Minulla on HIV, kysy mitä vain...

Miten osasit epäillä HIV tartuntaa pelkästä kuumeesta ja nielemisvaikeudesta? Menitkö heti lääkärin juttusille?

Onko HIV-tartunta muuttanut asennettasi elämään? Siis kuolevaisuuteen ym., mietitkö  enemmän niitä asioita nykyään, vai yritätkö olla ajattelematta?

Anteeksi, jos kysymys on loukkaava. Sinun ei ole pakko vastata, jos et halua.

En ole tällä hetkellä töissä. Jumituin pätkätyöputkeen. Suomessa porukka pyrkii pitämään tartuntansa salassa. Jos pääsen ikinä vakipaikkaan, aion pitää asian omana tietona jos vain mahdollista. 

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 00:26"]

Miten osasit epäillä HIV tartuntaa pelkästä kuumeesta ja nielemisvaikeudesta? Menitkö heti lääkärin juttusille?

[/quote] 

Siis se kuume ja kipuilu kesti monta viikkoa, se todellakin tuntui siltä kuin kuolisin. Kun silloin 7 kuukauden kuluttua tartunnasta luin että ne on ensi oireet, menin suoraan testeihin ja kerroin minkä takia halusin toisen testin ja sain sen. Siitä sitten meni kaksi viikkoa ja sain tietää.

Oletko katkera tartunnastasi? Oletko koskaan ajatellut "kostavasi" tai "antavasi samalla mitalla takaisin" jollekkin terveelle, siis tartuttavasi tautia tahallasi? 

Varmasti hyvä idea olla kertomatta tartunnastasi. Itselläni on eräs huomattavasti harmittomampi infektio, josta puhuminen aiheuttaa aina paniikkia ja hätäilyä kuulijoissa. Olen päättänyt olla kertomatta kenellekään!

Pelkäätkö ettei lääkkeet tehoakkaan? Onko siskosija serkkusi alkaneet hyljeksiä sinua vai käyttäytyvätkö aivan niinkuin ennenkin? Tunnetko monta positiivista henkilöä?

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 00:30"]

Onko HIV-tartunta muuttanut asennettasi elämään? Siis kuolevaisuuteen ym., mietitkö  enemmän niitä asioita nykyään, vai yritätkö olla ajattelematta?

Anteeksi, jos kysymys on loukkaava. Sinun ei ole pakko vastata, jos et halua.

[/quote] 

Haluaisin olla niitä ihmisiä jotka yhtäkkiä vain tarttuvat elämään mutta minusta on tullut vain surullisempi niin henkisesti kuin fyysiseltä olemukselta. Kun täällä vauvapalstalla naiset valittaa kun mies vain haluaa seksiä, tekisi mieli ravistaa heitä ja huutaa että tajuavatko he miten tärkeää toisen ihmisen kosketus on? Että miten äkkiä ne kosketukset voivat kadota? Kun viikon kohokohdaksi muodostuu se että joku istuu sinun viereen bussissa että saat vähän aikaa tuntea jotain inhimillistä?

Kuolemaa mietin useasti. Olen miettinyt tulevaisuutta. Kuinka mahdollista on saada kumppani, tehdä uraa ja adoptoida lapsia? Pääkaupunkiseudulla on todennäköisyydet sinkkunaisille aika heikot. Edes terveet ei saa kumppania, miten siis edes minä. Jos elämäni suunta ei lähde paranemaan, voi olla etten edes aloita lääkitystä sillä miksi jatkaa elämää, jossa päivät toistuu samanlaisina. Osa minusta vielä pyristelee luovuttamista vastaan ja voi olla että jo ensi viikolla jaksan taas taistella.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 00:36"]

Oletko katkera tartunnastasi? Oletko koskaan ajatellut "kostavasi" tai "antavasi samalla mitalla takaisin" jollekkin terveelle, siis tartuttavasi tautia tahallasi? 

Varmasti hyvä idea olla kertomatta tartunnastasi. Itselläni on eräs huomattavasti harmittomampi infektio, josta puhuminen aiheuttaa aina paniikkia ja hätäilyä kuulijoissa. Olen päättänyt olla kertomatta kenellekään!

[/quote]

Olen todella katkera tartunnastani mutta en ole tuntenut halua kostaa sitä kellekään tuntemattomalle. Toivonut kyllä monesti että sille ja sille tekisi hyvää saada nähdä asioita minun näkökulmasta mutta kostonhimo on suuntautunut täysin siihen alkuperäiseen tartuttajaan.

