Minulla on HIV, kysy mitä vain...
Kommentit (288)
Jos et pysty kertomaan tartunnastasi tuntemattomalle, ei sinun pitäisi harrastaa seksiä tuntemattomien kanssa! Et voi vierittää syytä muiden niskoille, kun kondoamiakin käytetty. Sinulla on vastuu kertoa asiasta.
Cd 500 and you are not on meds after 8 years. Provo
[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 02:22"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 02:21"]
Kuinka usein täytyy käydä sairauden seurannassa?
[/quote]
1-2 kertaa vuodessa. Minulla oli kahden vuoden tauko kun en ahdistukseltani pystynyt käymään.
[/quote]everywhere else in the world every 3months
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 21:56"]
Asian vieminen eteenpäin ei kyllä minulta onnistu. Ehkä jos elämässäni olisi jotain hyvää josta saada positiivista energiaa, jonka avulla jaksaa koko prosessin yli mutta kun ei niin ei.
[/quote]
Hyvä aloittaja! Kiitos rohkeudestasi. Olen pahoillani puolestasi ja toivotan sulle, kuten ihan varmasti moni muukin, paljon voimia, terveyttä ja toivoa :) Ja vielä tuosta voimattomuudesta, josta mainitsit ylläolevasta lainauksesta, ja siitä että elämässäsi ei ole "positiivista energiaa", kuten kirjoitit. Saanko yrittää rohkaista sinua sanomalla, että vaikka olet sairastunut ja vielä noin epäoikeudenmukaisella tavalla, niin ihmisarvosi on kaiken sen yläpuolella: Olet yhä edelleen arvokas, rakas ja ainutlaatuinen ihminen :) Joskus vaikeuksien ja kärsimyksen keskellä "elämän ankkurit" löytyvät ns. syvemmältä - joku sanoi viisaasti, että kun itse on kriisissä, on ankkuri heitettävä oman itse ulkopuolelle. Olen miettinyt sellaista rakkautta, joka ei riippuisi minusta ja omasta kyvystäni rakastaa, toivoa tai jaksaa elämässä. Siis minua itseäni suurempi rakkaus, joka aivan kuin kantaisi minua synkkyyden, katkeruuden tai sairauden keskellä ja läpi. Olisiko tällaista olemassakaan? Monta vuotta sitten löysin erään videon, jossa on mielestäni todella koskettavasti ja yllättävästikin kuvattu tällaista rakkautta, löydät sen ylemmästä linkistä. Lämpimästi suosittelen, että tutustuisit myös toiseen linkkiin, jos jaksat :) Kaikkea mahdollista ja mahdotontakin hyvää sinulle, rakas tuntematon ystävä. Olet ajatuksissani.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2013 klo 01:22"]
Kävin terapiassa mutta se "ilmainen" terapia päättyi ja varani ei riitä Kela-korvattuun terapian omavastuu osuuteen
[/quote]
Tiesitkö, että sosiaalitoimisto saattaa ns. harkinnanvaraisesti hyvinkin myöntää sinulle sen terapian omavastuuosuuden! Perustelut harkinnanvaraisuuteen sulla ainakin olisivat hyvät ja erittäin painavat. Ota rohkeasti yhteyttä paikkakuntasi sosiaalineuvojaan/-työntekijään :) Tai seurakunnan diakoniin/diakonissaan.
Hirvittävä tarina ap:lla kun jaksoin lukea koko ketjun läpi
Ajatuksia herättävä ketju. Vieläkö ap lukee palstaa?
Kas kun en yllättynyt miehen ihon väristä. Ehkä naiset nyt oppivat minkälaisia mustat miehet ovat.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2013 klo 01:22"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 01:35"]
Tiedätkö mistä lääkityksellä olevat saavat lääkkeensä? Olen apteekissa töissä, enkä ole koskaan mielestäni toimittanut yhtään hiv-lääkereseptiä. Ihmettelen asiaa, saadaanko ne jostain polilta ja kuinka? 3kk kerrallaan vai miten?? Vai onko niitä käyttäjiä niin vähän, ettei vain ole sattunut minun kohdalleni? Miten ne korvataan, kokonaanko? Tsemppiä sinulle, olet todella fiksun oloinen. Vaikeuksistasi löytää kumppani tuli mieleeni, että etkö voisi mennä johonkin terapiaan, koska tuntuu, että sinulla on lukkoja päällä (ihan ymmärrettävästi, rankka tilanne) joita terapia voisi poistaa? Oma asenne itseen kun on varmaan 95% kumppaninkin löytymisessä? Saisit sellaisen vaihteen päälle, ettet miettisi jo etukäteen, että taas sinut torjutaan, vaan voisit uskoa vielä ihmisiin <3
[/quote]
Kävin terapiassa mutta se "ilmainen" terapia päättyi ja varani ei riitä Kela-korvattuun terapian omavastuu osuuteen.
Lääkkeet ovat ainakin toistaiseksi ilmaisia ja ne annokset käsittääkseni saa muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Ne haetaan Meilahdesta.
