Noloin näkemäsi käännösmoka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskalainen elokuva Baise-moi oli käännetty Pane mua. Filmin nähneenä sanoisin että nimessä hukkui nimeen liittyvä kantava idea. Tuohan tarkoittaa Tuuppaa mua, jonka voi ymmärtää monella tavalla. Virhe tulee siinä esille toinen päähenkilö pyytää toista työntämään itsensä alas jostain ja kehottaa "Pane mua!". Ei oikein toiminut.

Ei ole tainnut toimia nyt sinun ranskan sanakirjasi. Suomennos on ihan oikea, ei tarkoita mitään tuuppimista tuo verbi 'baiser' vaan ihan sitä panemista ilman sen kummepia kaksoismerkityksiä. Sekoitat ehkä verbiin 'pousser'? Niinkun että 'pousse-moi'? Lausutaankin kyllä ihan erilailla...

En osaa ranskaa. Mutta miten selität katolta työntämisen? Oli käännetty panemuaksi

"Stalin's organ" - Stalinin elin.

Vierailija kirjoitti:

Star Wars: "Maybe it's another drill" - "Se on varmaan pora."

Muistan tämän!😂

Road to perdition, tie kadotukseen (Chicagossa), käännetty Matkalla Perditioniin, ja tv- ohjelmatietoja mukaan tälläinen Perdition on kuvitteellinen pohjois-Amerikkalainen kaupunki, vaikka elokuva kertoi Chicagosta ja Caponesta.

Mayday! -huuto merihädässä oli käännetty joskus Vapunpäivä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että käännösmokia on enemmän harvinaisimmista kielistä, vai kysyttiinkö tässä vain englannista suomeen?

Englantia varmaan osataan parhaiten, joten virheet on helpompi bongata.

Katselin eilen yhtä aussisarjaa norjalaisilla tekstityksillä, ja aloin jossain vaiheessa epäillä, sanotaanko norjaksi oikeasti aina "ha det", kun englanniksi sanotaan 'bye'. Kyllä varmaan.

Kyllä. Ha det on sama kuin heippa suomeksi.

Mielenkiintoista näin AV-kääntäjän kannalta,

Kaikki ei todellakaan mene aina nappiin. Palaute otetaan opiksi.

Dogfight oli käännetty koiratappeluksi Star Warsin tekemisestä kertovassa dokumentissa Disney plussalla. Siinä viitattiin alusten väliseen taisteluun avaruudessa.

Katsoin äsken Netflixistä jotakin jouluohjelmaa, ja siellä useaan kertaan oli suomennettu pieni tuikkukynttilä ( tealight) ihan kirjaimellisesti teevaloksi 😬

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista näin AV-kääntäjän kannalta,

Kaikki ei todellakaan mene aina nappiin. Palaute otetaan opiksi.

Ei vaadita kuin normaali yleissivistys.

Voi itku näitä konekäännöksiä eri nettikaupoissa! Tällä hetkellä lookfantastic.fi-sivulla: VIETTÄÄ & TALLENNA! Anteeksi? Hetken miettimisen jälkeen älysin, että se on käännös sanoista SPEND & SAVE.

All your base are belong to us

Nip/Tuck -sarjassa oli kohtaus jossain puiston julkisessa miestenvessassa

"But you gave me the glory hole sign!"

"Mutta annoit minulle pyhän graalin merkin!"

Jokos tämä oli?

-What a view!

-To a kill!

-Mikä näkymä!

-Tokio!

(Kuvassa Golden Gate silta)

Jonkun laitteen ohjeissa luki kuulemma jotain sen suuntaista kuin:

Tämä on paskaa! Suomalaiset! Älkää ostako tätä!

1950/1960 luvuille sijoittuvassa aussisarjassa oli "air mail" käännetty ilmakirjeeksi. Kääntäjä oli varmaan nuori eikä tiennyt sellaisesta kuin lentoposti. Lentopostin lähettäminen oli kallista ja siksipä sekä kirjepaperi että kuori olivat erittäin ohuita. Maksu meni kirjeen painon mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Star wars joskus oli käännetty blaster - läjäytin

Olihan se periaatteessa oikein, mutta kuulostaa niin typerältä että olis voinut jättää kääntämättä.

Star Wars -leffojen viralliset teatterisuomennokset ovat kyllä järjestään olleet luokattomia, näkee että on hutaisten tehty.

Jap, yhdessä elokuvassa seventyfifth oli käännetty fiftyfifty. Meni maku koko filmistä.

Törkeetä.

Miksi käännösvirhe olisi "nolo" ?

Mielestäni se on vain töissä tapahtunut virhe, aivan kuten väärään paikkaan pystytetty liikennemerkki tai myyjän väärin laskema raha, mutta useimmiten paljon, paljon harmittomampi.

Super bowl oli käännetty superkeilaukseksi.

Vierailija kirjoitti:

1950/1960 luvuille sijoittuvassa aussisarjassa oli "air mail" käännetty ilmakirjeeksi. Kääntäjä oli varmaan nuori eikä tiennyt sellaisesta kuin lentoposti. Lentopostin lähettäminen oli kallista ja siksipä sekä kirjepaperi että kuori olivat erittäin ohuita. Maksu meni kirjeen painon mukaan.

Silloin ennen olikin järkevää.

Jos kuljetus maksaa, niin säästetään pienessäkin asiassa, käytetään erittäin ohutta paperia. Säästyy oma raha, paperin raaka-aineet ja polttoaine. Älykästä. Nykyään ei samassa määrin vaivauduta säästämään pikkuasioissa, kun "ei koske minua" tai "ei pikkuasioilla ole merkitystä", vaikka juuri niiden pikkuasioiden kautta säästöä syntyy, kun suurin osa ihmisistä alkaa sisäistämään ne.