Lue keskustelun säännöt.
Mihin katoaa naisilta hauskuus ja keveys iän myötä?
05.07.2020 |
Etenkin treffailussa olen huomannut tämän muutoksen: Nuorempana naisten kanssa oli suhteellisen helppoa päästä treffeille. Treffit myös tarkoittivat sitä, että pidetään hauskaa, nauretaan ja hullutellaan yhdessä. Oli kyse sitten leffareissusta tai puistokaljoista, aina oli hyvä meininki eikä ikinä pitänyt lähteä treffeiltä pahoilla mielin ( vaikka mitään jatkoa ei olisi seurannut...).
Nykyään ( 31v) treffailu taas tuntuu lähinnä tervan juonnilta ja työhaastattelulta. Nettideiteissä on niasta todella vaikea saada treffeille ( vaikka olisikin jo mätsi muodostunut) ja kun se vihdoinkin saadaan sovittua, jää tunne että nainen tekisi kymmentä muuta asiaa mieluummin, mutta velvollisuudesta nyt lähtee katsomaan millainen tyyppi on. Treffeillä taas ei useinkaan naureta ääneen, harvoin myöskään avointa hymyilyä esiintyy. Koko treffien rakenne tuntuu kamalan kaavamaiselta, kysytään perus työpaikka, mitä harrastaa, perhesuhteet jne. Eikä näistä mihinkään tartuta sen syvemmin. Parin oluen jälkeen sovitaan treffien päättyneen, mutta ei mitään erikoista tunnetta tälläkään kerralla syttynyt ( missä ei sinänsä mitään väärää, mutta voiko noin arvattavilla ja tylsillä treffeillä edes syttyä?).
Joten mistä tämä muutos johtuu? Ollaanko me suomalaiset tosiaankin sellaista insinöörikansaa, että käytännöllisyys ratkaisee ja se perusturvallisuus on parasta, joten kaikenlainen ylimääräinen huumori ja hassuttelu voidaan jättää pois?
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän huomaa myös asiakaspalvelutilanteissa. Hankalin asiakasryhmä ovat juuri nämä +40v naiset.
Aivan. Koska niitä ei voi kusettaa.
Ei vaan tulevat jo valmiiksi niin hapan ilme kasvoillaan että asiakaspalvelija ajattelee mielessään: "Jaahas, taas tällainen".
Tälle on tullut alapeukkuja mutta kyllä se juuri näin on .
Mikähän mättää?
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en pidä tuollaista naistenlehtihaastattelua (ketä historiallisia henkilöitä kutsuisit illalliselle?) yhtään työhaastattelua parempana. Niihin kysymyksiin sitten pitäisi keksiä jotain mukanokkelaa vastausta miehen viihdykkeeksi. Mieluummin vaihtaisin vaikka hauskoja anekdootteja elämän varrelta, siinä oppisi toisesta yhtä ja toista ilman mitään varsinaista haastattelufiilistä.
Ei, ei ja EI! Semmoiseen kysymykseen pitäisi miettiä ketä oikeasti haluaisit tavata, ja siitä lähtevästä keskustelusta voisi jopa selvitä miksi lähdit opiskelemaan historiaa, mikä siinä kiinnostaa. Oppisi jotain todellista sinusta. Hitler & Mannerheim näyttäisi myös oletko lammas, nykytermi npc, onko sinulla sujettu mieli, muiden ohjelmoima mieli, vai kykenetkö itsenäiseen ajatteluun. Jos et kykene, saatat tulkita äskeisen lauseen Hitleriä tukevaksi, mikä ei pidä paikkansa.
Mukahauskat, mukatodet anekdootit sen sijaan, no, toki niilläkin arvonsa, mutta laskevat keskustelun tasoa, ideoista henkilöön.
Treffien idea on tutustua toiseen eli keskustelun kuuluukin liittyä henkilöön.
Itse pysyn kaukana supliikeista ja hauskuuttajista.
Aikuinen, turvallinen suhde. Ei manipuloimista, ei pelailua.
Ystävällisyys, aitous, hellyys.
