "outoja" kysymyksiä, josta voisi kehittää vaikka millaista kiinnostavaa keskustelua. Ehkä tässä on pakko ryhtyä homoksi, mutta kun ei vaan pysty.
Mä voin kysyä juuri tuollaisia typeriä kysymyksiä ja olen yli 30-vuotias nainen. Silti en nyt saa oikein kiinni siitä, että miksi tuollaisia kysymyksiä kysyvät ihmiset jotenkin ajattelevat itsenäisesti. Esimerkiksi tuon lounaskysymyksen olen kuullut jo vuosia sitten, joten siinäkään ei ole mitään itsenäistä. Itse valitsisin Caesarin ja Cleopatran, koska voisin harjoitella latinaa ja olisi kiinnostavaa nähdä miten he käyttäytyisivät kahdestaan tietäen heidän yhteisen historiansa. Kai toi vastaus jotain kertoisi minusta ja voisi johtaa kiinnostaviin jatkokeskusteluihin, mutta en ymmärrä miksi tuo olisi jotenkin erityisen itsenäistä ajattelua.
Eihän se kysymys kerrokkaan, kysyjästä ei ollut kyse...
Miksi käännät asiat väärinpäin?
Reaktiosi Hitler & Mannerheim osaan kertoo itsenäisestä ajattelusta. Miksi et ymmärrä lukemaasi yhtään?
En varmaan ymmärrä lukemaani yhtään, koska sinä et yhtään osaa kirjoittaa. Kirjoita selkeämmin, niin ihmisten ei tarvitse arvailla mitä yrität sanoa.
En reagoinut Hitler/Mannerheim-juttuun, koska en nyt jaksanut eikä se kiinnostanut minua niin paljon. Minusta olisi mielenkiintoisempaa keskustella Caesarista ja Kleopatrasta ja olisin vähän pettynyt jos saisinkin Mannerheimin ja Hitlerin. Puhuiko Hitler englantia, koska en osaa saksaa? Jäisi keskustelu vähän lyhyeksi, jos meillä ei olisi yhteistä kieltä. Ajattelenko mielestäsi itsenäisesti, jos sanoisin, että minusta olisi kiinnostavaa keskustella Hitlerin kanssa? Kyselisin häneltä syitä hänen filosofiaan ja tekoihinsa.
Mitä tarkoitat "itsenäisella ajattelulla"? Tosi usein te tyypit, jotka puhutte "itsenäisestä ajattelusta" tarkoitatte itsenäisellä ajattelulla ainoastaan ajattelua, joka on eri kuin vallitseva ajattelutapa. Eli jos ajattelee jotain muuta kuin että Hitler oli kaikin tavoin ällöittävä hirviö, niin heti on joku itsenäinen ajattelija. Ei se nyt noin mene. Hitler oli hirviö, mutta kukaan ei ole täydellinen hirviö. Hitleriä voi kiittää esimerkiksi Saksan modernista eläinsuojelulaista. Lisäksi joku saattaa itsenäisesti ajatellen tullen samaan johtopäätökseen kuin mitä se vallitseva ajattelutapa on.
Mutta nyt mä en varmaan sun mielestä taas osaa yhtään ymmärtää kirjoittamaasi ja olen muutenkin tosi tyhmä... :(
Voi itku sun kanssas. Todellakin olet muutenkin tosi typerä, ja oikein npc:n perikuva. Vaikka on erikseen kirjoitettu, että vain npc/typerys pitäisi asettelua Hitlerin puolustuksena, silti menit tekemään juuri niin. Juuri tuo, on todiste itsenäisen ajattelun puutteesta. Smh.
"vain npc/typerys pitäisi asettelua Hitlerin puolustuksena". Voisitko osoittaa selvästi, missä näin lukee? Missä kukaan edes puolustelee Hitleriä?
Tiesitkö, että sorrut väittelyvirheeseen nimeltään Ad hominem? Silloin ei vastata toisen tekemiin argumentteihin vaan haukutaan vastaväittelijää.
Ja mielelläni kuulisin, mitä pidät itsenäisenä ajatteluna, jotta tietäisin miten voisin kehittää itseäni.
