Lue keskustelun säännöt.
Muita, joilla ei ole yhtään ystävää/kaveria?
03.07.2020 |
Onko muita, joilla ei oikeasti ole yhtään ystäviä tai kavereita, joita voisi pyytää esim. kahville kotiinsa, ostoksille tms?
Minulla voi helposti mennä todella monta viikkoakin ilman, että kukaan soittaa tai laittaa viestiä... Olen vaan aina miehen ja pienten lapsieni kanssa kotona. Nyt olen toki hoitovapaalla, mutta ei se tilanne tämän parempi tai sosiaalisempi ollut ennen lapsiakaan töissä ollessani.
En ymmärrä, miten tilanne on tämä, koska kuitenkin olen luonteeltani ystävällinen, empaattinen ja tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa...
Kommentit (87)
Ei kukaan halua lähteä mukaan ???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole vuosiin käynyt missään kenenkään ns kaverin kanssa ja tänävuonna on 1 ns kaveri kysellyt 1x tekstiviestillä kuulumisia. Työkaverin kanssa kommunikointia en tähän laske.
Jep, olen viallinen, syntymäviallinen. Enkä vain tämän takia.
"Kohtele ystävääsi sitten hyvin, niin hänkin kohtelee sinua, eikä koskaan petä luottamustasi."
Kunpa tämä pitäisikin paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan halua lähteä mukaan ???
Minä, mutta aluksi anonyymina, olen törmännyt niin moniin huijareihin tähän ikään (40) mennessä..
Vierailija kirjoitti:
"Kohtele ystävääsi sitten hyvin, niin hänkin kohtelee sinua, eikä koskaan petä luottamustasi."
Kunpa tämä pitäisikin paikkansa.
Aivan. Täälläkin yleensä on kommenttia, että itsepä valitsit ystäväsi tai puolison, kun kirjoittaa saaneensa huonoa kohtelua. Ihmiset muuttuvat ja heidän kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Noin vain hylätään ystävä tai puoliso, vaikka vuosikausia oltu läheisiä. Mihinkään ei mitään selitystä. Yhtäkkiä vain otetaan etäisyyttä ja viihdytäänkin muiden kanssa.
Itselläkin kokemus sekä puolison, että useamman ystävän taholta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylä-aste kun päättyi, niin siihen loppui ystävät. Sen jälkeen ei ole ollut yhtään ystävää. Joskus 20-vuotiaana olisin halunnut ystäviä/ystäväpiirin. Yritin sellaista epätoivoisesti hankkiakin, mutta se lopulta aina päättyi siihen, että jäin yksin. Suoraan sanoen v#####tti viettää kaikki vaput ja juhannukset yksin kotona. Koin yksinäisyyttä.
Nyt olen 35-vuotias ja en enää edes halua ystäviä. Olen tottunut viettämään aikaani yksin. Kesäloma alkaa ensi viikolla ja lähden yksin matkustelemaan ympäri Suomea. Ihanaa se vapaus. Saa ihan itse päättää ihan kaikesta.
Täällä yksi pk-seudulta. Kaipaan juurikin tuollasta sisarellista ystävyyttä. Myös ihan kevyttä yhdessä tekemistä, soittelua yms elämän jakamista. Olen 40+ ja nyt raskaana. Minulla myös huonommat lähtökohdat, nuorena jatkuva muuttaminen yms minkä takia ei ole ehtinyt oikein pysyviä ystäviä syntyä. Aikuisena niitä on vaikea saada, kun kaikilla jo omat piirinsä, pitkäaikaiset kaverit yms. Sukua ei minulla käytännössä ole, se ei näyttele elämässäni eikä sosiaalisesti mitään sijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko jollain ideaa mihin voitais perustaa suljettu ryhmä, jossa vois jutella anonyymisti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mulla jokunen kaveri, mutta vähentyneet iän myötä, kun olen opetellut rajojen laittoa. Hyväksikäyttöön ei kannata suostua.
Minulla ei ole. Olen päivät kahdestaan 2,5 vuotiaan poikani kanssa. Ikääkin on jo paljon. Mielestäni olen avoin, ystävällinen ja avuliaskin mutta ilmeisesti kukaan ei välitä seurastani. Ystävä suhteet kuihtuneet kasaan ja jääneet vuosien varrella kun koin että minua käytettiin hyväksi mm. Hoidin muiden lapsia, kotini aina ollut avoinna vierailijoille mutta meitä ei koskaan pyydetty kylään muille. Näin on helpompi mutta kovin yksinäistä. Miten kivaa olisi jos joku pyytäisi kahville lenkille jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me perustettiin joskus porukka täällä vauvalehden sivuilla, meitä oli ympäri Suomea ja nähtiin isolla porukalla milloin missäkin ja pidettiin päivittäin yhteyttä wa-ryhmässä. Se kuitenkin vähitellen kuihtui kasaan. Jokainen sai vuorollaan lapsia eikä aika enää riittänyt. Sen verran hajallaan asuttiin, ettei tuosta ryhmästä jäänyt ketään :(
Olisi hienoa löytää/ perustaa tälläinen porukka uudelleen! Ketkä lähtisi mukaan? Voitais ensin jutella niitä näitä jossain suljetussa ryhmässä ja jos synkkaa niin vaikka nähdä jossain myöhemmin?
Kelpo idea muuten, mutta en kyllä haluaisi olla tämän palstan kävijöiden kanssa tekemisissä. Negatiiviset valittajat ja mt-ongelmia joka toisella. Onneksi on perhe ja muutama ystävä, vaikka harvahkosti näemmekin
Meillä ilmeisesti kävi älytön mäihä, sillä meidän vauvisporukassa oli kaikki täyspäisiä. Siksi uskalsin täällä ehdottaakin uuden ystäväporukan perustamista.☺️
#41
Minulla ei ole yhtäkään kaveria. Joskus ala-asteella joku luokkatoveri kävi luonani jos muuta seuraa ei ollut saatavilla. Ala-asteen jälkeen ei ole ollut ketään.
Mulla on mies ja tytär, mutta ei yhtään ystävää tai kavereita (1 työkaveri mutta emme vapaa-ajajalla pidä yhteyttä) Viihdyn hyvin omissa oloissani ja väitän että en kaipaa ystäviä.. mutta olisihan se silti joskus kiva istua iltaa kaverin kanssa.. ehkä
Lapsena ja nuorena oli kyllä kavereita mut en oo pitänyt yhteyttä. Taidan olla introvertti
Minulla oli joskus kavereita, nyt en tiedä minne he ovat jääneet... :(
Me perustettiin joskus porukka täällä vauvalehden sivuilla, meitä oli ympäri Suomea ja nähtiin isolla porukalla milloin missäkin ja pidettiin päivittäin yhteyttä wa-ryhmässä. Se kuitenkin vähitellen kuihtui kasaan. Jokainen sai vuorollaan lapsia eikä aika enää riittänyt. Sen verran hajallaan asuttiin, ettei tuosta ryhmästä jäänyt ketään :(
Olisi hienoa löytää/ perustaa tälläinen porukka uudelleen! Ketkä lähtisi mukaan? Voitais ensin jutella niitä näitä jossain suljetussa ryhmässä ja jos synkkaa niin vaikka nähdä jossain myöhemmin?