Lue keskustelun säännöt.
Lapseni pitävät enemmän äitipuolestaan kuin minusta :(
03.07.2020 |
Minulla on siis kolme lasta, 13-vuotias tyttö, 7-vuotias poika ja 4-vuotias tyttö. Olemme lasten isän kanssa eronneet, kun kuopus oli 2-vuotias ja siitä asti lapset ovat olleet viikko-viikkosysteemillä. Ero tosiaan tapahtui miehen aloitteesta ja muutama kuukausi eron jälkeen alkoi seurustelemaan itseään kaksitoista vuotta nuoremman naisen kanssa. Muuttivat myös aika nopealla aikataululla yhteen, ovat nyt asuneet reilun vuoden saman katon alla.
Viimeisen vuoden aikana lapset ovat olleet yhä haluttomimpia tulemaan minun luokseni :(. Ollessaan täällä etenkin kaksi nuorinta kyselee jatkuvasti uuden äitipuolensa perään ja tänään kävi ilmi, että esikoinenkin on uskoutunut henkilökohtaisista asioistaan tälle äitipuolelle eikä minulle. Harmittaa niin vietävästi tämä tilanne ja mieli tekisi ottaa lapset kokonaan luokseni asumaan. Minä haluaisin olla se henkilö, jonka luokse lapseni kaipaavat ja kenelle he uskoutuvat. Voiko tälle tilanteelle mitään tehdä...
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaan nyt vähän enemmän tätä elariasiaa. Siis exä on tosiaan todella kovapalkkainen ja viisas sijoittaja. Meillä oli avioehto, joten erotessamme jäin todellakin tyhjän päälle ja exä sai kaiken omaisuuden. Oma palkkani on pieni ja siitä riittää juuri ja juuri kaikki pakollinen, eli ei todellakaan ole mahdollisuuksia lasten kanssa tehdä mitään maksullista huvia. Mäkkärikin on liian kallis. Elareita exä ei maksa, koska lapset asuvat viikko-viikko systeemillä. Exän mielestä tulotasojamme kompensoi juurikin se, että hän maksaa lasten harrastukset (teinin ratsastus, pojan jalkapallo) ja vie lapsia lomalle ulkomaille, ravintoloihin ja hoitaa kaikki suuremmat hankinnat, kuten vaikkapa polkupyörät ja tulevaisuudessa kortit ja mopot. Tätä vastaan on aika paha sanoa, kun exä vetoaa siihen, että lapset voisivat mielellään olla hänen luonaan sitten enemmän, jos minun kukkaroni ei kestä.
Valitettavasti tuo nyksä ei ilmeisesti edes omia lapsia halua. Sanoinkin joskus tuolle teinille, kun hehkutti taas kuinka kivaa äitipuolen kanssa on ollut, että mitäs sitten kun x saakin omia lapsia. No, tähän teini sitten totesi, että x ei halua omia lapsia ollenkaan. Sinänsä käy järkeen, koska on aika uranainen. Harmittaa, että nyksä sitten saa kaiken; hienon, katkeamattoman uran ja leikkiä vähän perhettä ilman niitä inhottavia velvollisuuksia.
Tuolla aiemmin joku kertoikin oman kokemuksensa, kuinka mies tsemppasi uuden naisen kanssa. Meillä ei edes exän kanssa ollut liitossamme mitään ongelmia, ero tuli tosiaan ihan tyhjästä. Silti huomaan nyt, kuinka paljon onnellisemmalta ja iloisemmalta exä vaikuttaa uuden naisensa kanssa. Huomaan väistämättä esim. somesta, että nyksä saa paljon parempaa kohtelua kuin minä ikinä. Ennen koronaa oli hienot luxuslomat (kerran lapsilla, muutaman kerran ilman) ja nykyinen talonsakin on hienompi kuin mitä meillä oli. Lasten kertoman perusteella exä tuo usein kukkia nykyiselleen ja kaikkea pientä hemmottelua. Minä en ikinä saanut sellaista kohtelua :(.
ap
Lähdetäänkö siitä että olet varmasti viehättävä nainen kun ex miehesi sinut aikanaan valitsi. Ehkä olisi aika sinun alkaa elää omaa elämää. Voisit varmaan löytää uuden miehen? Kyllä menet mukaan jalkapallokentän laidalle katsomaan pojan pelejä jne. Nuo kovapalkkaiset miehet ovat usein melko itsekkäitä ja toisilla ihmisillä on heille lähinnä välinearvoa. Häntä ei kiinnosta sinun hyvinvointi eikä osaa tai halua ajatella mitä perheen rikkominen tekee lapsille, kuinka sekaisin lapset menevät. Sinun täytyy nyt vaan kerätä itsesi etkä anna periksi tilanteessa.
Miksi ihmeessä syyttelet ap:n eksää? Minä tunnen erittäin monia kovapalkkaisia miehiä ja kaikki ne ovat hyviä, rakastavia, huomioonottavia perheenisiä.
Kertoo ap:sta aika tavalla, että hän kokee erossa menettäneensä kaiken: on siis avioehdosta huolimatta kokenut, että miehen omaisuus on hänenkin omaisuuttaan. Oikeastihan ap elää nyt vain sitä oman elintasonsa mukaista elämää, josta eksä hänet vähäksi aikaa nosti korkeammalle.
Se nyksä saattaa saada enemmän huomiota ja kukkapuskia, jos on vaikka sitä sorttia mikä on kiitollinen saamastaan huomiosta. Kiittikö ap eksäänsä ikinä siitä, että eksä takasi perheelle merkittävästi korkeamman elintason kuin mihin ap olisi itse pystynyt?
Muutenkin ap kuulostaa aika ankeuttajalta. Ratsastus on toki kallis harrastus, mutta jos tytär sitä harrastaa, miten äiti voi todeta ettei ymmärrä hevosista mitään? Alan kirjoja saa kirjastosta. Välittävä äiti opiskelee asiaa että voi edes kuunnella fiksun näköisenä -ja todellakin menee sinne kentän laidalle ja kilpailuja katsomaan sen sijaan että jäisi kotiin säälimään itseään kun pelkää eksän nyksää.
Ranskan opiskelu on myös halpaa, jopa ilmaista. Siihen on nimittäin ilmaisia appeja. Miksei ap kiinnostunut tyttärensä harrastuksista ennen kuin kuvioihin tuli eksän nyksä, joka on niistä kiinnostunut?
Tekeekö ap mitään, yhtään mitään, mikä tekisi hänestä mielenkiintoista juttuseuraa? Tekeekö mitään hauskaa tai kohottavaa vapaaviikoillaan? Onko kiitollinen omasta ajasta, tai siitä että mies takaa lapsille edelleen hyvä elintason -jopa niin, että ilmeisesti ottaisi ne kokonaan luokseen jos ap sallisi?
Ei. Ap vaan märisee ja säälii itseään.
Jännä juttu, että suhde kariutui.
No kyllä miehessä on vikaa kun rikkoo lapsiperheen. Aivan itse mies kuitenkin valitsi ap:n puolisokseen mutta ei sitten viitsinyt panostaan avioliittoon vaan lähti pakoon häntä koipien välissä. Tuskin ap olisi synnyttänyt kolmea lasta jos olisi tiennyt miten epäluotettava mies on. Ap olisi jatkanut yksin ja lapsettomana ja palkka olisi riittänyt. Hän uskoi että yhdessä perheenä rahat riittävät hyvään elintasoon. Ap:n tilanne on vaikea nyt, ennen avioeroa kaikki oli päällisin puolin hyvin. Kun hoitaa yksin kolmea pikkulasta ei paljoa ehdi panostaa uraan tai kielten opiskeluun.
1. Mistä tiedät, onko ap panostanut suhteeseen? Mies lähti, mutta mitä tapahtui sitä ennen?
2. Ap ei ole missään vaiheessa hoitanut yksin kolmea lasta. Ensin oli ydinperhe, eron jälkeen hänellä on joka toinen viikko vapaata. Minä tiedän muuten parikin kolmen lapsen äitiä, jotka ovat tehneet väitöskirjan siinä lapsiperhe-elämän sivussa.
3. Ei pidä sokeasti luottaa siihen, että mies elättää ad infinitum. Olisihan ap:n eksä voinut vaikka neliraajahalvaantua -tai kuolla. Mites ap sitten olisi suunsa pannut? Aina pitää taloudellisesti varautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisipa joku kustantanut minunkin lasten harrastuksia sekä kuskannut ja hoitanut niihin liittyvää työtä. Kolmen lapsen harrastusrumbassa tulee riittämään niin paljon kulua, työtä ja kyyditystä sekä ajanmenoa, että ole iloinen, kun joku muukin tekee jotain sen eteen. Yleensä täällä haukutaan, kun kukaan muu ei näistä vastuuta ota tai auta. Pääasia, että lapsi saa harrastaa, jos niin haluaa.
Mun lapsen äitipuoli on mukava ja järkevä ihminen, ihan alkuun hän suhtautui minuun kuin olisin joku kilpailija tai hirviö automaattisesti, koska tämmöistä voi kuulemma olettaa eksistä. Ja sen jälkeen, kun hän huomasi, että ei mulla ole mitään agendaa haastaa riitaa tai tehdä elämästä helvettiä, vaikeuttaa tilanteita jne, hän oli kuitenkin varovainen, eikä halunnut astua varpailleni. Sen jälkeen pyysin ja ehdotin, että hänellä olisi myös sananvalta lapseni asioissa. Nykyään on täysin ongelmatonta, ja voidaan puhua lapseni juhlissa ilman mitään jännitystä tai outoutta. Kaikki voivat paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teini jo sanonut, ettei haluaisi tulla joka toinen viikko luoksesi?
On sanonut muutaman kerran. Kouluvuoden aikana ehdotti sitä ja sanoi perusteeksi sen, että äitipuoli osaa auttaa läksyissä yms paremmin ja että isältä on lyhyempi matka koululle (isältään menee kävellen 20min ja julkisilla suunnilleen sama, minulta menee julkisilla n.40min joka ei sekään nyt kauhean paha ole). Viimeksi sanoi tätä kesäloman alussa ja silloin perusteli sillä, että olisi kuulemma kiva olla välillä rauhassa ilman pikkusisaruksia.
apNo, mikset anna tytön muuttaa isälleen vaikka pariksi kuukaudeksi kokeeksi? Lapsen etuhan on tärkein, eivät sinun tunteesi.
