1-v viikoksi hoitoon, vanhemmat etelään
Jättäisittekö te yksivuotiaan viikoksi hoitoon esim. mummolle ja lähtisitte viikoksi etelään? Mies haluaa...
Kommentit (109)
Tuolla joku ehdottikin että kannattaisi lähteä yksin matkalle ja se on kyllä niin totta! Kun miehen kanssa on yhdessä vapaata niin kyllähän se mies silloin vaatii sulta asioita eli passattava vaan vaihtuu..
En jättäisi edes 6-vuotiastani viikoksi.
Ikävuosi ja vuorokausi. Eli vuoden vanha vuorokaudeksi hoitoon. Ja katso: seitsemänvuotias viikoksi hoitoon.
Yksiselitteisesti liian pitkä aika noin pienelle. En jättäisi, oma yksivuotiaani on lähes vauva vielä. Tuli mieleen minullekin, että ne jotka kommentoi ettei lapsessa näy mitään vikaa, niin varmaksi ette voi ikinä tietää. Turvattomasti kiintynyt lapsi tuskin tulee vanhemmalle kertomaan aikuisenakaan, että traumoja on. Näennäisesti pärjätään ja välit on ok, mutta sisimmässä tiedetään, että jos vanhemmalle kertoisi, niin vanhempi hyökkäisi ja puolustautuisi, ehkä jopa hylkäisi taas henkisellä tasolla. Vanhemman ehdottomaan rakkauteen ja tukeen ei voi luottaa, että jos lapsesta on mitään vaivaa tai harmia, niin se koetaan rasitukseksi tai lapsi siirretään sivuun. Lapset vaistoavat hyvin herkästi sen, jos vanhemmat kokevat heidät rasitteina ja ylimääräisinä.
Kukaan vanhempi ei ole täydellinen, enkä osaa sanoa millaiset erossa olot oikeasti varsinaisia traumoja tekee. Asenneilmapiirillä on ehkä vielä enemmän merkitystä..
Onhan se nyt eri juttu olla kahdestaan reissussa kuin yksivuotiaan kanssa. Totta kai se yksivuotias rajoittaa etelän lomaa, vaikka kuinka sanoisitte tekopyhät mammat mitä. Ja jos ei halua sellaisia rajoituksia, jättää joko lapsen hoitoon tai matkustaa myöhemmin isomman lapsen kanssa.
Itse en jättäisi noin pientä viikoksi, mutta viikonlopuksi kyllä jos haluaisin olla miehen kanssa kaksin reissussa. Me lähdemme ensi kuussa neljäksi päiväksi reissuun ja kaksi- ja neljävuotiaat jää mummulaan. Ja kyllä aiomme tehdä pitempiäkin reissuja kahdestaan sitten myöhemmin, mutta myös lasten kanssa.
Suomessa ollaan niin tiiviisti ydinperheitä, että kukaan ei mahdu siihen mukaan ja sitten kun lapsen voisi hyvinkin jättää hoitoon, ei hoitajia edes aina ole, kun ollaan niin muka tärkeitä lapselle. Lapselle tekee hyvää, että elämässä on mukana mummit ja kummit ja tädit ja ukit ja sedät ja että lapsi saa olla muidenkin kanssa kuin vain äidin (ja ehkä joskus isän, jos isä ei ole väkivaltainen juoppo).
vauvoille tekee terää itsenäistyä vanhemmistaan
'lapselle tekee hyvää, kun sillä on mahdollisimman paljon aikuisia ympärillään
vanhassa neuvostoliitossa nähtiin tämän etu, kuinka itsenäisiä kansalaisia kasvoi, kun lapset vietiin heti äidin rinnoilta yhteiskunnan kasvatettaviksi. eivät roiku vanhemmissaan ja lapsissaan nämä yhteiskunnan kasvattamat
[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 09:03"]
vauvoille tekee terää itsenäistyä vanhemmistaan
'lapselle tekee hyvää, kun sillä on mahdollisimman paljon aikuisia ympärillään
vanhassa neuvostoliitossa nähtiin tämän etu, kuinka itsenäisiä kansalaisia kasvoi, kun lapset vietiin heti äidin rinnoilta yhteiskunnan kasvatettaviksi. eivät roiku vanhemmissaan ja lapsissaan nämä yhteiskunnan kasvattamat
[/quote]
Onko mukavaa väännellä sanomisia, vai oletko noin yksinkertainen oikeasti? Jos sanon, että lapselle tekee hyvää että elämässä on muitakin, Suomessa se tarkoittaa että vain muut hoitavat lasta, vanhempia ei kiinnosta :D
Niin, kukaan ei käy kylässä, eikä kenenkään luona käydä kylässä, eikä käydä vaikka porukalla syömässä, ei tehdä asiota yhdessä. Ei koskaan ikinä, ja lapsella on vain omat vanhemmat, ei muita ihmisiä elämässä.