Viestissä 221. (Numero voi toki muuttua, kun poistetaan viestejä)
Tiedän. Sinun "argumenttisi" eivät koske lainaamasi tekstiä, käännät, mahdollisesti tahalleen, nurinkurin lähtökohdat, jotta voit puhua jostain muusta, joten tämä ei ole väittely. Tämä on päälle puhumista. Siinä olet varmaan oikein hyvä, siinä kapeakatseutesi on etu.
Sinun teksistäsi ei saa mitään selvää. Mitä oikein tarkoitat? Minusta tuntuu, että teet itse juuri sitä mistä minua syytät. Voitko keskustella ilman, että yrität loukata minua?
Voisin, mutta miksi haluaisin? Jos et tuosta saa selvää, kuten et saanut selvää aikaisemmistakaan viesteistä, niin en voi auttaa sinua tätä enempää.
Jos ilottomuus ja vakavuus ovat ”aikuisuuden” mukanaantuomia ominaisuuksia, niin miksi ”aikuistua”?
Mikä on se tavoite tai palkinto joka saavutetaan aikuisuudessa. Miksi siis vaihtaa ilottomaan elämään?
Mikä siellä odottaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minulta ainakaan yhtään mihinkään. Joka päivä hymyilen ja nauran ja tanssahtelen välillä. Mutten kauaa jaksa negatiivisten mutrusuisten synkistelijöiden seuraa. Ethän ole sellainen?
Minä olen hyvinkin leikkisä 40-vee. Vähän liiankin kun olen kuitenkin ollut vakisuhteessa jo 20-vuotta. En silti ole pettänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ilottomuus ja vakavuus ovat ”aikuisuuden” mukanaantuomia ominaisuuksia, niin miksi ”aikuistua”?
Mikä on se tavoite tai palkinto joka saavutetaan aikuisuudessa. Miksi siis vaihtaa ilottomaan elämään?
Mikä siellä odottaa?
Ei musta aikuisuus ole ollenkaan ilotonta. Päinvastoin, elämä on ollut parhaimmillaan nyt neljänkympin korvilla. Eri asiat ovat nykyään hauskoja, ja koska ihmisiä jaksaa näköjään entistä vähemmän, tuppaavat ne pellet jäämään turhan raskaina matkalle.
- Mielenrauha odottaa, tosin ei sekään varmaan kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinä olet tylsä?
Enpä nyt niin sanoisi, pikemminkin on kaverit on kehunut, kuinka hauskaa mun kanssa aina on . :D Ja kyllä itsekin tykkään edelleen perus hölmöilystä eli ilveilystä, "push bush"-leikistä ( etenkin juotua), kaupassa pelleilystä, roolileikeistä jne. Mutta en tietenkään näitä heti treffeillä harrasta, koska käsitän niiden olevan luotaansa työntäviä.
Leikkimielisyyteni treffeillä ilmenee pikemminkin snallisella tasolla ja ajatusleikkeinä. Esimerkiksi eräältä historiaa opiskelleelta maisterilta kysyin, että keiden kahden historiallsien henkilön kanssa hän lähtisi lounaalle. Jo tämä aiheutti hänellä ajattelun vaikeuksia, kun oli niin yllättävää. Sitten kysyin, että mitä jos lounaalle heidän sijastaan tulisi Mannerheim ja Hitler. Tämä veti hänet melko lukkoon, eikä hän osannut vastata yhtään mitään, kuin että ei avaisi ovea. Toiselta treffikumppanilta ( joka oli myös opiskellut psykologiaa, kuten minäkin) kysyin, että mitä jos hän joutuisi asumaan solussa tai voittaisi arvonnassa bipolaarisen henkilön. Mitä hän tekisi tämän kanssa? Tämä oli hänen mielestään todella outo ja jopa asiaton kysymys, mitä hän ei halunnut ajatella. :S
Oot aika raskasta seuraa tuon ”leikkisyytesi” kanssa.
Mun mielestä ap:n kysymykset olivat kiinnostavia. Olen 50v nainen, koulutukseltani insinööri. Olen onnellisesti naimisissa mutta tämä ei estä minua peukuttamasta näitä avauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ainakin toivon että voin aina säilyttää itsessäni positiivisuuden ja tietynlaisen "lapsellisuuden". Yritän aina olla positiivinen, hymyillä paljon, vitsailla yms. Ymmärrän kyllä ettei aina jaksa eikä tarvitse olla pirteä, mutta monesti tuntuu että aikuiset jotenkin lähtökohtaisesti välttävät hassuttelua koska pitää käyttäytyä "ikänsä mukaisesti". Itse leikin usein sukulaislasten kanssa ja on mukava huomata miten siitä saa uudenlaista energiaa.
