Mitkä ominaisuutesi karsivat suurimman määrän potentiaalisia seurustelukumppaneita deittimarkkinoilla?

En ole kauhean tunteellinen enkä tippaakaan romanttinen tai sentimentaalinen. Viihdyn liiankin hyvin yksin. Ole uraorientoitunut. Lämpenen hitaasti uusille ihmisille, kestää kauan tutustua minuun kunnolla.

Esim. tinderdeittailuun ominaisuuteni sopivat siis hämmästyttävät huonosti. Olisin varmaan elänyt koko elämäni täysin yksin ilman juuri minkäänlaista kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen, jos en olisi ulkonäöltäni suhteellisen nätti (tämä on saanut jotkut miehet "yrittämään" aina silloin tällöin, vaikka olenkin niin sisäänpäinkääntynyt luonteeltani). 

Vierailija kirjoitti:

En halua parisuhteeseen ihmisen kanssa jolla on mitään yliluonnollisia uskomuksia.

Horoskoopit, jumalat, kohtalo ym. hömppä harjaa minua niin pahasti vastakarvaan, että en vain pysty kunnioittamaan em. uskomuksia omaavia ihmisiä.

Mulla taas on niin päin, että olen yliluonnollisista asioista kiinnostunut, ollut aina. Teininäkin kun muut tytöt juoksi poikien perässä, minä vaan lueskelin kaikenmaailman rajatietokirjoja. Ja nykyään olen myös uskovainen, eikä se ole enää nykyaikana mitenkään plussaa. Okei, muiden uskovaisten keskuudessa ehkä, mutta kun en ole uskostani huolimatta mikään hihhuli, enkä seurakuntatyyppinen. Uskoontulo ei ollut minulle mikään "hurahtaminen", löysin vaan mielestäni vihdoinkin totuuden mitä etsin ne kaikki nuoruusvuoteni tutkimalla asioita. En halua mitään lahkomeininkiä. Enkä edes kuulu kirkkoon. Olin introvertti ennen uskoontuloa ja olen edelleenkin.

Myös masennustaustaa on, luonnollisesti elinikäisen yksinäisyyden takia. Lisäksi olen hyvin vaatimaton ja vanhanaikainen, tykkään edelleen katsella/kuunnella kasetteja ja muutenkin elän aikalailla kasari-ysäri aikaa, mitä nyt nettiä käytän sen verran että kirjoittelen kommentteja keskustelupalstoille ja katson Youtubesta syrjäytyneiden, yksinäisten ja mt-ongelmista kärsivien videoita. 

Eli:

introvertti, ujo ja epävarma, masentunut, oudoista asioista kiinnostunut, uskovainen jolta ei saa seksiä ennen avioliittoa, en käytä somea, lemmikkieläimiä, enkä halua tehdä lapsia pahaan maailmaan. Ja alan olla jo liian vanhakin siihen, eli mainitaan lisäksi vielä myös ikä.

Kouluttamaton metallialan duunari ja nykyään myös läski. Pientä alkoholiongelmaa myös. Ei näillä tehdä vaikutusta miehiin, ei edes niihin kaikkein epätoivoisimpiin. Oon yrittänyt ja todennut, ei mua edes syrjäytyneet miehet huoli. Heillä on itse asiassa hyvinkin korkeat vaatimukset naiselle, eivätkä tykkää että naisella on samat ongelmat kuin heillä itsellään. Etsivät siis tavallaan jotain enkeliä pelastamaan. 

Ulkonäkö mulla kai on periaatteessa kunnossa (söpöt kasvot, isot kauniit silmät, pitkät hiukset, ei tatuointeja, ei lävistyksiä, ei mitään miehekkäitä piirteitä) tai ainakin nuorempana oli kun en vielä ollut läski, mutta olin pirun arka, joten ei silläkään mitään silloin tehnyt. Jos joku mies minusta ulkonäön puolesta kiinnostui, luikin itse vain karkuun.

Ja sitten tietenkin tuli niitä miehiä, jotka oikein tarkoituksella etsi tällaista arkaa masentunutta naista ihan vaan hyväksikäyttömielessä, mutta olin kuitenkin onneksi sen verran älykäs, että tajusin ne aikeet ajoissa ennen kuin mihinkään petipuuhiin asti päästiin. Mutta kyllä mulla silti sydän särkyi monta kertaa, kun luulin että vihdoinkin joku tykkää minusta juuri sellaisena outolintuna kuin olen..

Introverttiys, itseriittoisuus, osittain mainitusta itseriittoisuudesta juontuva olematon ihmissuhdepaskan sietokyky ja tietynlainen välinpitämättömyys, näennäinen tunnekylmyys (vai pitäisikö sanoa vaimea tunneilmaisu? tunnen vahvasti mutta harvoin koen tarpeelliseksi näyttää sitä ulos päin),  korostunut oman tilan tarve, aikaavievät harrastukset ja vapaa-aikaa nakertava, paljon matkustelua vaativa työ, kompromissit eivät juuri kiinnosta kun elämän on jo järjestänyt oman näköisekseen eli rima on niin korkealla että sopivan kumppanin löytäminen on aika epätodennäköistä. Lapsia en halua (enkä voi enää saadakaan kun laitoin piuhat poikki 30-vuotislahjaksi itselleni).

Onhan noita. 

M38

Kokemattomuus ja demiseksuaalisuus.

Ensimmäinen seurausta toisesta. Miehet haluavat sänkyyn heti ja lopettavat tapailun kun kerron että tarvitsen aikaa jotta tunteet ja sitä kautta halu voivat syttyä. Ovat sanoneet että itse tarvitsevat sitä seksiä jotta tunteita voisi syntyä. Ok se on heidän oikeutensa mutta se on tarkoittanut täydellistä yksinäisyyttä. Olen yrittänyt luopua toivosta jotta olisi helpompi olla yksin. Mutta kumppanin kaipuu kaihertaa edelleen...

En halua lapsia.

En kelpuuta ketä tahansa. Haluan kunnollisen miehen jola on rakastunut minuun.

Pituus. (181cm). Miehet sanoo järjestään, että olen liian miesmäinen kun olen niin pitkä. Vaikka muuten hoikka ja ihan normaalin näköinen, ei kaunis muttei sysirumakaan.

Se että olen Ätmi

Haluan spirituaalisen miehen. 

Alkoholittomuus ja kotona viihtyminen viikonloppuisin.

M24

Kikkeli (olen nainen)

Okei, kokeillaan asiallista vastausta:

-Ujous

-Epäsosiaalisuus

-Asioiden ja itseni ylianalysoiminen johon liittyen seuraava:

-Tietynlainen perfektionismi; En halua yrittää mitään ihmissuhdetta jos kaikki asiat elämässäni eivät ole 100% kunnossa

-Heikko itsetunto

Noilla seteillä ei auta se että olen komea, mukava, empaattinen, pitkä ja treenattu. Ätminkäiseksi päädyin kun en normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen kykene.

Ei aavistustakaan, mutta jokin kuitenkin, kun kelpaan vain naisille. Tämän hyväksyneenä olenkin viettänyt elämäni (42 vuotta) lesbona. 

Kun miehelle selviää, että minulla on

- hieno työura

- iso palkka

- paljon sijoituksia

- kallis auto

- sijoitusasunto

niin sen jälkeen olen hänelle kuin ilmaa. Muuten menisi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Haluan spirituaalisen miehen. 

Liekö johtuu siitä että jo kolmas viinilasillinen menossa, mutta luin ensin että "Haluan spitaalisen miehen." ja mietin että siinä tosiaan on fetissi joka saattaa kumppaniehdokkaita karsia.