Mitä vanhempi tyttö on, sitä tärkeämpää on tuokin, että osataan läksyissä auttaa. Tulevaisuus kärsii, jos joka toinen viikko jää läksyt tekemättä, kun äiti ei osaa auttaa.
Jotenkin tulee sellainen tunne ettei tämä teini sinua oikeasti kiinnosta, kun et ole viitsinyt edes hevosharrastuksesta hankkia itsellesi tietoja. Kahdehdit vaan äitipuolen ranskantaitoa, vaikka sinulla olisi joka toinen viikko aikaa sitä opiskella -jos OIKEASTI haluaisit jakaa näitä asioita tyttäresi kanssa.
Mitä ideaa on opiskella hevosharrastusta jos ei ole rahaa ratsastaa? Normi koululainen ei tarvitse joka päivä kotona apuopettajaa. Ehkä tyttö on kiinnostunut näistä asioista vasta äitipuolen myötä. Älä ainakaan anna tytön muuttaa isälle.
Jos minun lapseni harrastaa jotain, minä aivan tasan varmasti opiskelen itselleni vähintään perustiedot siitä harrastuksesta. Ei minun ole sitä itse pakko harrastaa, mutta tuo on pelkästään turvallisuustekijä: minun täytyy tietää riittävästi, voidakseni arvioida (esim. ratsastuksen kyseessä ollessa) on talli turvallinen, valmentaja hyvä jne.
Normaalit vanhemmat on kiinnostuneita lastensa tärkeistä jutuista, vaikka ne tulisivatkin kuvioihin vasta äitipuolen myötä. Eihän sen lapsen kanssa voi edes keskustella siitä harrastuksesta, ellei tiedä siitä mitään.
Aika ymmärrettävää, että teini pitää enemmän aikuisesta, joka osoittaa kiinostusta hänelle tärkeitä asioita kohtaan kuin aikuisesta, joka osoittaa välinpitämättömyyttä sillä, että ei tule edes kilpailuihin.
Vierailija kirjoitti:
Voit myös ajatella että on sellainenkin vaihtoehto että isä olisi hylännyt lapset ja saisit vain kelan minimielarit. Näyttäisi vaikka yrittäjänä nollatulosta vaikka olisi rahaa. Lapsiasi kiusattaisiin koulussa köyhyydestä ja huonoista vaatteista. Ehkä tilanne nyt on parempi jollain tapaa.
Tossa tilanteessa ap tosiaan saisi ne kaikki elarit + mahdollisesti muita tukia siihen päälle. Todennäköisesti omat tulot olisivat pienemmät, mutta tuet kompensoisivat, eikä olisi myös tuota jännitettä isikodin paremman taloustilanteen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaan nyt vähän enemmän tätä elariasiaa. Siis exä on tosiaan todella kovapalkkainen ja viisas sijoittaja. Meillä oli avioehto, joten erotessamme jäin todellakin tyhjän päälle ja exä sai kaiken omaisuuden. Oma palkkani on pieni ja siitä riittää juuri ja juuri kaikki pakollinen, eli ei todellakaan ole mahdollisuuksia lasten kanssa tehdä mitään maksullista huvia. Mäkkärikin on liian kallis. Elareita exä ei maksa, koska lapset asuvat viikko-viikko systeemillä. Exän mielestä tulotasojamme kompensoi juurikin se, että hän maksaa lasten harrastukset (teinin ratsastus, pojan jalkapallo) ja vie lapsia lomalle ulkomaille, ravintoloihin ja hoitaa kaikki suuremmat hankinnat, kuten vaikkapa polkupyörät ja tulevaisuudessa kortit ja mopot. Tätä vastaan on aika paha sanoa, kun exä vetoaa siihen, että lapset voisivat mielellään olla hänen luonaan sitten enemmän, jos minun kukkaroni ei kestä.
Valitettavasti tuo nyksä ei ilmeisesti edes omia lapsia halua. Sanoinkin joskus tuolle teinille, kun hehkutti taas kuinka kivaa äitipuolen kanssa on ollut, että mitäs sitten kun x saakin omia lapsia. No, tähän teini sitten totesi, että x ei halua omia lapsia ollenkaan. Sinänsä käy järkeen, koska on aika uranainen. Harmittaa, että nyksä sitten saa kaiken; hienon, katkeamattoman uran ja leikkiä vähän perhettä ilman niitä inhottavia velvollisuuksia.
Tuolla aiemmin joku kertoikin oman kokemuksensa, kuinka mies tsemppasi uuden naisen kanssa. Meillä ei edes exän kanssa ollut liitossamme mitään ongelmia, ero tuli tosiaan ihan tyhjästä. Silti huomaan nyt, kuinka paljon onnellisemmalta ja iloisemmalta exä vaikuttaa uuden naisensa kanssa. Huomaan väistämättä esim. somesta, että nyksä saa paljon parempaa kohtelua kuin minä ikinä. Ennen koronaa oli hienot luxuslomat (kerran lapsilla, muutaman kerran ilman) ja nykyinen talonsakin on hienompi kuin mitä meillä oli. Lasten kertoman perusteella exä tuo usein kukkia nykyiselleen ja kaikkea pientä hemmottelua. Minä en ikinä saanut sellaista kohtelua :(.
ap
Lähdetäänkö siitä että olet varmasti viehättävä nainen kun ex miehesi sinut aikanaan valitsi. Ehkä olisi aika sinun alkaa elää omaa elämää. Voisit varmaan löytää uuden miehen? Kyllä menet mukaan jalkapallokentän laidalle katsomaan pojan pelejä jne. Nuo kovapalkkaiset miehet ovat usein melko itsekkäitä ja toisilla ihmisillä on heille lähinnä välinearvoa. Häntä ei kiinnosta sinun hyvinvointi eikä osaa tai halua ajatella mitä perheen rikkominen tekee lapsille, kuinka sekaisin lapset menevät. Sinun täytyy nyt vaan kerätä itsesi etkä anna periksi tilanteessa.
Miksi ihmeessä syyttelet ap:n eksää? Minä tunnen erittäin monia kovapalkkaisia miehiä ja kaikki ne ovat hyviä, rakastavia, huomioonottavia perheenisiä.
Kertoo ap:sta aika tavalla, että hän kokee erossa menettäneensä kaiken: on siis avioehdosta huolimatta kokenut, että miehen omaisuus on hänenkin omaisuuttaan. Oikeastihan ap elää nyt vain sitä oman elintasonsa mukaista elämää, josta eksä hänet vähäksi aikaa nosti korkeammalle.
Se nyksä saattaa saada enemmän huomiota ja kukkapuskia, jos on vaikka sitä sorttia mikä on kiitollinen saamastaan huomiosta. Kiittikö ap eksäänsä ikinä siitä, että eksä takasi perheelle merkittävästi korkeamman elintason kuin mihin ap olisi itse pystynyt?
Muutenkin ap kuulostaa aika ankeuttajalta. Ratsastus on toki kallis harrastus, mutta jos tytär sitä harrastaa, miten äiti voi todeta ettei ymmärrä hevosista mitään? Alan kirjoja saa kirjastosta. Välittävä äiti opiskelee asiaa että voi edes kuunnella fiksun näköisenä -ja todellakin menee sinne kentän laidalle ja kilpailuja katsomaan sen sijaan että jäisi kotiin säälimään itseään kun pelkää eksän nyksää.
Ranskan opiskelu on myös halpaa, jopa ilmaista. Siihen on nimittäin ilmaisia appeja. Miksei ap kiinnostunut tyttärensä harrastuksista ennen kuin kuvioihin tuli eksän nyksä, joka on niistä kiinnostunut?
Tekeekö ap mitään, yhtään mitään, mikä tekisi hänestä mielenkiintoista juttuseuraa? Tekeekö mitään hauskaa tai kohottavaa vapaaviikoillaan? Onko kiitollinen omasta ajasta, tai siitä että mies takaa lapsille edelleen hyvä elintason -jopa niin, että ilmeisesti ottaisi ne kokonaan luokseen jos ap sallisi?
Ei. Ap vaan märisee ja säälii itseään.
Jännä juttu, että suhde kariutui.
No kyllä miehessä on vikaa kun rikkoo lapsiperheen. Aivan itse mies kuitenkin valitsi ap:n puolisokseen mutta ei sitten viitsinyt panostaan avioliittoon vaan lähti pakoon häntä koipien välissä. Tuskin ap olisi synnyttänyt kolmea lasta jos olisi tiennyt miten epäluotettava mies on. Ap olisi jatkanut yksin ja lapsettomana ja palkka olisi riittänyt. Hän uskoi että yhdessä perheenä rahat riittävät hyvään elintasoon. Ap:n tilanne on vaikea nyt, ennen avioeroa kaikki oli päällisin puolin hyvin. Kun hoitaa yksin kolmea pikkulasta ei paljoa ehdi panostaa uraan tai kielten opiskeluun.
Olen tältä palstalta oppinut, että naiset hakevat 70 % eroista, mutta vain siksi, että miehet ovat ensin niin ikäviä että on pakko. Ja kun ero tulee miehelle täytenä yllätyksenä, OIKEASTI nainen on yrittänyt jo vaikka kuinka kauan puhua ja saada miestä pariterapiaan. Ero ei siis tavallaan ole naisen syy, vaikka nainen miehen jättääkin.
Mutta kun ap:lle tulee ero täytenä yllätyksenä, kyse on vain ja ainoastaan siitä, että mies rikkoi perheen? Entä jos mies on yrittänyt kauan saada suhdetta paremmaksi, mutta ap on elänyt omassa pikkuvaimokuplassaan, missä mies elättää mutta sitä ei tarvitse siitä kiittää?
Ap:n kiittämätön asenne paistaa kaikesta läpi. Lapsilla on paljon korkeampi elintaso kuin mihin hänellä olisi varaa, itse joutuu maksamaan vain lasten ruoat omalla viikollaan, ja silti ollaan kateellisia ja katkeria.