Tämä on varmaan todettu ketjussa jo moneen kertaan, mutta joitain syitä miksi kolmekymppiset naiset eivät sokkotreffeille tullessaan ole hassunhauskoja kepeitä hulluttelijoita:
- mies ei ole ennestään tuttu, eli hän voi olla mitä vaan, kirvesmurhaajasta mukavaan naapurinpoikaan. Nuorena naisena sitä on naiivimpi eikä odota hankaluuksia, mutta vanhempana on jo tullut pelottavia kokemuksia useimmille meistä, joten varautuneisuus vieraan miehen seurassa on jo oletusarvo. Tätä on miesten todella vaikea ymmärtää, koska heidän ei tarvitse samalla tavalla pelätä naisia.
- nuorena kikattaa miehen jutuille koska tuntee sen vähän niinkuin velvollisuudekseen. Vanhempana on kyllästynyt nauramaan typerille jutuille jotka eivät oikeasti huvita. Joten nainen nauraa vasta kun mies on oikeasti viihdyttävä.
-nainen on oppinut että tietyt miehet yhdistävät iloisen ja hulluttelevan naisen helppoon kaatoon. Eli jos nainen osaa pitää hauskaa, mies kokee sen rohkaisuna ja koko juttu menee hetikohta sänkyyn vonkaamiseksi. Muutama tympeä kokemus tältä saralta ja naisilla alkaa hymy hyytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta noi on tosi hyviä kysymyksiä! :-D. Multa on tosin kysytty vastaavia myös työhaastatteluissa (verukkeella miten reagoit yllättäviin tilanteisiin). Että en tiedä miten keveänä ja hauskana treffikumppanisi kokivat noita kysymyksiä ja seuraasi. Onhan tossa vähän tenttauksen makua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinä olet tylsä?
Enpä nyt niin sanoisi, pikemminkin on kaverit on kehunut, kuinka hauskaa mun kanssa aina on . :D Ja yllä itsekin tykkään edelleen perus hölmöilystä eli ilveilystä, "push bush"-leikistä ( etenkin juotua), kaupassa pelleilystä, roolileikeistä jne. Mutta en tietenkään näitä heti treffeillä harrasta, koska käsitän niiden olevan luotaansa työntäviä.
Leikkimielisyyteni treffeillä ilmenee pikemminkin snallisella tasolla ja ajatusleikkeinä. Esimerkiksi eräältä historiaa opiskelleelta maisterilta kysyin, että keiden kahden historiallsien henkilön kanssa hän lähtisi lounaalle. Jo tämä aiheutti hänellä ajattelun vaikeuksia, kun oli niin yllättävää. Sitten kysyin, että mitä jos lounaalle heidän sijastaan tulisi Mannerheim ja Hitler. Tämä veti hänet melko lukkoon, eikä hän osannut vastata yhtään mitään, kuin että ei avaisi ovea. Toiselta treffikumppanilta ( joka oli myös opiskellut psykologiaa, kuten minäkin) kysyin, että mitä jos hän joutuisi asumaan solussa tai voittaisi arvonnassa bipolaarisen henkilön. Mitä hän tekisi tämän kanssa? Tämä oli hänen mielestään todella outo ja jopa asiaton kysymys, mitä hän ei halunnut ajatella. :S
Bipolaarikysymys on äärimmäisen typerä. Eivät sairaat ihmiset ole mitään esineitä, joita voi voittaa arpajaisista, vaan ihmisiä, yksilöitä, joilla on psyykkinen sairaus. Perheenjäseneni ja moni ystäväni on psyykkisesti sairas enkä siedä, että rakkaimpiani ivataan. Jos olisin treffeillä aloittajan kanssa, kääntyisin kannoillani.
Hitlerit ja mannerheimit on puitu jo joskus yläasteella, ja jos saisin treffikumppaniksi ya-ikäisen niin varmaan kieltäytyisin kohteliaasti.