Asiansa hoitavan, kommunikointikykyisen ihmisen kanssa jonka kanssa oleminen tuo enemmän kuin vie.
Vaistoni kyllä kertoo milloin on ok.
Ainakin omana kokemuksena se keveys johtuu lähinnä alkoholista ja siitä että 20v ei ajattele tulevaa eikä stressaa samoista asioista kuin 30v. 20v ei ole täynnä odotuksia eikä hänellä ole kiire minnekään. Mutta suurin syy on se alkoholi ja holtittomuus.
30v ei mene baariin pe ja la ja jää pilkkuun asti koska haluaa viettää viikonppua rauhassa nukkumalla hyvin pitkän työviikon jälkeen. Hän myös 10v deittaili jälkeen ajattelee että yhden illan juttu ei ehkä ole se paras vaihtoehto vaikka kännissä tuntuisikin siltä vaan hän haluaa aidosti tutustua siihen mieheen koska silloin 20v kun hän oli keveä ja hauska hän sai pettyä liian monta kertaa. 30v myös s3 biologinen kello oikeasti tikittää toisin kuin miehillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en pidä tuollaista naistenlehtihaastattelua (ketä historiallisia henkilöitä kutsuisit illalliselle?) yhtään työhaastattelua parempana. Niihin kysymyksiin sitten pitäisi keksiä jotain mukanokkelaa vastausta miehen viihdykkeeksi. Mieluummin vaihtaisin vaikka hauskoja anekdootteja elämän varrelta, siinä oppisi toisesta yhtä ja toista ilman mitään varsinaista haastattelufiilistä.
Ei, ei ja EI! Semmoiseen kysymykseen pitäisi miettiä ketä oikeasti haluaisit tavata, ja siitä lähtevästä keskustelusta voisi jopa selvitä miksi lähdit opiskelemaan historiaa, mikä siinä kiinnostaa. Oppisi jotain todellista sinusta. Hitler & Mannerheim näyttäisi myös oletko lammas, nykytermi npc, onko sinulla sujettu mieli, muiden ohjelmoima mieli, vai kykenetkö itsenäiseen ajatteluun. Jos et kykene, saatat tulkita äskeisen lauseen Hitleriä tukevaksi, mikä ei pidä paikkansa.
Mukahauskat, mukatodet anekdootit sen sijaan, no, toki niilläkin arvonsa, mutta laskevat keskustelun tasoa, ideoista henkilöön.
Treffien idea on tutustua toiseen eli keskustelun kuuluukin liittyä henkilöön.
Mutta se mikä on kiinnostavaa ihmisessä, on hänen ideat, hänen ajatukset. Pinnan lisäksi, siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse pysyn kaukana supliikeista ja hauskuuttajista.
Aikuinen, turvallinen suhde. Ei manipuloimista, ei pelailua.
Ystävällisyys, aitous, hellyys.
Asiansa hoitavan, kommunikointikykyisen ihmisen kanssa jonka kanssa oleminen tuo enemmän kuin vie.
Vaistoni kyllä kertoo milloin on ok.
Hyvin sanottu. Olisin voinut kirjoittaa tuon itse.
Näissä supliikki- ja hauskuuttajamiehissä on usein se ikävä puoli, että he ryhtyvät helposti ilkeiksi, jos heidän show'lleen ei jaksa nauraa koko aikaa tai muuten kaipaisi vähän asiallisempaa keskustelua. Osa sitten ihmettelee, miksi kiinnostukseni lopahtaa viimeistään "leikkimielisen" vanhapiikapihtariksi nimittelyn jälkeen. Muutenkin olen huomannut, että hauskuus ja ilkeys menevät yllättävän monella sekaisin.
Tunnen työni ja harrastuksieni myötä jonkun verran ikäisiäsi miehiä. Osan kanssa tulemme hyvin juttuun.
Yksi asia, mitä suurin osa heistä kokee oman ikäryhmänsä naiset enemmän ajan hermolla oleviksi, uusia aatteita ja ismejä edustaviksi, joihin kaikki miehet eivät ole ehtineet.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kyse ei ole miesten tyhmyydestä, älykkyydestä, oman aikansa seuraamisesta, vaan tunnetason asioissa.