Suomi on surullinen maa.
104, on mukavaa väännellä niin, että kylässä käymistä voi verrata viikon etelänmatkaan ilman lapsia, vai kuinka? Ihan samasta asiastahan on kyse. On mahdollista ainoastaan tuupata pikkulapsi viikoksi hoitoon tai erakoitua lapsen kanssa näkemättä koskaan ketään tai tekemättä mitään.
Me oltiin just ulkomailla 2,5 v ja 5 kk:n kanssa ja hyvin se reissu sujui. Kierreltiin eläintarhoja ja käveltiin, loikoiltiin altailla ja nautittiin ilmasta. Tottakai se nyt on hieman erilaista, jos oltaisiin miehen kanssa kahdestaan oltu. Nyt oli yöheräämisiä, syöttöjä sun muita, mutta silti se reissu ei mikään kamala ollut.
Mies rupesikin reissun jälkeen höpöttämään, että ensi vuonna mennään kahdestaan. Totesin heti jo, että ei onnistu. Meillä varmaan lapset kyllä pärjäisivätkin viikon mammalassa, ovat sen verran läheisiä isovanhempien kanssa ja menevät sinne erittäin mielellään, mutta mä en henkilökohtaisesti pysty olemaan erossa viikkoa noista ihanuuksista. Yksi yö silloin tällöin tekee terää, mutta kuopusta esim. synnyttäessä olin esikoisesta 2 yötä erossa ja se tuntui tuskalta. Ikävä oli niin kova, että raskaus huuruissa itkin sairaalassakin. Isovanhempani meinasivat tulla käymään esikoisen kanssa, mutta totesin, että parempi on etteivät tule, muuten olisin itkenyt silmät päästä, kun he olisivat lähteneet. Ikävä oli kova, voin vain kuvitella miten kova se ikävä olisi, jos olisin viikon erossa. Tuskinpa edes nauttisin lomasta. Joten meillä kahden keskeiset lomamatkat miehen kanssa saavat kyllä odottaa vielä muutaman vuoden. Jollei mies sitä jaksa odottaa ja lähtee kävelemään, niin enpä sitten menettänyt mitään!
Miten se lapsi rajoittaa niitä lomia? Jos ei ennenkään ole halunnut lomillaan hillia kännissä baareissa vaan ottaa aurinkoa, kierrellä jalkaisin nähtävyyksiä ja olla altaalla/rannalla niin miten lapsi tämän muuttaa? Meillä on nuorin tainnut olla 5kk kun ollaan lomalle lähdetty, vanhemmat lapset olivat 2v ja 8v ja mahtavia reissuja ollaan tällä koplalla tehty paljonkin.
No en taatusti jättäisi. Ottaisin mukaan, ei edes maksa juuri mitään.
En jättäisi.
Oma on nyt 1v9kk, en voisi häntäkään jättää vielä viikoksi. Hän on ollut monta kertaa yötä mummolassa, se on ollut molemmille ookoo, ja kerran 2 yötä koska oli pakko kun jouduin leikkaukseen ja mies halusi olla seuraavana päivänä kanssani sairaalassa enkä halunnut että lapsi näkee minut niin heikossa hapessa kun en olisi voinut syliinkään ottaa ja se 2 yötä oli jo liikaa meille.. Minulla oli hirmu ikävä, ja vaikka lapsi oli ollutkin todella reipas mummolaasa, niin kyllä kotona huomasi että oli ollut ikävä. Ei sillä että olisi pelkkää halmisita ollut, vaan sillä että kiukutellaan ja osoitetaan mieltä minkä ehtii.....
Miksi se hoitoon pitäisi jättää, miksi ei voi ottaa mukaan, eihän se edes maksa mitään.
[quote author="Vierailija" time="21.04.2013 klo 19:42"]
Jättäisittekö te yksivuotiaan viikoksi hoitoon esim. mummolle ja lähtisitte viikoksi etelään? Mies haluaa...