Kosmopoliitti kirjoitti:
Ei saa yleistää. Pätee suomalaisiin naisiin, mutta ei naisiin maailmanlaajuisesti.
Ainakin köyhissä maissa, kuten Thaimaassa, naisillä on tietysti katse vakaasti lompakossa, ja he nauravat ihan kaikelle, mille heidän mies haluaa nauravan. Se on ihan ymmärrettävää, mutta miehet kyllä aika dillejä, kun eivät tajua miksi. Länsimainen mies avioliitossa on sikäläiselle lottovoitto. Täällä taas naiset ovat itsellisiä, eivätkä koe tarvetta miellyttää koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan todettu ketjussa jo moneen kertaan, mutta joitain syitä miksi kolmekymppiset naiset eivät sokkotreffeille tullessaan ole hassunhauskoja kepeitä hulluttelijoita:
- mies ei ole ennestään tuttu, eli hän voi olla mitä vaan, kirvesmurhaajasta mukavaan naapurinpoikaan. Nuorena naisena sitä on naiivimpi eikä odota hankaluuksia, mutta vanhempana on jo tullut pelottavia kokemuksia useimmille meistä, joten varautuneisuus vieraan miehen seurassa on jo oletusarvo. Tätä on miesten todella vaikea ymmärtää, koska heidän ei tarvitse samalla tavalla pelätä naisia.
- nuorena kikattaa miehen jutuille koska tuntee sen vähän niinkuin velvollisuudekseen. Vanhempana on kyllästynyt nauramaan typerille jutuille jotka eivät oikeasti huvita. Joten nainen nauraa vasta kun mies on oikeasti viihdyttävä.
-nainen on oppinut että tietyt miehet yhdistävät iloisen ja hulluttelevan naisen helppoon kaatoon. Eli jos nainen osaa pitää hauskaa, mies kokee sen rohkaisuna ja koko juttu menee hetikohta sänkyyn vonkaamiseksi. Muutama tympeä kokemus tältä saralta ja naisilla alkaa hymy hyytyä.
Näin on. Miesten kanssa oppii varovaiseksi. Olen joutunut kovasti suitsimaan hullutteluani ja impulsiivisuuttani. Ja huom: mitään makuukamari- saatikka alapää-tsoukkeja yms. en ole muutenkaan koskaan harrastanut. Silti miehet poikasesta vaariin alkavat olettaa panojuttuja, jos hetkenkin on naisen seurassa oikeasti hauskaa. Ja sitten kiukuttelevat, ja alkavat puhua pahaa selänkin takana. Eli olen kai sitten se ns. pihtari-hhoora. En vaan voi olla ihan oma itseni. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinä olet tylsä?
Enpä nyt niin sanoisi, pikemminkin on kaverit on kehunut, kuinka hauskaa mun kanssa aina on . :D Ja kyllä itsekin tykkään edelleen perus hölmöilystä eli ilveilystä, "push bush"-leikistä ( etenkin juotua), kaupassa pelleilystä, roolileikeistä jne. Mutta en tietenkään näitä heti treffeillä harrasta, koska käsitän niiden olevan luotaansa työntäviä.
Leikkimielisyyteni treffeillä ilmenee pikemminkin snallisella tasolla ja ajatusleikkeinä. Esimerkiksi eräältä historiaa opiskelleelta maisterilta kysyin, että keiden kahden historiallsien henkilön kanssa hän lähtisi lounaalle. Jo tämä aiheutti hänellä ajattelun vaikeuksia, kun oli niin yllättävää. Sitten kysyin, että mitä jos lounaalle heidän sijastaan tulisi Mannerheim ja Hitler. Tämä veti hänet melko lukkoon, eikä hän osannut vastata yhtään mitään, kuin että ei avaisi ovea. Toiselta treffikumppanilta ( joka oli myös opiskellut psykologiaa, kuten minäkin) kysyin, että mitä jos hän joutuisi asumaan solussa tai voittaisi arvonnassa bipolaarisen henkilön. Mitä hän tekisi tämän kanssa? Tämä oli hänen mielestään todella outo ja jopa asiaton kysymys, mitä hän ei halunnut ajatella. :S
Olet siis deittaillut typeryksiä, jotka eivät kykene ajattelemaan itsenäisesti. Suljettuja mieliä, vaikka tietenkin ajattelevat itsestään toisin.