Oikeasti naiset, jos annatte miehen elättää itsenne, tehkää sille edes selväksi että arvostatte sitä. Kukaan mies ei tahdo olla pelkkä lompakko ja kuljetuspalvelu Isi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle ap: onko lastesi äitipuoli sellainen nainen, millainen haluaisit itsekin olla? Kaunis, hoikka, fiksu, uraa tehnyt ja hyvissä varoissa? Jos tämä nainen olisi ruma, lihava, pitkäaikaistyötön ja köyhä, mutta lapsesi silti pitäisivät hänestä, kokisitko tilanteen silloin erilaiseksi?
Helppohan sitä on olla uraa tehnyt ja hyvissä varoissa, kun uraa ei ole rikkonut kolmen lapsen vanhempainvapaat ja lasten kulut.
Kuulostaa siltä, että ap:n ex on halunnut lapsilleen äidiksi ap:n kaltaisen ei-urasuuntautuneen naisen ja kun tämä on hommansa hoitanut ja kolme lasta synnyttänyt, vaimo on mennyt vaihtoon. Sitten mies on halunnutkin uranaisen, jonka kanssa reissata ja pitää hauskaa plus joka toinen viikko leikkiä perhettä uuden nuoremman kumppanin kanssa.
Mies oli suojannut omaisuutensa eron varalta eli taisi olla ihan suunnitelmallinen juttu. Symppaan kyllä ap:tä tässä tilanteessa.
Juurikin näin. Ap:ta on käytetty synnyttäjänä. Tuo avioehto puhuu sen puolesta.
Avioehto on ihan normisettiä jos tuloerot on isot, tai jos toinen on yrittäjä, tai jos omaisuutta on ylipäänsä vähän enemmän.
Kunpa te persaukiset tajuaisitte tämän. Ei tarvitsisi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä normaaleista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa ap, että millainen luonne sinulla on? Miten kuvailisit "vieraan suulla" itseäsi?
Osaatko kertoa miksi mies halusi erota? Miltä ero sinusta tuntui?
No, veikkaisin että olen ihan normaali ihminen. Siivooja ammatiltani, aika rauhallinen ja perhehenkinen. Mielestäni olen (ainakin pyrin) mukava ja perusiloinen henkilö.
En osaa yhtään sanoa, miksi exä halusi erota. Kaikki oli ihan hyvin ennen eroa ja ero tosiaan tuli ihan puskista. Ero herätti paljon negatiivisia tunteita ja tuntuu vieläkin, että maailma on niin epäreilu. Ärsyttää myös, että exä riisti lapsiltamme ydinperheen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaan nyt vähän enemmän tätä elariasiaa. Siis exä on tosiaan todella kovapalkkainen ja viisas sijoittaja. Meillä oli avioehto, joten erotessamme jäin todellakin tyhjän päälle ja exä sai kaiken omaisuuden. Oma palkkani on pieni ja siitä riittää juuri ja juuri kaikki pakollinen, eli ei todellakaan ole mahdollisuuksia lasten kanssa tehdä mitään maksullista huvia. Mäkkärikin on liian kallis. Elareita exä ei maksa, koska lapset asuvat viikko-viikko systeemillä. Exän mielestä tulotasojamme kompensoi juurikin se, että hän maksaa lasten harrastukset (teinin ratsastus, pojan jalkapallo) ja vie lapsia lomalle ulkomaille, ravintoloihin ja hoitaa kaikki suuremmat hankinnat, kuten vaikkapa polkupyörät ja tulevaisuudessa kortit ja mopot. Tätä vastaan on aika paha sanoa, kun exä vetoaa siihen, että lapset voisivat mielellään olla hänen luonaan sitten enemmän, jos minun kukkaroni ei kestä.
Valitettavasti tuo nyksä ei ilmeisesti edes omia lapsia halua. Sanoinkin joskus tuolle teinille, kun hehkutti taas kuinka kivaa äitipuolen kanssa on ollut, että mitäs sitten kun x saakin omia lapsia. No, tähän teini sitten totesi, että x ei halua omia lapsia ollenkaan. Sinänsä käy järkeen, koska on aika uranainen. Harmittaa, että nyksä sitten saa kaiken; hienon, katkeamattoman uran ja leikkiä vähän perhettä ilman niitä inhottavia velvollisuuksia.
Tuolla aiemmin joku kertoikin oman kokemuksensa, kuinka mies tsemppasi uuden naisen kanssa. Meillä ei edes exän kanssa ollut liitossamme mitään ongelmia, ero tuli tosiaan ihan tyhjästä. Silti huomaan nyt, kuinka paljon onnellisemmalta ja iloisemmalta exä vaikuttaa uuden naisensa kanssa. Huomaan väistämättä esim. somesta, että nyksä saa paljon parempaa kohtelua kuin minä ikinä. Ennen koronaa oli hienot luxuslomat (kerran lapsilla, muutaman kerran ilman) ja nykyinen talonsakin on hienompi kuin mitä meillä oli. Lasten kertoman perusteella exä tuo usein kukkia nykyiselleen ja kaikkea pientä hemmottelua. Minä en ikinä saanut sellaista kohtelua :(.
ap
Lähdetäänkö siitä että olet varmasti viehättävä nainen kun ex miehesi sinut aikanaan valitsi. Ehkä olisi aika sinun alkaa elää omaa elämää. Voisit varmaan löytää uuden miehen? Kyllä menet mukaan jalkapallokentän laidalle katsomaan pojan pelejä jne. Nuo kovapalkkaiset miehet ovat usein melko itsekkäitä ja toisilla ihmisillä on heille lähinnä välinearvoa. Häntä ei kiinnosta sinun hyvinvointi eikä osaa tai halua ajatella mitä perheen rikkominen tekee lapsille, kuinka sekaisin lapset menevät. Sinun täytyy nyt vaan kerätä itsesi etkä anna periksi tilanteessa.
Miksi ihmeessä syyttelet ap:n eksää? Minä tunnen erittäin monia kovapalkkaisia miehiä ja kaikki ne ovat hyviä, rakastavia, huomioonottavia perheenisiä.
Kertoo ap:sta aika tavalla, että hän kokee erossa menettäneensä kaiken: on siis avioehdosta huolimatta kokenut, että miehen omaisuus on hänenkin omaisuuttaan. Oikeastihan ap elää nyt vain sitä oman elintasonsa mukaista elämää, josta eksä hänet vähäksi aikaa nosti korkeammalle.
Se nyksä saattaa saada enemmän huomiota ja kukkapuskia, jos on vaikka sitä sorttia mikä on kiitollinen saamastaan huomiosta. Kiittikö ap eksäänsä ikinä siitä, että eksä takasi perheelle merkittävästi korkeamman elintason kuin mihin ap olisi itse pystynyt?
Muutenkin ap kuulostaa aika ankeuttajalta. Ratsastus on toki kallis harrastus, mutta jos tytär sitä harrastaa, miten äiti voi todeta ettei ymmärrä hevosista mitään? Alan kirjoja saa kirjastosta. Välittävä äiti opiskelee asiaa että voi edes kuunnella fiksun näköisenä -ja todellakin menee sinne kentän laidalle ja kilpailuja katsomaan sen sijaan että jäisi kotiin säälimään itseään kun pelkää eksän nyksää.
Ranskan opiskelu on myös halpaa, jopa ilmaista. Siihen on nimittäin ilmaisia appeja. Miksei ap kiinnostunut tyttärensä harrastuksista ennen kuin kuvioihin tuli eksän nyksä, joka on niistä kiinnostunut?
Tekeekö ap mitään, yhtään mitään, mikä tekisi hänestä mielenkiintoista juttuseuraa? Tekeekö mitään hauskaa tai kohottavaa vapaaviikoillaan? Onko kiitollinen omasta ajasta, tai siitä että mies takaa lapsille edelleen hyvä elintason -jopa niin, että ilmeisesti ottaisi ne kokonaan luokseen jos ap sallisi?
Ei. Ap vaan märisee ja säälii itseään.
Jännä juttu, että suhde kariutui.
No kyllä miehessä on vikaa kun rikkoo lapsiperheen. Aivan itse mies kuitenkin valitsi ap:n puolisokseen mutta ei sitten viitsinyt panostaan avioliittoon vaan lähti pakoon häntä koipien välissä. Tuskin ap olisi synnyttänyt kolmea lasta jos olisi tiennyt miten epäluotettava mies on. Ap olisi jatkanut yksin ja lapsettomana ja palkka olisi riittänyt. Hän uskoi että yhdessä perheenä rahat riittävät hyvään elintasoon. Ap:n tilanne on vaikea nyt, ennen avioeroa kaikki oli päällisin puolin hyvin. Kun hoitaa yksin kolmea pikkulasta ei paljoa ehdi panostaa uraan tai kielten opiskeluun.
Olen tältä palstalta oppinut, että naiset hakevat 70 % eroista, mutta vain siksi, että miehet ovat ensin niin ikäviä että on pakko. Ja kun ero tulee miehelle täytenä yllätyksenä, OIKEASTI nainen on yrittänyt jo vaikka kuinka kauan puhua ja saada miestä pariterapiaan. Ero ei siis tavallaan ole naisen syy, vaikka nainen miehen jättääkin.
Mutta kun ap:lle tulee ero täytenä yllätyksenä, kyse on vain ja ainoastaan siitä, että mies rikkoi perheen? Entä jos mies on yrittänyt kauan saada suhdetta paremmaksi, mutta ap on elänyt omassa pikkuvaimokuplassaan, missä mies elättää mutta sitä ei tarvitse siitä kiittää?
Ap:n kiittämätön asenne paistaa kaikesta läpi. Lapsilla on paljon korkeampi elintaso kuin mihin hänellä olisi varaa, itse joutuu maksamaan vain lasten ruoat omalla viikollaan, ja silti ollaan kateellisia ja katkeria.
Oikeasti naiset, jos annatte miehen elättää itsenne, tehkää sille edes selväksi että arvostatte sitä. Kukaan mies ei tahdo olla pelkkä lompakko ja kuljetuspalvelu Isi.