Naiset mennä harppovat henkisellä tasolla eteenpäin, jakavat ajatuksia keskenään ja asettavat miehille odotuksia, joita mies voi täyttää kyllä ulkoisesti mutta henkisellä tasolla haparoidaan yhä.
Vaikutat fiksulta, ap, ja uskon, että sinun on vaikea löytää naista juuri siksi. Ehkä kannattaisi olla vähän nössömpi ja myönnellä, niin saisit ehkä helpommin kivan naisen. Jättää nainen uskomaan omiin mielikuviinsa sinusta ja antaa elää kuvitelmissaan. Suurin osa joka tapauksessa ilmoittaa pettyneensä parisuhteeseen parin vuoden kuluttua teitpä siinä suhteessa parhaasi tai et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteinen huumori on tärkeää, mutta nyt kypsemmällä iällä parinvalinnassa painaa eniten jaetut arvot. Ensisijaisesti haluan selvittää, olemmeko arvojen suhteen samalla viivalla. Jos ei, en halua tuhlata aikaani.
Olen kyllä treffeillä ollut myös hupsu hassuttelija ja olemme treffikumppanin kanssa nauraneet. Tämän on sitten ollut vaikeaa hyväksyä, miksi en halua suhdetta hänen kanssaan, "kun meillä oli niin hauskaa". Semmoinen iloittelu lähettää siis helposti vääriä signaaleja myös. Yhdestä en meinannut päästä eroon, vaan kinuamisviestejä tuli pitkään.
17-23 vuotiaaksi asti nainen on vielä melko huoleton huitukka. Mutta siitä ylöspäin alkaa elämässä erilaiset velvoitteet painaa hentoja hartioita. Naiselta kun odotetaan, että käyt koulut hyvin, opiskelet tunnollisesti hyvään ammattiin, ja sitten olet hyvässä ammatissa, etenet urallasi, ja perustat vielä siinä ohessa perheen. Mutta. Mistä löytää sellainen kunnollinen mies ,jonka kanssa uskaltaa sitoutua, ja tehdä lapsia, ja rakentaa yhteistä kotia. Kun on paljon aloittajan kaltaisia pussikaljamiehiä, joilta puuttuu tietynlainen selkäranka, ja vastuullisuuden kanto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä AP kanssa.
Muistan kaiholla 22v kauniin kyykätyn perseen omaavan blondinaisen kanssa treffailua. Huoletonta, hauskaa, parasta seksiä.
+28v naiset taas pitää lähinnä työhaastatteluja.
28-vuotias nainen on yleensä huomannut, että se paras seksi tulee erityyppiseltä mieheltä. Tämä ei nyt ole pelkkä kuitti tyhmään tekstiisi, vaan ihan totta. Aikuinen nainen ei halua olla vain kyykätty perse toiselle, ei myöskään pelkkää huoletonta seuraa. Parisuhde ja pelkkä seksikin on jotain paljon enemmän, ja jos toinen kaiholla muistelee vain tuollaista, se ei tosiaan herätä enää kiinnostusta, saati intohimoa.
Vierailija kirjoitti:
Tämän huomaa myös asiakaspalvelutilanteissa. Hankalin asiakasryhmä ovat juuri nämä +40v naiset.
Niin, he vaativat jo palvelua. Osaavat arvioida esim. asiakaspalvelijan tasoa. Ovat itsekin työelämässä. Aivan liian usein havaitsee kauppaliikkeissä, että asiakkaat ovat vain häiriöksi. Hälläväliä-ilmapiiri näkyy.
Positiivisuudella ja iloisuudella asiakaspalvelijat voivat vaikuttaa asiakkaiden mielialaan. Voivat jopa pelastaa päivän. Ajatelkaapa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä on vain hyvä, että erilaisuus tulee esiin noin nopeasti. Peter pan miehelle sopii peter pan nainen. Muiden kanssa tulidi vakavia ongelmia parisuhteessa. Tosin noille teinin tasolle jääneillekin tulee varmaan. Joka tapauksessa ne aikuisiksi kasvaneet naiset ainakin säästyvät tuhlaamasta aikaa keskenkasvuisen kanssa.