Näköjään heitä löytyy tältäkin palstalta iso nippu, kun vähän lukee mitä vastauksia sait tähän.
Tuntuisi suorastaan lottovoitolta, jos joskus tulisi vastaan nainen joka kyselisi tälläisiä "outoja" kysymyksiä, josta voisi kehittää vaikka millaista kiinnostavaa keskustelua. Ehkä tässä on pakko ryhtyä homoksi, mutta kun ei vaan pysty.
Mä voin kysyä juuri tuollaisia typeriä kysymyksiä ja olen yli 30-vuotias nainen. Silti en nyt saa oikein kiinni siitä, että miksi tuollaisia kysymyksiä kysyvät ihmiset jotenkin ajattelevat itsenäisesti. Esimerkiksi tuon lounaskysymyksen olen kuullut jo vuosia sitten, joten siinäkään ei ole mitään itsenäistä. Itse valitsisin Caesarin ja Cleopatran, koska voisin harjoitella latinaa ja olisi kiinnostavaa nähdä miten he käyttäytyisivät kahdestaan tietäen heidän yhteisen historiansa. Kai toi vastaus jotain kertoisi minusta ja voisi johtaa kiinnostaviin jatkokeskusteluihin, mutta en ymmärrä miksi tuo olisi jotenkin erityisen itsenäistä ajattelua.
Eihän se kysymys kerrokkaan, kysyjästä ei ollut kyse...
Miksi käännät asiat väärinpäin?
Reaktiosi Hitler & Mannerheim osaan kertoo itsenäisestä ajattelusta. Miksi et ymmärrä lukemaasi yhtään?
En varmaan ymmärrä lukemaani yhtään, koska sinä et yhtään osaa kirjoittaa. Kirjoita selkeämmin, niin ihmisten ei tarvitse arvailla mitä yrität sanoa.
En reagoinut Hitler/Mannerheim-juttuun, koska en nyt jaksanut eikä se kiinnostanut minua niin paljon. Minusta olisi mielenkiintoisempaa keskustella Caesarista ja Kleopatrasta ja olisin vähän pettynyt jos saisinkin Mannerheimin ja Hitlerin. Puhuiko Hitler englantia, koska en osaa saksaa? Jäisi keskustelu vähän lyhyeksi, jos meillä ei olisi yhteistä kieltä. Ajattelenko mielestäsi itsenäisesti, jos sanoisin, että minusta olisi kiinnostavaa keskustella Hitlerin kanssa? Kyselisin häneltä syitä hänen filosofiaan ja tekoihinsa.
Mitä tarkoitat "itsenäisella ajattelulla"? Tosi usein te tyypit, jotka puhutte "itsenäisestä ajattelusta" tarkoitatte itsenäisellä ajattelulla ainoastaan ajattelua, joka on eri kuin vallitseva ajattelutapa. Eli jos ajattelee jotain muuta kuin että Hitler oli kaikin tavoin ällöittävä hirviö, niin heti on joku itsenäinen ajattelija. Ei se nyt noin mene. Hitler oli hirviö, mutta kukaan ei ole täydellinen hirviö. Hitleriä voi kiittää esimerkiksi Saksan modernista eläinsuojelulaista. Lisäksi joku saattaa itsenäisesti ajatellen tullen samaan johtopäätökseen kuin mitä se vallitseva ajattelutapa on.
Mutta nyt mä en varmaan sun mielestä taas osaa yhtään ymmärtää kirjoittamaasi ja olen muutenkin tosi tyhmä... :(
Voi itku sun kanssas. Todellakin olet muutenkin tosi typerä, ja oikein npc:n perikuva. Vaikka on erikseen kirjoitettu, että vain npc/typerys pitäisi asettelua Hitlerin puolustuksena, silti menit tekemään juuri niin. Juuri tuo, on todiste itsenäisen ajattelun puutteesta. Smh.
Tässä naiset, teille todella säkenöivä, hauskaa ja leikkisää treffiseuraa. Tehkää jono, kyllä kaikille riittää tällainen ihana, huumorintajuinen npc(?)-jankkaaja :D
Alue: Aihe vapaa
Mitä hauskaa on heittää vitsiä mt-potilaista?