Minä en ikinä lähtis avioliittoon, missä tienestit ovat epätasapainossa. Taloudellinen epätasa-arvoisuus ja sen tuomat ilmiöt ovat hirveä rasite parisuhteessa, sekä hirveä rasite sen jälkeen, jos liitto purkautuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaan nyt vähän enemmän tätä elariasiaa. Siis exä on tosiaan todella kovapalkkainen ja viisas sijoittaja. Meillä oli avioehto, joten erotessamme jäin todellakin tyhjän päälle ja exä sai kaiken omaisuuden. Oma palkkani on pieni ja siitä riittää juuri ja juuri kaikki pakollinen, eli ei todellakaan ole mahdollisuuksia lasten kanssa tehdä mitään maksullista huvia. Mäkkärikin on liian kallis. Elareita exä ei maksa, koska lapset asuvat viikko-viikko systeemillä. Exän mielestä tulotasojamme kompensoi juurikin se, että hän maksaa lasten harrastukset (teinin ratsastus, pojan jalkapallo) ja vie lapsia lomalle ulkomaille, ravintoloihin ja hoitaa kaikki suuremmat hankinnat, kuten vaikkapa polkupyörät ja tulevaisuudessa kortit ja mopot. Tätä vastaan on aika paha sanoa, kun exä vetoaa siihen, että lapset voisivat mielellään olla hänen luonaan sitten enemmän, jos minun kukkaroni ei kestä.
Valitettavasti tuo nyksä ei ilmeisesti edes omia lapsia halua. Sanoinkin joskus tuolle teinille, kun hehkutti taas kuinka kivaa äitipuolen kanssa on ollut, että mitäs sitten kun x saakin omia lapsia. No, tähän teini sitten totesi, että x ei halua omia lapsia ollenkaan. Sinänsä käy järkeen, koska on aika uranainen. Harmittaa, että nyksä sitten saa kaiken; hienon, katkeamattoman uran ja leikkiä vähän perhettä ilman niitä inhottavia velvollisuuksia.
Tuolla aiemmin joku kertoikin oman kokemuksensa, kuinka mies tsemppasi uuden naisen kanssa. Meillä ei edes exän kanssa ollut liitossamme mitään ongelmia, ero tuli tosiaan ihan tyhjästä. Silti huomaan nyt, kuinka paljon onnellisemmalta ja iloisemmalta exä vaikuttaa uuden naisensa kanssa. Huomaan väistämättä esim. somesta, että nyksä saa paljon parempaa kohtelua kuin minä ikinä. Ennen koronaa oli hienot luxuslomat (kerran lapsilla, muutaman kerran ilman) ja nykyinen talonsakin on hienompi kuin mitä meillä oli. Lasten kertoman perusteella exä tuo usein kukkia nykyiselleen ja kaikkea pientä hemmottelua. Minä en ikinä saanut sellaista kohtelua :(.
ap
Lähdetäänkö siitä että olet varmasti viehättävä nainen kun ex miehesi sinut aikanaan valitsi. Ehkä olisi aika sinun alkaa elää omaa elämää. Voisit varmaan löytää uuden miehen? Kyllä menet mukaan jalkapallokentän laidalle katsomaan pojan pelejä jne. Nuo kovapalkkaiset miehet ovat usein melko itsekkäitä ja toisilla ihmisillä on heille lähinnä välinearvoa. Häntä ei kiinnosta sinun hyvinvointi eikä osaa tai halua ajatella mitä perheen rikkominen tekee lapsille, kuinka sekaisin lapset menevät. Sinun täytyy nyt vaan kerätä itsesi etkä anna periksi tilanteessa.
Miksi ihmeessä syyttelet ap:n eksää? Minä tunnen erittäin monia kovapalkkaisia miehiä ja kaikki ne ovat hyviä, rakastavia, huomioonottavia perheenisiä.
Kertoo ap:sta aika tavalla, että hän kokee erossa menettäneensä kaiken: on siis avioehdosta huolimatta kokenut, että miehen omaisuus on hänenkin omaisuuttaan. Oikeastihan ap elää nyt vain sitä oman elintasonsa mukaista elämää, josta eksä hänet vähäksi aikaa nosti korkeammalle.
Se nyksä saattaa saada enemmän huomiota ja kukkapuskia, jos on vaikka sitä sorttia mikä on kiitollinen saamastaan huomiosta. Kiittikö ap eksäänsä ikinä siitä, että eksä takasi perheelle merkittävästi korkeamman elintason kuin mihin ap olisi itse pystynyt?
Muutenkin ap kuulostaa aika ankeuttajalta. Ratsastus on toki kallis harrastus, mutta jos tytär sitä harrastaa, miten äiti voi todeta ettei ymmärrä hevosista mitään? Alan kirjoja saa kirjastosta. Välittävä äiti opiskelee asiaa että voi edes kuunnella fiksun näköisenä -ja todellakin menee sinne kentän laidalle ja kilpailuja katsomaan sen sijaan että jäisi kotiin säälimään itseään kun pelkää eksän nyksää.
Ranskan opiskelu on myös halpaa, jopa ilmaista. Siihen on nimittäin ilmaisia appeja. Miksei ap kiinnostunut tyttärensä harrastuksista ennen kuin kuvioihin tuli eksän nyksä, joka on niistä kiinnostunut?
Tekeekö ap mitään, yhtään mitään, mikä tekisi hänestä mielenkiintoista juttuseuraa? Tekeekö mitään hauskaa tai kohottavaa vapaaviikoillaan? Onko kiitollinen omasta ajasta, tai siitä että mies takaa lapsille edelleen hyvä elintason -jopa niin, että ilmeisesti ottaisi ne kokonaan luokseen jos ap sallisi?
Ei. Ap vaan märisee ja säälii itseään.
Jännä juttu, että suhde kariutui.
No kyllä miehessä on vikaa kun rikkoo lapsiperheen. Aivan itse mies kuitenkin valitsi ap:n puolisokseen mutta ei sitten viitsinyt panostaan avioliittoon vaan lähti pakoon häntä koipien välissä. Tuskin ap olisi synnyttänyt kolmea lasta jos olisi tiennyt miten epäluotettava mies on. Ap olisi jatkanut yksin ja lapsettomana ja palkka olisi riittänyt. Hän uskoi että yhdessä perheenä rahat riittävät hyvään elintasoon. Ap:n tilanne on vaikea nyt, ennen avioeroa kaikki oli päällisin puolin hyvin. Kun hoitaa yksin kolmea pikkulasta ei paljoa ehdi panostaa uraan tai kielten opiskeluun.
Olen tältä palstalta oppinut, että naiset hakevat 70 % eroista, mutta vain siksi, että miehet ovat ensin niin ikäviä että on pakko. Ja kun ero tulee miehelle täytenä yllätyksenä, OIKEASTI nainen on yrittänyt jo vaikka kuinka kauan puhua ja saada miestä pariterapiaan. Ero ei siis tavallaan ole naisen syy, vaikka nainen miehen jättääkin.
Mutta kun ap:lle tulee ero täytenä yllätyksenä, kyse on vain ja ainoastaan siitä, että mies rikkoi perheen? Entä jos mies on yrittänyt kauan saada suhdetta paremmaksi, mutta ap on elänyt omassa pikkuvaimokuplassaan, missä mies elättää mutta sitä ei tarvitse siitä kiittää?
Ap:n kiittämätön asenne paistaa kaikesta läpi. Lapsilla on paljon korkeampi elintaso kuin mihin hänellä olisi varaa, itse joutuu maksamaan vain lasten ruoat omalla viikollaan, ja silti ollaan kateellisia ja katkeria.
Oikeasti naiset, jos annatte miehen elättää itsenne, tehkää sille edes selväksi että arvostatte sitä. Kukaan mies ei tahdo olla pelkkä lompakko ja kuljetuspalvelu Isi.
Ap on katkera avioerosta ja täysin ymmärrettävästi. Mistä keksit että hän olisi ollut kiittämätön avioliiton aikana? Mies valitsi vähän koulutetun naisen itse ja jätti kuin nallin kalliolle kolmen lapsen jälkeen. Olisi mies voinut ottaa jonkun maisterin mutta avioehto ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu silloin.Minä symppaan ap: ta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketä muutakaan kuin itseään voi syyttää jos on väärän kumppanin hankkinut? Kenen vika jos on mennyt pieleen suunnitelmat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle ap: onko lastesi äitipuoli sellainen nainen, millainen haluaisit itsekin olla? Kaunis, hoikka, fiksu, uraa tehnyt ja hyvissä varoissa? Jos tämä nainen olisi ruma, lihava, pitkäaikaistyötön ja köyhä, mutta lapsesi silti pitäisivät hänestä, kokisitko tilanteen silloin erilaiseksi?
Helppohan sitä on olla uraa tehnyt ja hyvissä varoissa, kun uraa ei ole rikkonut kolmen lapsen vanhempainvapaat ja lasten kulut.
Kuulostaa siltä, että ap:n ex on halunnut lapsilleen äidiksi ap:n kaltaisen ei-urasuuntautuneen naisen ja kun tämä on hommansa hoitanut ja kolme lasta synnyttänyt, vaimo on mennyt vaihtoon. Sitten mies on halunnutkin uranaisen, jonka kanssa reissata ja pitää hauskaa plus joka toinen viikko leikkiä perhettä uuden nuoremman kumppanin kanssa.
Mies oli suojannut omaisuutensa eron varalta eli taisi olla ihan suunnitelmallinen juttu. Symppaan kyllä ap:tä tässä tilanteessa.
Avioehto on aivan normaali käytäntö silloin, kun omaisuusero on suuri. Olisi ollut aika epäoikeudenmukaista, jos ap olisi saanut kupattua puolet omaisuudesta vain siksi, että OMASTA VAPAASTA TAHDOSTAAN tehnyt eksälleen kolme lasta. Ja yhtä hyvin tasinko olisi tehty, jos ap olisi löytänyt itselleen jokun uuden orin... Naiset niitä eroja enemmän hakevat.
Eksähän on ilmaissut halunsa pitää lapsia enemmänkin luonaan. Eli ihan mielellään maksaisi lapsille koko ajan saman elintason. Lapsillakaan ei taitaisi olla mitään tätä vastaan. Ap vaan on itsekäs ja tahtoo väkisin pitää lapsia jossain vuokraluukussa joka toinen viikko.
Jos tulee suhteeseen niin, ettei ole kuin tuulen huuhtoma p*erse, on ihan oikein että lähteekin sieltä niin.
t: nainen, joka on se omistava osapuoli -ja todellakin meillä on avioehto.
