Lue keskustelun säännöt.
Muita, joilla ei ole yhtään ystävää/kaveria?
03.07.2020 |
Onko muita, joilla ei oikeasti ole yhtään ystäviä tai kavereita, joita voisi pyytää esim. kahville kotiinsa, ostoksille tms?
Minulla voi helposti mennä todella monta viikkoakin ilman, että kukaan soittaa tai laittaa viestiä... Olen vaan aina miehen ja pienten lapsieni kanssa kotona. Nyt olen toki hoitovapaalla, mutta ei se tilanne tämän parempi tai sosiaalisempi ollut ennen lapsiakaan töissä ollessani.
En ymmärrä, miten tilanne on tämä, koska kuitenkin olen luonteeltani ystävällinen, empaattinen ja tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa...
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Minä, ei tosin ole miestä eikä lapsiakaan.
Sama täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole. Luulin vielä 1,5 vuotta sitten, että minulla on viisi ystävää. En tiedä nyt onko yhtään. On ihan minun vastuulla yhteydenpito. Sitten ei kuitenkaan aina edes vastata, kun yritän soittaa. Viesteihinkään ei aina tule mitään kommenttia.
Täällä!
Nyt kun lapset on isompia olisi aikaa ystäville, kahvitteluille, terasseilla istuskeluille, mutta ei ole ketään ketä pyytäisi. Joskus pyysin jotain työkaveria, mut niillä on omat kaverit työn ulkopuolella, et vaikka töissä sujuiskin yhdessä niin vapaa-ajalla on muita kavereita.
Aika yksinäinen olen, ei myöskään puolisoa eikä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tuollaiseen tilanteeseen joutuu, jos kavereita on kuitenkin joskus ollut?
Mulla ei ole mutta ihan omasta tahdostani. Haluan olla yksin enkä pyytää ketään kotiini tai viettää aikaa kenenkään kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen tilanteeseen joutuu, jos kavereita on kuitenkin joskus ollut?
Esim. ei sisaruksia, sukua, muutot, koulukiusaaminen, sairastuminen jne..
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen tilanteeseen joutuu, jos kavereita on kuitenkin joskus ollut?
No minulla oli esim joskus yliopisto aikoina muutamia kavereita, mutta he lakkasi pikkuhiljaa pitämästä yhteyttä ja missään harrastuksissa (joita on ollut ainakin 10 erilaista) ei ole johtanut mihinkään tuttavuuksiin. Kun vaikka puhun ihmisille jotain, he vastaa max parilla sanalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen tilanteeseen joutuu, jos kavereita on kuitenkin joskus ollut?
En tiedä mitä tapahtui. Yhtäkkiä vain huomasin ettei kaveri ole lähestynyt moneen kuukauteen. Kun yrittää itse soittaa niin ei vastata eikä soiteta takaisin. Saattaa tulla viesti, että on kiirettä. Taustalla ei mitään riittaa ja edellisellä tapaamiskerralla on juttua riittänyt.
Kaipa joillain on paljon ihmissuhteita ja sukua, että voi pudottaa osan pois noin vain. Itsellä ei sitä sukuakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni ei ole mieheni lisäksi. Toki perheeni. Mutta en haluisikaan. Pistin välit poikki entisten kanssa
On "ystäviä" ja "kavereita", mutta kuitenkin heidän seurassaan tunnen itseni usein ulkopuoliseksi. En ole kovin sosiaalinen ja harvoin soittelen kellekään, sillä ei ole mitään yhteisiä juttuja jotka heitä edes kiinnostaisi. Itsehän olen toki tämän tieni valinnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanon taas tämän saman, eli: jos laitan tähän sähköpostiosoitteeni, niin laitatko viestiä ja alat ystäväkseni, vai jatkatko siitä valittamista että niitä ystäviä ei ole? Eli haluatko oikeasti ystäviä, vai haluatko vain valittaa ettei niitä ole? Tämä on oikeasti tärkeä tieto vastaamisen kannalta.
Onneksi asiat voivat muuttua. Kysele kuulumisia ja ehdottelee kahvilla tai kävelyllä käyntiä. Jos ei tule vastakaikua, älä muserru. Kannattaa mennä paikkoihin, joissa ihmisiä tapaa ja aloittaa rupattelu. Heti alkuun ei pidä vuodattaa koko elämää, vaan pitää keskustelu keveänä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole. Luulin vielä 1,5 vuotta sitten, että minulla on viisi ystävää. En tiedä nyt onko yhtään. On ihan minun vastuulla yhteydenpito. Sitten ei kuitenkaan aina edes vastata, kun yritän soittaa. Viesteihinkään ei aina tule mitään kommenttia.
Kukaan tuskin haluu olla tollasen pahvitorvelon ystävä, joka on koko ajan painostamassa yhteydenpitoon!
Vierailija kirjoitti:
Sanon taas tämän saman, eli: jos laitan tähän sähköpostiosoitteeni, niin laitatko viestiä ja alat ystäväkseni, vai jatkatko siitä valittamista että niitä ystäviä ei ole? Eli haluatko oikeasti ystäviä, vai haluatko vain valittaa ettei niitä ole? Tämä on oikeasti tärkeä tieto vastaamisen kannalta.
Kyllä alan, toivottavasti sinulla ei ole suuria vaatimuksia esim ystävän varallisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollaiseen tilanteeseen joutuu, jos kavereita on kuitenkin joskus ollut?
Tiet eroaa. Meillä oli lapsuudenaikainen ystäväporukka joka pikku hiljaa hajosi. Osa muutti kauas, moni perusti perheen eikä ollut enää aikaa ja tosi moni löysi uuden ystäväporukan esim miehen kautta, johon pidetään mielummin yhteyttä luin vanhoihin kavereihin.
En ole saanut kavereita lasten kavereiden vanhemmista, enkä harrastuksista enkä mistään. Kaikilla on jo oma kaveriporukka ja on jotenkin noloa pyytää päästä mukaan.
#5
Jos haluat ystävä, niin saat sellaisen täältä.
Kohtele ystävääsi sitten hyvin, niin hänkin kohtelee sinua, eikä koskaan petä luottamustasi.
Minä, ei tosin ole miestä eikä lapsiakaan.