Suosittelen kyllä kertomatta jättämistä. Ihmisten muistihistoriaa ei niin vain tyhjennetä :) 

:( VOIMIA!!

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 00:38"]

Pelkäätkö ettei lääkkeet tehoakkaan? Onko siskosija serkkusi alkaneet hyljeksiä sinua vai käyttäytyvätkö aivan niinkuin ennenkin? Tunnetko monta positiivista henkilöä?

[/quote]

En pelkää lääkkeitten mahdollista tehottomuutta. Siskosta ja parista serkusta olen huomannut sellaista I'm On a High Horse-asennetta. Nämä kaksi serkkua onkin jo pois kuvioista ja siskoanikaan en juuri tämän takia välittäis nähdä mutta kun ei voi yksinkään kaikkea aikaa viettää.

Tunnen/tiedän todella paljon positiivisia ja olinkin aiemmin aktiivisesti heihin yhteydessä mutta kun se tosiaan meni tuohon HIVin harrastamiseksi niin se sai luvan riittää. Olen yrittänyt deittailla muita positiivisia mutta kun hekin hakevat parisuhteesta jatkuvaa vertaistukea niin ei oikein innosta. Kun HIV määrää elämästä jo niin paljon niin en halua sitä enää parisuhteeseen.

Oletko kohdannut tapahtuman jälkeen tartuttajaasi?

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 00:54"]

:( VOIMIA!!

[/quote] 

Kiitti!

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 00:58"]

Oletko kohdannut tapahtuman jälkeen tartuttajaasi?

[/quote] 

En ole. Jos näkisin, hyökkäisin varmaan kimppuun.

Onko tartuttajasi ihonväri/kansallisuus/yms. vaikuttanut suhtautumiseesi muihin samanvärisiin/-kansalaisiin? 

Oletko koskaan ajatellut kertovasi tartunnasta vanhemmillesi?

Onko vaikea tutustua uusiin miehiin kun on HIV? Kuinka nopeasti uskallat puhua asiasta? Olisitko halunut omia lapsia? Jos saa estolääkityksen kuinka pian saa tietää saiko tartuntaa?

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 01:16"]

Onko tartuttajasi ihonväri/kansallisuus/yms. vaikuttanut suhtautumiseesi muihin samanvärisiin/-kansalaisiin? 

Oletko koskaan ajatellut kertovasi tartunnasta vanhemmillesi?

[/quote] 

Eipä juurikaan. Lähinnä kun näen ihmisiä/miehiä jotka pukeutuu samanlailla kuin hän, saan kuvotuksen aaltoja. Samoin kun näen kaupassa saman tyyppisiä vaatteita kuin minulla oli sinä iltana päällä, minulla alkaa oksettamaan.

En aio kertoa vanhemmilleni.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 01:21"]

Onko vaikea tutustua uusiin miehiin kun on HIV? Kuinka nopeasti uskallat puhua asiasta? Olisitko halunut omia lapsia? Jos saa estolääkityksen kuinka pian saa tietää saiko tartuntaa?

[/quote]

Miehiin tutustuu kyllä helposti mutta en päästä asioita etenemään. Viimeisin ja ainoa suhde tartunnan saamisen jälkeen oli pari vuotta sitten jolloin kerroin muutaman viikon deittailun jälkeen ja lopputulos oli mikä oli. En ole sen jälkeen käynyt kuin joillain satunnaisilla treffeillä. 

Lapsien hankkiminen on aina ollut vähän niin ja näin mutta nyt taitaa adoptiokin jäädä haaveeksi sillä en tienaa tarpeeksi oman asunnon ostoon mikä on yhtenä vaatimuksista.

En tiedä estolääkityksen jälkeisen testauksen aikarajoista/tauluista mutta uskoisin että se sama 3 kk:tta menee ennenkuin saa varman tuloksen.

Eikös HIV-positiivisen ole kuitenkin ihan mahdollista saada omia lapsia ilman että tartuttaa heitä raskauden aikana? Olen joskus ollut näin lukevinani..

Pelkäätkö koskaan vahingossa tartuttavasi ihmisiä ympärilläsi, esim verenvuodon johdosta? Onko tullut koskaan läheltä piti-tilanteita?

[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 01:31"]

Eikös HIV-positiivisen ole kuitenkin ihan mahdollista saada omia lapsia ilman että tartuttaa heitä raskauden aikana? Olen joskus ollut näin lukevinani..

[/quote]

On joo mutta kun siihen raskaaksi tulemiseen vaaditaan kaksi ja heteromiehiä jotka haluaa olla jonkun minunlaisen kanssa, on aika vähänlaisesti.