Avioehto on järkevä uusperhetilanteessa tai jos naimisiin mennään vanhemmalla iällä ja omaisuutta on jo kertynyt.
Jos yhteen mennään nuorina ja omaisuus rakennetaan yhdessä vuosien varrella niin kyllä reilua on se, että omaisuutta erossa myös tasataan. Usein nainen olemalla kotona lapsia hoitamassa mahdollistaa miehen uran rakentamisen, pitkät päivät ja työmatkat sekä mahdolliset ulkomaankomennukset. Tällöin eron sattuessa on ihan reilua, että kotona ollut osapuoli saa kompensaatiota kotona perheen eteen tekemästään työstä. Muutenhan se uratykki olisi joutunut kalliillla ostamaan lastenhoitopalveluita tai vastaavasti tinkimään urastaan.
Meillä myös minä olen enemmän omistava osapuoli eikä meillä ole avioehtoa. Olemme mieheni kanssa sopineet, että hän vakituisessa työssä olevana maksaa asumisen ja laskut ja minä säästän ja sijoitan palkkani pääosin. Säästöt ovat meidän perheen yhteisiä, vaikka ne nimellisesti ovatkin minun nimissäni.
Avioliittohan päättyy aina, joko eroon tai kuolemaan, ja sen päättyessä tehdään ositus. Osituksessa omaisuutta voi sitten tasata, näin olemme miettineet kuoleman varaltakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaan nyt vähän enemmän tätä elariasiaa. Siis exä on tosiaan todella kovapalkkainen ja viisas sijoittaja. Meillä oli avioehto, joten erotessamme jäin todellakin tyhjän päälle ja exä sai kaiken omaisuuden. Oma palkkani on pieni ja siitä riittää juuri ja juuri kaikki pakollinen, eli ei todellakaan ole mahdollisuuksia lasten kanssa tehdä mitään maksullista huvia. Mäkkärikin on liian kallis. Elareita exä ei maksa, koska lapset asuvat viikko-viikko systeemillä. Exän mielestä tulotasojamme kompensoi juurikin se, että hän maksaa lasten harrastukset (teinin ratsastus, pojan jalkapallo) ja vie lapsia lomalle ulkomaille, ravintoloihin ja hoitaa kaikki suuremmat hankinnat, kuten vaikkapa polkupyörät ja tulevaisuudessa kortit ja mopot. Tätä vastaan on aika paha sanoa, kun exä vetoaa siihen, että lapset voisivat mielellään olla hänen luonaan sitten enemmän, jos minun kukkaroni ei kestä.
Valitettavasti tuo nyksä ei ilmeisesti edes omia lapsia halua. Sanoinkin joskus tuolle teinille, kun hehkutti taas kuinka kivaa äitipuolen kanssa on ollut, että mitäs sitten kun x saakin omia lapsia. No, tähän teini sitten totesi, että x ei halua omia lapsia ollenkaan. Sinänsä käy järkeen, koska on aika uranainen. Harmittaa, että nyksä sitten saa kaiken; hienon, katkeamattoman uran ja leikkiä vähän perhettä ilman niitä inhottavia velvollisuuksia.
Tuolla aiemmin joku kertoikin oman kokemuksensa, kuinka mies tsemppasi uuden naisen kanssa. Meillä ei edes exän kanssa ollut liitossamme mitään ongelmia, ero tuli tosiaan ihan tyhjästä. Silti huomaan nyt, kuinka paljon onnellisemmalta ja iloisemmalta exä vaikuttaa uuden naisensa kanssa. Huomaan väistämättä esim. somesta, että nyksä saa paljon parempaa kohtelua kuin minä ikinä. Ennen koronaa oli hienot luxuslomat (kerran lapsilla, muutaman kerran ilman) ja nykyinen talonsakin on hienompi kuin mitä meillä oli. Lasten kertoman perusteella exä tuo usein kukkia nykyiselleen ja kaikkea pientä hemmottelua. Minä en ikinä saanut sellaista kohtelua :(.
ap
Lähdetäänkö siitä että olet varmasti viehättävä nainen kun ex miehesi sinut aikanaan valitsi. Ehkä olisi aika sinun alkaa elää omaa elämää. Voisit varmaan löytää uuden miehen? Kyllä menet mukaan jalkapallokentän laidalle katsomaan pojan pelejä jne. Nuo kovapalkkaiset miehet ovat usein melko itsekkäitä ja toisilla ihmisillä on heille lähinnä välinearvoa. Häntä ei kiinnosta sinun hyvinvointi eikä osaa tai halua ajatella mitä perheen rikkominen tekee lapsille, kuinka sekaisin lapset menevät. Sinun täytyy nyt vaan kerätä itsesi etkä anna periksi tilanteessa.
Miksi ihmeessä syyttelet ap:n eksää? Minä tunnen erittäin monia kovapalkkaisia miehiä ja kaikki ne ovat hyviä, rakastavia, huomioonottavia perheenisiä.
Kertoo ap:sta aika tavalla, että hän kokee erossa menettäneensä kaiken: on siis avioehdosta huolimatta kokenut, että miehen omaisuus on hänenkin omaisuuttaan. Oikeastihan ap elää nyt vain sitä oman elintasonsa mukaista elämää, josta eksä hänet vähäksi aikaa nosti korkeammalle.
Se nyksä saattaa saada enemmän huomiota ja kukkapuskia, jos on vaikka sitä sorttia mikä on kiitollinen saamastaan huomiosta. Kiittikö ap eksäänsä ikinä siitä, että eksä takasi perheelle merkittävästi korkeamman elintason kuin mihin ap olisi itse pystynyt?
Muutenkin ap kuulostaa aika ankeuttajalta. Ratsastus on toki kallis harrastus, mutta jos tytär sitä harrastaa, miten äiti voi todeta ettei ymmärrä hevosista mitään? Alan kirjoja saa kirjastosta. Välittävä äiti opiskelee asiaa että voi edes kuunnella fiksun näköisenä -ja todellakin menee sinne kentän laidalle ja kilpailuja katsomaan sen sijaan että jäisi kotiin säälimään itseään kun pelkää eksän nyksää.
Ranskan opiskelu on myös halpaa, jopa ilmaista. Siihen on nimittäin ilmaisia appeja. Miksei ap kiinnostunut tyttärensä harrastuksista ennen kuin kuvioihin tuli eksän nyksä, joka on niistä kiinnostunut?
Tekeekö ap mitään, yhtään mitään, mikä tekisi hänestä mielenkiintoista juttuseuraa? Tekeekö mitään hauskaa tai kohottavaa vapaaviikoillaan? Onko kiitollinen omasta ajasta, tai siitä että mies takaa lapsille edelleen hyvä elintason -jopa niin, että ilmeisesti ottaisi ne kokonaan luokseen jos ap sallisi?
Ei. Ap vaan märisee ja säälii itseään.
Jännä juttu, että suhde kariutui.
No kyllä miehessä on vikaa kun rikkoo lapsiperheen. Aivan itse mies kuitenkin valitsi ap:n puolisokseen mutta ei sitten viitsinyt panostaan avioliittoon vaan lähti pakoon häntä koipien välissä. Tuskin ap olisi synnyttänyt kolmea lasta jos olisi tiennyt miten epäluotettava mies on. Ap olisi jatkanut yksin ja lapsettomana ja palkka olisi riittänyt. Hän uskoi että yhdessä perheenä rahat riittävät hyvään elintasoon. Ap:n tilanne on vaikea nyt, ennen avioeroa kaikki oli päällisin puolin hyvin. Kun hoitaa yksin kolmea pikkulasta ei paljoa ehdi panostaa uraan tai kielten opiskeluun.
1. Mistä tiedät, onko ap panostanut suhteeseen? Mies lähti, mutta mitä tapahtui sitä ennen?
2. Ap ei ole missään vaiheessa hoitanut yksin kolmea lasta. Ensin oli ydinperhe, eron jälkeen hänellä on joka toinen viikko vapaata. Minä tiedän muuten parikin kolmen lapsen äitiä, jotka ovat tehneet väitöskirjan siinä lapsiperhe-elämän sivussa.
3. Ei pidä sokeasti luottaa siihen, että mies elättää ad infinitum. Olisihan ap:n eksä voinut vaikka neliraajahalvaantua -tai kuolla. Mites ap sitten olisi suunsa pannut? Aina pitää taloudellisesti varautua.
1: kukaan muu tässä keskustelussa ei tiedä kuin AP, ja hänkin vain oman näkökulmansa.
2: on eri asia kirjoittaa väikkäriä vaikka kuinka monen lapsen äitinä ydinperhetilanteessa kuin vuoroviikkohuoltajana.
AP:lla on paska palkka, eli joutuu lapsettomilla viikoilla painamaan hommia kuin eläin. Lapsiviikoilla kukaan muu ei niitä lapsia huolla sekuntiakaan ilman erikoisjärjestelyjä. Lisäksi tolla palkkauksella tuskin ehtii lapsiviikoillakaan mitään omia proggiksia väsäilemään.
3: neliraajahalvaantunut saa sairaspäivärahaa joka on n. 60% ansiotuloista. Jos exällä on iso palkka, 60% siitä on vielä ihan hyvä summa jolla kyllä varmaan olisi pärjäillyt.
Jos exä olisikin eron sijaan kuollut, ap saisi leskeneläkettä.
Edelleen: elareiden idea on tasata lasten elintasoa kahden eri kodin välillä. Vuoroviikkotilanteessa luonapitovähennys ei ole 50%.
Mikään ei muuta sitä että ap:n exä maksattaa omaa osuuttaan ap:n selkänahasta ja todennäköisesti myös veronmaksajien kukkarosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaan nyt vähän enemmän tätä elariasiaa. Siis exä on tosiaan todella kovapalkkainen ja viisas sijoittaja. Meillä oli avioehto, joten erotessamme jäin todellakin tyhjän päälle ja exä sai kaiken omaisuuden. Oma palkkani on pieni ja siitä riittää juuri ja juuri kaikki pakollinen, eli ei todellakaan ole mahdollisuuksia lasten kanssa tehdä mitään maksullista huvia. Mäkkärikin on liian kallis. Elareita exä ei maksa, koska lapset asuvat viikko-viikko systeemillä. Exän mielestä tulotasojamme kompensoi juurikin se, että hän maksaa lasten harrastukset (teinin ratsastus, pojan jalkapallo) ja vie lapsia lomalle ulkomaille, ravintoloihin ja hoitaa kaikki suuremmat hankinnat, kuten vaikkapa polkupyörät ja tulevaisuudessa kortit ja mopot. Tätä vastaan on aika paha sanoa, kun exä vetoaa siihen, että lapset voisivat mielellään olla hänen luonaan sitten enemmän, jos minun kukkaroni ei kestä.