Peter Pan etsii hoivaajaa, sitä oman pölvästelyn mahdollistajaa. Ei Peter Pan -mies halua elää Peter Pan -naisen kanssa, vaikka tällaiseen ihastuisikin. Mutta heikoin yhteensopivuus on tosiaan sellaisen naisen kanssa, joka ei ole kiinnostunut hoivaajaksi ja pelastajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en pidä tuollaista naistenlehtihaastattelua (ketä historiallisia henkilöitä kutsuisit illalliselle?) yhtään työhaastattelua parempana. Niihin kysymyksiin sitten pitäisi keksiä jotain mukanokkelaa vastausta miehen viihdykkeeksi. Mieluummin vaihtaisin vaikka hauskoja anekdootteja elämän varrelta, siinä oppisi toisesta yhtä ja toista ilman mitään varsinaista haastattelufiilistä.
Ei, ei ja EI! Semmoiseen kysymykseen pitäisi miettiä ketä oikeasti haluaisit tavata, ja siitä lähtevästä keskustelusta voisi jopa selvitä miksi lähdit opiskelemaan historiaa, mikä siinä kiinnostaa. Oppisi jotain todellista sinusta. Hitler & Mannerheim näyttäisi myös oletko lammas, nykytermi npc, onko sinulla sujettu mieli, muiden ohjelmoima mieli, vai kykenetkö itsenäiseen ajatteluun. Jos et kykene, saatat tulkita äskeisen lauseen Hitleriä tukevaksi, mikä ei pidä paikkansa.
Mukahauskat, mukatodet anekdootit sen sijaan, no, toki niilläkin arvonsa, mutta laskevat keskustelun tasoa, ideoista henkilöön.
Treffien idea on tutustua toiseen eli keskustelun kuuluukin liittyä henkilöön.
Perusasiat, kuten mitä tekee työkseen ja miten asuu, on tietysti hyvä tietää. Se, mitä ihmisen pään sisällä on, paljastuu kuitenkin aivan muiden asioiden perusteella. Aika moni pariskunta on yhdessä pinnallisten syiden takia eikä tiedä, mitä todellinen yhteys voi olla. Onni ja rakkaus ei kuitenkaan koskaan tule toiselta ihmiseltä, se on löydettävä itsestään. Vasta sitten voi olla aidosti yhteydessä toiseen ihmiseen.
"Great minds discuss ideas; average minds discuss events; small minds discuss people."
Eleanor Roosevelt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole huomannut, että nuoret naiset olisivat mitenkään erityisen hauskoja hassuttelijoita. Esimerkiksi teinit ovat aika hapannaamoja ja tuittupäitä.
Sen sijaan sellaiset yli 70-vuotiaat mummothan saattavat olla todella hauskoja huumorinaisia.
Ja miehet ovat ihan samanlaisia tässä suhteessa.
Voisiko yksi syy olla tuossa aloituksessa? Ap kirjoittaa "Nettideiteissä on niasta todella vaikea saada treffeille ( vaikka olisikin jo mätsi muodostunut)"
Eli vaikuttaa että hänestä kuuluu lähteä treffeille kun tulee match. Tuntemattoman ihmisen kanssa. Ei siinä kiinnosta huolitellu jos ei ole ensin edes alkeellisesti tutustunut millainen ihminen toinen on.
Enemmin silloin kun ei tunneta ollaan varautuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän huomaa myös asiakaspalvelutilanteissa. Hankalin asiakasryhmä ovat juuri nämä +40v naiset.
Niin, he vaativat jo palvelua. Osaavat arvioida esim. asiakaspalvelijan tasoa. Ovat itsekin työelämässä. Aivan liian usein havaitsee kauppaliikkeissä, että asiakkaat ovat vain häiriöksi. Hälläväliä-ilmapiiri näkyy.
Positiivisuudella ja iloisuudella asiakaspalvelijat voivat vaikuttaa asiakkaiden mielialaan. Voivat jopa pelastaa päivän. Ajatelkaapa sitä.