[/quote]
Jos on lapselle hyvin läheinen mummo, jonka seurassa on ollut ennenkin ilman onglemia yksin yön yli, niin voisin harkita. Kaikille lapsille ei kuitenkaan sovi ja ensimmäistä kertaa ei kannata kokeilla viikon eroa, jos lapsi vaikka huutaa viikon paniikissa äitinsä perään.
Yksivuotiaan kanssa en lähtisi minnekään ulkomaille lomalle. Ei siitä tulisi rentouttavaa lomaa kenellekään, parempi olisi sitten odottaa koko loman kanssa myöhempään ajankohtaan.
On tietty kiinni isovanhemmista. Omilleni olisin voinut jättää.
En jättänyt ukko oli mukna 9 kk etelässä.
Nyt 6 vuotias on mummolassa kesällä ennen koulun
ja meidän loman alkua 3 viikkoa putkeen.
Ei,ei noin pientä viikoksi! Liian pitkä aika ehdottomasti; lapsi tuntee itsensä hylätyksi, kun ei ymmärrä vielä aikaa eikä sitä, että vanhemmat tulevat takaisin.
Varmaan saat toisenlaisiakin vastauksia, että siitä vaan, mutta kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei noin pientä jätetä kuin pariksi päiväksi.
Pakkotilanne on eri asia; sairaus tms. Minut on jouduttu jättämään mummojen hoiviin pienenä, kun vanhemmat ovat olleet sairaalassa molemmat. Luulen, että tietyt vaikeudet ovat peräisin tuosta hylkäämiskokemuksesta.
En jättäis, eikä kyllä kukaan olis hoitoon ottanutkaan.
Kerran oltiin miehen kanssa kaksin festareilla kaksi yötä putkeen, siinäpä pisin aika kun päästiin olemaan lapsista erossa. Taisivat olla silloin 10v ja 6v.
En jättäisi. Ei sillä, ettenkö luottaisi esim. isovanhempiin hoitajana vaan siksi, että en haluaisi olla noin pienestä erossa noin kauan. Mullahan menis loma siinä ikävöidessä.. Omani on nyt jo 5 v ja viime kesänä poika oli viikon mummolassa kesälomalla, kun menimme mieheni kanssa töihin loman jälkeen. Silloinkin piti skypettää joka ilta.. Pojalla ei ikävä ollut mutta äitillä oli.. ;)
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 20:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 20:21"]
Jättäisin ja ottaisin omat lapsenlapseni.
Hauskaa lomaa ap:lle. Upeaa että tahdotte panostaa lapsen pysyvään kotiin (vanhempien parisuhteeseen) sen sijaan että eläisitte eronneiden/eroa kohti menevien av-mammojen ohjeiden mukaan.
[/quote]
Juuri näin. Miten mies tulee muka toimeen, ellei saa nauttia välillä vaimostaan viikkoa. Vuosi on normaalimiehelle ihan liian pitkä aika harrastaa seksiä pimeässä peiton alla. En yhtään ihmettele, että miehet menee vieraisiin niin herkästi ja pettää vaimojaan. Mammatyyppien miehet etsii itselleen ihanan naisen, kenelle lapset eivät merkkaa mitään ja joka on valmis tekemään aina niin kuin mies haluaa.
Siinä sitten marttyyrimammat itkee kakarat helmoissaan yksin, kun mies on löytänyt ihannenaisen itselleen, kuka ei pihtaa ja ymmärtää, että lapsessa ei kannata roikkua, vaan satsata parisuhteeseen. Mies ei tule toimeen ilman seksiä ja jos mamma ei osaa luopua lapsestaan ja järjestä tilaisuutta miehelle vapaaseen seksiin, on miehellä oikeus pettää ja vaihtaa naista.
On tehty tutkimuskin siitä, että niiden liitot kestää paremmin, jotka uskaltavat antaa lapsensa hoitoon jo pieninä ja hoitavat parisuhdetta yhteisillä ulkomaanmatkoilla ja muilla lemmenlomilla. Niiden parien eroprosentti on todella iso, jotka kulkevat perheinä lomilla. Se taisi olla joku MLL.n tutkimus tai joku, mistä luin tämän ja siinä suositeltiin, että jo parikuinen pitäisi antaa hoitoon yöksi ihan sen takia, että mies saisi nauttia vaimostaan ihan vapaasti aina silloin tällöin.
[/quote]
Laita ihmeessä linkki tuohon tutkimukseen! Olen kiinnostunut tietämään tarkemmin tuosta asiasta ja siitä, kuka tuollaisen "tutkimuksen" on suoltanut.