Valitettavasti tuo nyksä ei ilmeisesti edes omia lapsia halua. Sanoinkin joskus tuolle teinille, kun hehkutti taas kuinka kivaa äitipuolen kanssa on ollut, että mitäs sitten kun x saakin omia lapsia. No, tähän teini sitten totesi, että x ei halua omia lapsia ollenkaan. Sinänsä käy järkeen, koska on aika uranainen. Harmittaa, että nyksä sitten saa kaiken; hienon, katkeamattoman uran ja leikkiä vähän perhettä ilman niitä inhottavia velvollisuuksia.
Tuolla aiemmin joku kertoikin oman kokemuksensa, kuinka mies tsemppasi uuden naisen kanssa. Meillä ei edes exän kanssa ollut liitossamme mitään ongelmia, ero tuli tosiaan ihan tyhjästä. Silti huomaan nyt, kuinka paljon onnellisemmalta ja iloisemmalta exä vaikuttaa uuden naisensa kanssa. Huomaan väistämättä esim. somesta, että nyksä saa paljon parempaa kohtelua kuin minä ikinä. Ennen koronaa oli hienot luxuslomat (kerran lapsilla, muutaman kerran ilman) ja nykyinen talonsakin on hienompi kuin mitä meillä oli. Lasten kertoman perusteella exä tuo usein kukkia nykyiselleen ja kaikkea pientä hemmottelua. Minä en ikinä saanut sellaista kohtelua :(.
ap
Lähdetäänkö siitä että olet varmasti viehättävä nainen kun ex miehesi sinut aikanaan valitsi. Ehkä olisi aika sinun alkaa elää omaa elämää. Voisit varmaan löytää uuden miehen? Kyllä menet mukaan jalkapallokentän laidalle katsomaan pojan pelejä jne. Nuo kovapalkkaiset miehet ovat usein melko itsekkäitä ja toisilla ihmisillä on heille lähinnä välinearvoa. Häntä ei kiinnosta sinun hyvinvointi eikä osaa tai halua ajatella mitä perheen rikkominen tekee lapsille, kuinka sekaisin lapset menevät. Sinun täytyy nyt vaan kerätä itsesi etkä anna periksi tilanteessa.
Miksi ihmeessä syyttelet ap:n eksää? Minä tunnen erittäin monia kovapalkkaisia miehiä ja kaikki ne ovat hyviä, rakastavia, huomioonottavia perheenisiä.
Kertoo ap:sta aika tavalla, että hän kokee erossa menettäneensä kaiken: on siis avioehdosta huolimatta kokenut, että miehen omaisuus on hänenkin omaisuuttaan. Oikeastihan ap elää nyt vain sitä oman elintasonsa mukaista elämää, josta eksä hänet vähäksi aikaa nosti korkeammalle.
Se nyksä saattaa saada enemmän huomiota ja kukkapuskia, jos on vaikka sitä sorttia mikä on kiitollinen saamastaan huomiosta. Kiittikö ap eksäänsä ikinä siitä, että eksä takasi perheelle merkittävästi korkeamman elintason kuin mihin ap olisi itse pystynyt?
Muutenkin ap kuulostaa aika ankeuttajalta. Ratsastus on toki kallis harrastus, mutta jos tytär sitä harrastaa, miten äiti voi todeta ettei ymmärrä hevosista mitään? Alan kirjoja saa kirjastosta. Välittävä äiti opiskelee asiaa että voi edes kuunnella fiksun näköisenä -ja todellakin menee sinne kentän laidalle ja kilpailuja katsomaan sen sijaan että jäisi kotiin säälimään itseään kun pelkää eksän nyksää.
Ranskan opiskelu on myös halpaa, jopa ilmaista. Siihen on nimittäin ilmaisia appeja. Miksei ap kiinnostunut tyttärensä harrastuksista ennen kuin kuvioihin tuli eksän nyksä, joka on niistä kiinnostunut?
Tekeekö ap mitään, yhtään mitään, mikä tekisi hänestä mielenkiintoista juttuseuraa? Tekeekö mitään hauskaa tai kohottavaa vapaaviikoillaan? Onko kiitollinen omasta ajasta, tai siitä että mies takaa lapsille edelleen hyvä elintason -jopa niin, että ilmeisesti ottaisi ne kokonaan luokseen jos ap sallisi?
Ei. Ap vaan märisee ja säälii itseään.
Jännä juttu, että suhde kariutui.
No en minä hevosista juurikaan mitään ymmärrä enkä osaa niitä ollenkaan käsitellä. Ilman sitä nyksää voisinkin käydä tunteja ja kisoja katsomassa, mutta tosiaan kun tuo nyksä siis vie teiniä kisoihin niin en halua mennä sinne seisomaan yksin. Nyksä varmaan vielä tulisi minulle juttelemaankin jos menisin sinne... En usko, että minusta on teinille mitään iloa siellä ratsastuskisoissa, kun en oikein edes tiedä ikinä, että meneekö hänellä hyvin vai ei. Nyksä tietysti hevosnaisena on mukana teiniä auttamassa kaikessa niin täysin ulkopuolinenhan minä siellä olisin. Ja kielipääni on huono, puhun suomen lisäksi ainoastaan englantia enkä sitäkään kauhean hyvin, joten vähän epäilen, että riittääkö rahkeet edes yksin tuota ranskaa opiskella. Ja vaikka sitä opiskelisinkin, niin eihän se paljoa auta, kun nyksä puhuu sitä sujuvasti ja minä tuskin koskaan niin hyvin voisin edes oppia.
En nyt tiedä, mikä on mielenkiintoista kenenkin mielestä. Olen ihan tavallinen perheenäiti, siivooja ammatiltani enkä varsinaisesti mikään kulturelli. Ylipainoakin löytyy enkä ole kauhean liikunnallinen. Olen kyllä mielestäni ihan hyvä keskustelija ja viihtyisää seuraa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoa että mies maksaa asumisen ja sinä sijoitat palkkasi. Olet varautunut eroon ja siihen ettet menetä mitään vaan voittajana selviydyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaan nyt vähän enemmän tätä elariasiaa. Siis exä on tosiaan todella kovapalkkainen ja viisas sijoittaja. Meillä oli avioehto, joten erotessamme jäin todellakin tyhjän päälle ja exä sai kaiken omaisuuden. Oma palkkani on pieni ja siitä riittää juuri ja juuri kaikki pakollinen, eli ei todellakaan ole mahdollisuuksia lasten kanssa tehdä mitään maksullista huvia. Mäkkärikin on liian kallis. Elareita exä ei maksa, koska lapset asuvat viikko-viikko systeemillä. Exän mielestä tulotasojamme kompensoi juurikin se, että hän maksaa lasten harrastukset (teinin ratsastus, pojan jalkapallo) ja vie lapsia lomalle ulkomaille, ravintoloihin ja hoitaa kaikki suuremmat hankinnat, kuten vaikkapa polkupyörät ja tulevaisuudessa kortit ja mopot. Tätä vastaan on aika paha sanoa, kun exä vetoaa siihen, että lapset voisivat mielellään olla hänen luonaan sitten enemmän, jos minun kukkaroni ei kestä.
Valitettavasti tuo nyksä ei ilmeisesti edes omia lapsia halua. Sanoinkin joskus tuolle teinille, kun hehkutti taas kuinka kivaa äitipuolen kanssa on ollut, että mitäs sitten kun x saakin omia lapsia. No, tähän teini sitten totesi, että x ei halua omia lapsia ollenkaan. Sinänsä käy järkeen, koska on aika uranainen. Harmittaa, että nyksä sitten saa kaiken; hienon, katkeamattoman uran ja leikkiä vähän perhettä ilman niitä inhottavia velvollisuuksia.
Tuolla aiemmin joku kertoikin oman kokemuksensa, kuinka mies tsemppasi uuden naisen kanssa. Meillä ei edes exän kanssa ollut liitossamme mitään ongelmia, ero tuli tosiaan ihan tyhjästä. Silti huomaan nyt, kuinka paljon onnellisemmalta ja iloisemmalta exä vaikuttaa uuden naisensa kanssa. Huomaan väistämättä esim. somesta, että nyksä saa paljon parempaa kohtelua kuin minä ikinä. Ennen koronaa oli hienot luxuslomat (kerran lapsilla, muutaman kerran ilman) ja nykyinen talonsakin on hienompi kuin mitä meillä oli. Lasten kertoman perusteella exä tuo usein kukkia nykyiselleen ja kaikkea pientä hemmottelua. Minä en ikinä saanut sellaista kohtelua :(.
ap
Lähdetäänkö siitä että olet varmasti viehättävä nainen kun ex miehesi sinut aikanaan valitsi. Ehkä olisi aika sinun alkaa elää omaa elämää. Voisit varmaan löytää uuden miehen? Kyllä menet mukaan jalkapallokentän laidalle katsomaan pojan pelejä jne. Nuo kovapalkkaiset miehet ovat usein melko itsekkäitä ja toisilla ihmisillä on heille lähinnä välinearvoa. Häntä ei kiinnosta sinun hyvinvointi eikä osaa tai halua ajatella mitä perheen rikkominen tekee lapsille, kuinka sekaisin lapset menevät. Sinun täytyy nyt vaan kerätä itsesi etkä anna periksi tilanteessa.
Miksi ihmeessä syyttelet ap:n eksää? Minä tunnen erittäin monia kovapalkkaisia miehiä ja kaikki ne ovat hyviä, rakastavia, huomioonottavia perheenisiä.
Kertoo ap:sta aika tavalla, että hän kokee erossa menettäneensä kaiken: on siis avioehdosta huolimatta kokenut, että miehen omaisuus on hänenkin omaisuuttaan. Oikeastihan ap elää nyt vain sitä oman elintasonsa mukaista elämää, josta eksä hänet vähäksi aikaa nosti korkeammalle.