[/quote]
Kiitos vastauksestasi. Minua askarrutti tuo lääkeasia ja olinkin arvellut että näin se menee.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 21:27"]
Mielestäni HIV pitäisi nähdä autoimmuuni- sairautta vastaavana sairautena joka ei periydy mutta tarttuu. Toisekseen sinuna aloittaisin hoidon samantien enkä odottaisi että vcd4 solusi laskevt alle 300:n.. koska silloin immuunivasteesti on kärsinyt jo peruttamatonta vahinko siten että suurin osa muistitietoa sisältävistä immuunisoluluista on tuhoutunut eli ne solut jotka muistavat esim. lapsena sairastetun vesirokon, olet sen jälkeen paljon alttiimpi yleensä kaikille sairauksille.
Kolmanneksi suosittelisin osallistumaan tutkimushoitoihin esim. The body sivuston kautta. Sieltä löytyy linkkejä, sairaus saadaan kantasoluhoidolla ilman luuydinsiirräistäkin oireettomaksi eli elimistö opetetaan taistelemaan hallitusti virusta vastaan.
[/quote]
Vaikka USAssa aloitetaan hoito aikaisemmin se ei tarkoita, että Euroopassa saisi aloittaa hoidon milloin itse haluaa. On tietyt kriteerit mitkä pitää täyttää. Jokainen voisi muuten vaatia mitä hoitoja ikinä sitten haluaisivatkaan tauteihinsa. Tämän sanon siksi, ettei ihmiset ala epätoivoisesti havittelemaan saavuttamatonta. Hoitosuositukset kyllä muuttuu aina välillä, mutta tällähetkellä näillä kriteereillä.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 07:06"]Mä pelkäsin aikoinani ihan hirveesti että olin saanut tartunnan. Mulla oli myös aika selkeät "alkutartunnan oireet", kurkku tosi kipeä ja kova kuume. Panikoin asiaa monta vuotta kunnes tulin raskaaksi ja sinne hiv-testiin oli pakko mennä. Onneksi oli negatiivinen! Kannnattaa käydä testeissä oman mielenrauhan takia. Mulla meni monta vuotta elämästä aivan turhaan stressaamiseen, kun olisin heti voinut testissä käydä ja saada tiedon negatiivisuudesta.
[/quote]
Kivasti panit miestäsi tietäen ettet välttämättä ole kunnossa vaan sinulla voi olla elinikäinen sairaus
Milloin kävit ekassa testissä? Siis monta viikkoa suojaamattoman seksin jälkeen?
Onkohan AP ielä paikalla? Minuakin kiinnostaa 282 kysymys.
Voimia sulle! Onneksi pysyy lääkkeillä kurissa.
Minkä niminen on lemmikkisi? Jos sinulla on sellainen. Onko silläkin HIV?
Kyllä sen verran voimia löytyy että ilmoittaa, aivan varmasti. Vai oletko tosiaan pustynyt kantamaan vastuusi seuraavien uhrien kohtalosta. Ikävä kyllä olet osasyyllinen =( voimia kuitenkin. En halua tuota kenellekkään, luulidi että ajattelet samoin.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 00:25"]
Ihmettelen sitä, että jotkut täällä vaativat ap:tä kertomaan taudistaan yhden illan jutuilleen.
Itse en luottaisi KOSKAAN tuntemattomaan, että kertoisin. En kerro edes omasta herpeksestäni, vaikka se teoreettisesti tarttuu kondomista huolimatta ja ollessaan ei-aktiivinen, oireileva. Minulla on ollut pitkäaikaisiakin poikaystäviä, kondomia on käytetty ajoittain. On ollut paljon seksiä ilman kondomia (miehet tienneet tartunnasta). Kun virus oireilee, en harrasta seksiä ollenkaan. En ole kuullut 10-15 vuoden päästäkään, että miehille olisi tullut herpesoireita tai että he olisivat sen jälkeisiä kumppaneitaan tartuttaneet. Olen yhä ystävä heidän kanssaan. Häissäkin mukana ollut.
En todellakaan kertoisi kenellekään miehelle, johon en luota 100% tästäkään sairaudesta. Joku ääliö saattaisi levittää asiaa eteenpäin, vaikka kokonaiselle baarille ollessaan kännissä.
[/quote]
Voi ei, mikä idiootti olet! Siis herpeshän tarttuu todella helposti kondominkin kanssa. Miehillä tartunta on lähes aina jopa oireeton. JÄRKYTTÄVÄÄ että et kerro herpestartunnastasi! Ihmisellä joka harrastaa kanssasi seksiä, on OIKEUS tietää. Nyt näiden miesten vaimot ovat voineet saada sen, tuskin sitä sinulle huudellaan. Vastuu kertomiseen on sinulla, kun tiedät että sinulla on tuollainen sairaus. Tuskin monikaan heistä olisi harrastanut seksiä kanssasi, jos olisivat tienneet, kondomiakin ovat asianmukaisesti käyttäneet mutta eihän se suojaa. Miten voit elää itsesi kanssa?