Sitähän AP peräänkuulutti, positiivisuutta ja iloisuutta, huumoria ja hauskanpitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän huomaa myös asiakaspalvelutilanteissa. Hankalin asiakasryhmä ovat juuri nämä +40v naiset.
Aivan. Koska niitä ei voi kusettaa.
Vaikka meneekin hiukan sivupolulle niin minä sanoisin asiakaspalvelijana että naiset noin 30- 45 v. ovat todella kireitä , koppavia , luulevat tietävänsä kaiken , hymyttömiä . Ei voi kusettaa, joo ehkä ei jos sellaiseen olisi edes tarvetta.
Mutta ei tuolle ryhmälle voi kertoa tosiasioitakaan kun eivät ota vastaan ilmeisesti luullen että yritetään sitä kusetusta tai jotain.
Onhan miehissäkin noita ylimielisiä mutta suurin osa silti kuuntelee koska aina on mahdollisuus oppia.
Ei tietenkään likikään kaikki tuon ikäluokan naiset ole tuollaisia mutta noin keskimäärin enemmän kuin missään muussa ryhmässä.
Nämä katkerat kyynaama Karenit on ehdottomasti asiakaspalvelijoiden pahin painajainen alalla kuin alalla.
Tahallaan ilkeitä ja ylimielisiä ja käyttävät hyväkseen asiakkaan valta-asemaansa purkaakseen omaa pahaa oloansa muihin.
En ihme, että huumori ei kuki heidän kanssaan deiteillä tai juuri missään.
Onneksi kaikki eivät vanhene noin katkerasti.
Ehdottaisin ap:lle jotain muuta treffaustapaa kuin kaljalle lähdön. Ymmärrän, että alkoholi rentouttaa jne. mutta voisitteko mennä ensi kerralla jonnekin muualle.
Kysy naiselta, missä hän tykkää käydä. Nähkää vaikka hohtokeilaamassa, menkää päivällä taidenäyttelyyn tai kiertäkää kirppareita, lähtekää piknikille tms. Siinä sitä tulee jutun aihetta ihan ilman yrittämistä ja tutustuu toiseen rennommin. Sen jälkeen voi sitten vaikka käydä yhdellä.
Mä olen ohittanut tuon haastattelu/ suorittamis iän :). Naiset 25-45 elävät ruuhkavuosia tekevät lapsia tai ainakin haluavat niitä ja kiireesti. He haluavat kerätä Pentikkiä, hoitaa puutarhaa, pitää party light kutsuja, joogata, tehdä terveellistä ruokaa, hyysätä niitä lapsia. Seksi on viimeisenä siellä todo listalla, paitsi jos yritetään tehdä sitä lasta, silloin oikeina päivinä voi antaa. Mutta älä vaivu epätoivoon. Ne hauskat, kuumat, villit naiset syntyy uudelleen neljänkympin jälkeen. Etsi eronnut vähän kypsempi nainen. Se haluaa pitää hauskaa ja se on kyltymätön seksin suhteen. Se ei halua haastattella sua, sille riittää että sä oot kiva katella, et ihan ääliö ja ennenkaikkea että sä osaat tyydyttää sen :)
Ei, ei ja EI! Semmoiseen kysymykseen pitäisi miettiä ketä oikeasti haluaisit tavata, ja siitä lähtevästä keskustelusta voisi jopa selvitä miksi lähdit opiskelemaan historiaa, mikä siinä kiinnostaa. Oppisi jotain todellista sinusta. Hitler & Mannerheim näyttäisi myös oletko lammas, nykytermi npc, onko sinulla sujettu mieli, muiden ohjelmoima mieli, vai kykenetkö itsenäiseen ajatteluun. Jos et kykene, saatat tulkita äskeisen lauseen Hitleriä tukevaksi, mikä ei pidä paikkansa.
Mukahauskat, mukatodet anekdootit sen sijaan, no, toki niilläkin arvonsa, mutta laskevat keskustelun tasoa, ideoista henkilöön.