Se nyksä saattaa saada enemmän huomiota ja kukkapuskia, jos on vaikka sitä sorttia mikä on kiitollinen saamastaan huomiosta. Kiittikö ap eksäänsä ikinä siitä, että eksä takasi perheelle merkittävästi korkeamman elintason kuin mihin ap olisi itse pystynyt?
Muutenkin ap kuulostaa aika ankeuttajalta. Ratsastus on toki kallis harrastus, mutta jos tytär sitä harrastaa, miten äiti voi todeta ettei ymmärrä hevosista mitään? Alan kirjoja saa kirjastosta. Välittävä äiti opiskelee asiaa että voi edes kuunnella fiksun näköisenä -ja todellakin menee sinne kentän laidalle ja kilpailuja katsomaan sen sijaan että jäisi kotiin säälimään itseään kun pelkää eksän nyksää.
Ranskan opiskelu on myös halpaa, jopa ilmaista. Siihen on nimittäin ilmaisia appeja. Miksei ap kiinnostunut tyttärensä harrastuksista ennen kuin kuvioihin tuli eksän nyksä, joka on niistä kiinnostunut?
Tekeekö ap mitään, yhtään mitään, mikä tekisi hänestä mielenkiintoista juttuseuraa? Tekeekö mitään hauskaa tai kohottavaa vapaaviikoillaan? Onko kiitollinen omasta ajasta, tai siitä että mies takaa lapsille edelleen hyvä elintason -jopa niin, että ilmeisesti ottaisi ne kokonaan luokseen jos ap sallisi?
Ei. Ap vaan märisee ja säälii itseään.
Jännä juttu, että suhde kariutui.
No kyllä miehessä on vikaa kun rikkoo lapsiperheen. Aivan itse mies kuitenkin valitsi ap:n puolisokseen mutta ei sitten viitsinyt panostaan avioliittoon vaan lähti pakoon häntä koipien välissä. Tuskin ap olisi synnyttänyt kolmea lasta jos olisi tiennyt miten epäluotettava mies on. Ap olisi jatkanut yksin ja lapsettomana ja palkka olisi riittänyt. Hän uskoi että yhdessä perheenä rahat riittävät hyvään elintasoon. Ap:n tilanne on vaikea nyt, ennen avioeroa kaikki oli päällisin puolin hyvin. Kun hoitaa yksin kolmea pikkulasta ei paljoa ehdi panostaa uraan tai kielten opiskeluun.
Olen tältä palstalta oppinut, että naiset hakevat 70 % eroista, mutta vain siksi, että miehet ovat ensin niin ikäviä että on pakko. Ja kun ero tulee miehelle täytenä yllätyksenä, OIKEASTI nainen on yrittänyt jo vaikka kuinka kauan puhua ja saada miestä pariterapiaan. Ero ei siis tavallaan ole naisen syy, vaikka nainen miehen jättääkin.
Mutta kun ap:lle tulee ero täytenä yllätyksenä, kyse on vain ja ainoastaan siitä, että mies rikkoi perheen? Entä jos mies on yrittänyt kauan saada suhdetta paremmaksi, mutta ap on elänyt omassa pikkuvaimokuplassaan, missä mies elättää mutta sitä ei tarvitse siitä kiittää?
Ap:n kiittämätön asenne paistaa kaikesta läpi. Lapsilla on paljon korkeampi elintaso kuin mihin hänellä olisi varaa, itse joutuu maksamaan vain lasten ruoat omalla viikollaan, ja silti ollaan kateellisia ja katkeria.
Oikeasti naiset, jos annatte miehen elättää itsenne, tehkää sille edes selväksi että arvostatte sitä. Kukaan mies ei tahdo olla pelkkä lompakko ja kuljetuspalvelu Isi.
Kuinka monta lasta se isi punkeaisi vaginastaan yksinään, ilman yya-sopimusta jonkun kohdullisen henkilön kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle ap: onko lastesi äitipuoli sellainen nainen, millainen haluaisit itsekin olla? Kaunis, hoikka, fiksu, uraa tehnyt ja hyvissä varoissa? Jos tämä nainen olisi ruma, lihava, pitkäaikaistyötön ja köyhä, mutta lapsesi silti pitäisivät hänestä, kokisitko tilanteen silloin erilaiseksi?
Tämä aiheutti kyllä piston sydämeen... Totta kai haluaisin olla niin kuin tämä äitipuoli, hän on kaunis, älykäs, tekee hienoa uraa, on tehnyt ulkomailla avustustyötä, kilpaurheilija, varakas ja matkustanut ympäri maailmaa... Eli totta kai haluaisin olla niin kuin hän. En tiedä harmittaisiko niin paljon, jos olisi ruma, köyhä yms. Voi olla, että ei harmittaisi...
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teini jo sanonut, ettei haluaisi tulla joka toinen viikko luoksesi?
On sanonut muutaman kerran. Kouluvuoden aikana ehdotti sitä ja sanoi perusteeksi sen, että äitipuoli osaa auttaa läksyissä yms paremmin ja että isältä on lyhyempi matka koululle (isältään menee kävellen 20min ja julkisilla suunnilleen sama, minulta menee julkisilla n.40min joka ei sekään nyt kauhean paha ole). Viimeksi sanoi tätä kesäloman alussa ja silloin perusteli sillä, että olisi kuulemma kiva olla välillä rauhassa ilman pikkusisaruksia.
apNo, mikset anna tytön muuttaa isälleen vaikka pariksi kuukaudeksi kokeeksi? Lapsen etuhan on tärkein, eivät sinun tunteesi.
Mitä vanhempi tyttö on, sitä tärkeämpää on tuokin, että osataan läksyissä auttaa. Tulevaisuus kärsii, jos joka toinen viikko jää läksyt tekemättä, kun äiti ei osaa auttaa.
Jotenkin tulee sellainen tunne ettei tämä teini sinua oikeasti kiinnosta, kun et ole viitsinyt edes hevosharrastuksesta hankkia itsellesi tietoja. Kahdehdit vaan äitipuolen ranskantaitoa, vaikka sinulla olisi joka toinen viikko aikaa sitä opiskella -jos OIKEASTI haluaisit jakaa näitä asioita tyttäresi kanssa.
En halua, että teini viettää enemmän aikaa isällään. En vain kykene siihen.
Ja teini on fiksu koulussa. Eli ei ole kyse siitä, että läksyt jäisivät tekemättä minun luonani ja kyllä minäkin osaan kuudesluokkalaisen asiat ihan oikeasti, vaikka en olekaan korkeasti koulutettu. En tiedä, mitä teini on tarkoittanut tuolla äitipuolen "auttamisella", mutta ei läksyjen teko ole ikinä siitä kiinni ollut.
Kielipääni on tosiaan huono enkä varmasti opi itsenäisesti ainakaan puhumaan ja ääntämään ranskaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaan nyt vähän enemmän tätä elariasiaa. Siis exä on tosiaan todella kovapalkkainen ja viisas sijoittaja. Meillä oli avioehto, joten erotessamme jäin todellakin tyhjän päälle ja exä sai kaiken omaisuuden. Oma palkkani on pieni ja siitä riittää juuri ja juuri kaikki pakollinen, eli ei todellakaan ole mahdollisuuksia lasten kanssa tehdä mitään maksullista huvia. Mäkkärikin on liian kallis. Elareita exä ei maksa, koska lapset asuvat viikko-viikko systeemillä. Exän mielestä tulotasojamme kompensoi juurikin se, että hän maksaa lasten harrastukset (teinin ratsastus, pojan jalkapallo) ja vie lapsia lomalle ulkomaille, ravintoloihin ja hoitaa kaikki suuremmat hankinnat, kuten vaikkapa polkupyörät ja tulevaisuudessa kortit ja mopot. Tätä vastaan on aika paha sanoa, kun exä vetoaa siihen, että lapset voisivat mielellään olla hänen luonaan sitten enemmän, jos minun kukkaroni ei kestä.
Valitettavasti tuo nyksä ei ilmeisesti edes omia lapsia halua. Sanoinkin joskus tuolle teinille, kun hehkutti taas kuinka kivaa äitipuolen kanssa on ollut, että mitäs sitten kun x saakin omia lapsia. No, tähän teini sitten totesi, että x ei halua omia lapsia ollenkaan. Sinänsä käy järkeen, koska on aika uranainen. Harmittaa, että nyksä sitten saa kaiken; hienon, katkeamattoman uran ja leikkiä vähän perhettä ilman niitä inhottavia velvollisuuksia.
Tuolla aiemmin joku kertoikin oman kokemuksensa, kuinka mies tsemppasi uuden naisen kanssa. Meillä ei edes exän kanssa ollut liitossamme mitään ongelmia, ero tuli tosiaan ihan tyhjästä. Silti huomaan nyt, kuinka paljon onnellisemmalta ja iloisemmalta exä vaikuttaa uuden naisensa kanssa. Huomaan väistämättä esim. somesta, että nyksä saa paljon parempaa kohtelua kuin minä ikinä. Ennen koronaa oli hienot luxuslomat (kerran lapsilla, muutaman kerran ilman) ja nykyinen talonsakin on hienompi kuin mitä meillä oli. Lasten kertoman perusteella exä tuo usein kukkia nykyiselleen ja kaikkea pientä hemmottelua. Minä en ikinä saanut sellaista kohtelua :(.
ap
Ex-miehesi siis on sitä mieltä, että jos sulla ei ole tarpeeksi rahaa käyttää lapsiin, niin voisivat asua enemmän miehen luona? Eihän tuo asia noin voi olla! Sen takiahan mm. juuri on elarit, että lapset saa molempien luonan sen mitä tarvii, eikä elintaso lapsilla olisi radikaalisti erilainen kummankaan luona. Mies siis voisi jättää se kuudennen ja seitsemännen ulkomaanmatkan vuodessa väliin ja maksaa sulle, niin että lapsiin voisi käyttää rahaa sunkin viikolla. Pienen tulon päälle pienikin lisä olisi aika paljon, juurikin niille lapsille
Menkää vaikka sinne lastenvalvijalle juttelemaan asiasta.
Miehen uudelle naiselle ei kuitenkaan ole syytä olla mustasukkainen tai ketkera. Keskity omiin asioihisi ja oman elämäsi rakentamiseen mukavaksi, äläkä häneen. Tuskin häntä edes tunnet häntä itse asiassa kovin hyvin, etkä tiedä esim. hänen huolistaan ja murheistaan.
Kateus ei ole mitenkään kannattavaa, se ei hyödytä sua yhtään, päinvastoin saat vain pahan mielen ja katkeruuden kaupan päälle itsellesi. Jos hyväksyy itsensä ja tykkää itsestään, ei ole mitään tarvetta kadehtiä jotain, mitä jollain toisella on. Jokainen on ainutlaatuinen erilainen ihminen eriliasine ominaisuuksineen ja elämineen. Sunkin elämä on ainutlaatuinen jota ei ole kellään toisella, jos keskittyisit siihen. (Mukaanlukien ehkäpä ne elariasiat järjestykseen.)
Kiitos viestistä! Voisin toki huomenna ehdottaa exälle, että jos voisimme vielä keskustella tästä elariasiasta. Pystyn lapsille kyllä tarjoamaan ihan riittävästi ruokaa ja jos oikein pihistelen isäviikoilla niin pystyn ihan hyvin pieniä herkkuja tms ostaa heille. Toki se minun luonani tarjottava ruoka ei ole ihan niin hyvää ja laadukasta kuin exän luona, mutta ei lapset sentään nälkää näe.
Exä on aiemmin elareista puhuttaessa kyllä ollut hyvin ehdoton, että sellaisia ei tarvita, mutta voisihan sitä taas yrittää, jos suostuisi paremmin kuuntelemaan.
ap
Ei. Lastenvalvoja. Keskustele tilanteesta ensin hänen luonaan. Sen jälkeen varaatte ajan ja yritätte neuvotella asiasta.
Hän on kantansa ilmaissut ja kävelee ylitsesi, yritä virallista tietä.
Sinun ei tarvitse jankuttaa exällesi, ota ensin asioista selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaan nyt vähän enemmän tätä elariasiaa. Siis exä on tosiaan todella kovapalkkainen ja viisas sijoittaja. Meillä oli avioehto, joten erotessamme jäin todellakin tyhjän päälle ja exä sai kaiken omaisuuden. Oma palkkani on pieni ja siitä riittää juuri ja juuri kaikki pakollinen, eli ei todellakaan ole mahdollisuuksia lasten kanssa tehdä mitään maksullista huvia. Mäkkärikin on liian kallis. Elareita exä ei maksa, koska lapset asuvat viikko-viikko systeemillä. Exän mielestä tulotasojamme kompensoi juurikin se, että hän maksaa lasten harrastukset (teinin ratsastus, pojan jalkapallo) ja vie lapsia lomalle ulkomaille, ravintoloihin ja hoitaa kaikki suuremmat hankinnat, kuten vaikkapa polkupyörät ja tulevaisuudessa kortit ja mopot. Tätä vastaan on aika paha sanoa, kun exä vetoaa siihen, että lapset voisivat mielellään olla hänen luonaan sitten enemmän, jos minun kukkaroni ei kestä.
Valitettavasti tuo nyksä ei ilmeisesti edes omia lapsia halua. Sanoinkin joskus tuolle teinille, kun hehkutti taas kuinka kivaa äitipuolen kanssa on ollut, että mitäs sitten kun x saakin omia lapsia. No, tähän teini sitten totesi, että x ei halua omia lapsia ollenkaan. Sinänsä käy järkeen, koska on aika uranainen. Harmittaa, että nyksä sitten saa kaiken; hienon, katkeamattoman uran ja leikkiä vähän perhettä ilman niitä inhottavia velvollisuuksia.
Tuolla aiemmin joku kertoikin oman kokemuksensa, kuinka mies tsemppasi uuden naisen kanssa. Meillä ei edes exän kanssa ollut liitossamme mitään ongelmia, ero tuli tosiaan ihan tyhjästä. Silti huomaan nyt, kuinka paljon onnellisemmalta ja iloisemmalta exä vaikuttaa uuden naisensa kanssa. Huomaan väistämättä esim. somesta, että nyksä saa paljon parempaa kohtelua kuin minä ikinä. Ennen koronaa oli hienot luxuslomat (kerran lapsilla, muutaman kerran ilman) ja nykyinen talonsakin on hienompi kuin mitä meillä oli. Lasten kertoman perusteella exä tuo usein kukkia nykyiselleen ja kaikkea pientä hemmottelua. Minä en ikinä saanut sellaista kohtelua :(.
ap
Lähdetäänkö siitä että olet varmasti viehättävä nainen kun ex miehesi sinut aikanaan valitsi. Ehkä olisi aika sinun alkaa elää omaa elämää. Voisit varmaan löytää uuden miehen? Kyllä menet mukaan jalkapallokentän laidalle katsomaan pojan pelejä jne. Nuo kovapalkkaiset miehet ovat usein melko itsekkäitä ja toisilla ihmisillä on heille lähinnä välinearvoa. Häntä ei kiinnosta sinun hyvinvointi eikä osaa tai halua ajatella mitä perheen rikkominen tekee lapsille, kuinka sekaisin lapset menevät. Sinun täytyy nyt vaan kerätä itsesi etkä anna periksi tilanteessa.
Miksi ihmeessä syyttelet ap:n eksää? Minä tunnen erittäin monia kovapalkkaisia miehiä ja kaikki ne ovat hyviä, rakastavia, huomioonottavia perheenisiä.
Kertoo ap:sta aika tavalla, että hän kokee erossa menettäneensä kaiken: on siis avioehdosta huolimatta kokenut, että miehen omaisuus on hänenkin omaisuuttaan. Oikeastihan ap elää nyt vain sitä oman elintasonsa mukaista elämää, josta eksä hänet vähäksi aikaa nosti korkeammalle.
Se nyksä saattaa saada enemmän huomiota ja kukkapuskia, jos on vaikka sitä sorttia mikä on kiitollinen saamastaan huomiosta. Kiittikö ap eksäänsä ikinä siitä, että eksä takasi perheelle merkittävästi korkeamman elintason kuin mihin ap olisi itse pystynyt?
Muutenkin ap kuulostaa aika ankeuttajalta. Ratsastus on toki kallis harrastus, mutta jos tytär sitä harrastaa, miten äiti voi todeta ettei ymmärrä hevosista mitään? Alan kirjoja saa kirjastosta. Välittävä äiti opiskelee asiaa että voi edes kuunnella fiksun näköisenä -ja todellakin menee sinne kentän laidalle ja kilpailuja katsomaan sen sijaan että jäisi kotiin säälimään itseään kun pelkää eksän nyksää.
Ranskan opiskelu on myös halpaa, jopa ilmaista. Siihen on nimittäin ilmaisia appeja. Miksei ap kiinnostunut tyttärensä harrastuksista ennen kuin kuvioihin tuli eksän nyksä, joka on niistä kiinnostunut?
Tekeekö ap mitään, yhtään mitään, mikä tekisi hänestä mielenkiintoista juttuseuraa? Tekeekö mitään hauskaa tai kohottavaa vapaaviikoillaan? Onko kiitollinen omasta ajasta, tai siitä että mies takaa lapsille edelleen hyvä elintason -jopa niin, että ilmeisesti ottaisi ne kokonaan luokseen jos ap sallisi?
Ei. Ap vaan märisee ja säälii itseään.
Jännä juttu, että suhde kariutui.
No en minä hevosista juurikaan mitään ymmärrä enkä osaa niitä ollenkaan käsitellä. Ilman sitä nyksää voisinkin käydä tunteja ja kisoja katsomassa, mutta tosiaan kun tuo nyksä siis vie teiniä kisoihin niin en halua mennä sinne seisomaan yksin. Nyksä varmaan vielä tulisi minulle juttelemaankin jos menisin sinne... En usko, että minusta on teinille mitään iloa siellä ratsastuskisoissa, kun en oikein edes tiedä ikinä, että meneekö hänellä hyvin vai ei. Nyksä tietysti hevosnaisena on mukana teiniä auttamassa kaikessa niin täysin ulkopuolinenhan minä siellä olisin. Ja kielipääni on huono, puhun suomen lisäksi ainoastaan englantia enkä sitäkään kauhean hyvin, joten vähän epäilen, että riittääkö rahkeet edes yksin tuota ranskaa opiskella. Ja vaikka sitä opiskelisinkin, niin eihän se paljoa auta, kun nyksä puhuu sitä sujuvasti ja minä tuskin koskaan niin hyvin voisin edes oppia.
En nyt tiedä, mikä on mielenkiintoista kenenkin mielestä. Olen ihan tavallinen perheenäiti, siivooja ammatiltani enkä varsinaisesti mikään kulturelli. Ylipainoakin löytyy enkä ole kauhean liikunnallinen. Olen kyllä mielestäni ihan hyvä keskustelija ja viihtyisää seuraa.
ap
Harmittaa, kun luulin aluksi, että tilanne on totta ja symppasin mielessäni ap:tä kovasti. Ja nyt tajusin, että hän todennäköisesti onkin satutäti tai -setä. (Siivooja, joka vielä erikseen mainitsee, ettei ole erityisen kulturelli, ei tuota tekstiä, jossa pilkut kohdillaan ja oikeakielisyys ja sujuvuus suht hyvässä kunnossa.)
Avioehto on aivan normaali käytäntö silloin, kun omaisuusero on suuri. Olisi ollut aika epäoikeudenmukaista, jos ap olisi saanut kupattua puolet omaisuudesta vain siksi, että OMASTA VAPAASTA TAHDOSTAAN tehnyt eksälleen kolme lasta. Ja yhtä hyvin tasinko olisi tehty, jos ap olisi löytänyt itselleen jokun uuden orin... Naiset niitä eroja enemmän hakevat.
Eksähän on ilmaissut halunsa pitää lapsia enemmänkin luonaan. Eli ihan mielellään maksaisi lapsille koko ajan saman elintason. Lapsillakaan ei taitaisi olla mitään tätä vastaan. Ap vaan on itsekäs ja tahtoo väkisin pitää lapsia jossain vuokraluukussa joka toinen viikko.
Jos tulee suhteeseen niin, ettei ole kuin tuulen huuhtoma p*erse, on ihan oikein että lähteekin sieltä niin.
t: nainen, joka on se omistava osapuoli -ja todellakin meillä on avioehto.