Lue keskustelun säännöt.
Noloin näkemäsi käännösmoka?
Mikä on noloin käännösmoka, jonka olet koskaan nähnyt?
Kommentit (3373)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dumplings= mykyt. Voi ei
Oh, yes, vaikka en mikään varsinainen mykyrokan ystävä olekaan.
Mykyrokka on eräänlainen tappaiskeitto, jota tarjotaan erityisesti syksyllä teurastusaikaan. Mykyt ovat (ohra)jauhoista ja verestä tehtyjä kokkareita, jotka keitetään kypsäksi (sian)lihan, sisäelinten (maksa, sydän, munuaiset) ja kasvisten kanssa.
Mykyt ovat makuasia ja voivat vaatia totuttelua siinä kuin musta makkara tai veripalttukin.
Jos epäilee, että lukijat eivät tiedä mitä mykyt ovat, tai mykyt eivät sovi kontekstiin, nyytit tai kokkareet voi olla parempi käännös.
Vierailija kirjoitti:
... Mykyt ovat (ohra)jauhoista ja verestä tehtyjä kokkareita, jotka keitetään kypsäksi ... Jos ... mykyt eivät sovi kontekstiin, nyytit tai kokkareet voi olla parempi käännös.
Nyyteissä pitää olla jotakin (taikinakuoren) sisällä – kokkareissa, mykyissä tai möykyissä ei.
Jos kuorta on paljon ja täyte on hilloa ja sitä on vähän, kyseessä on hillomunkki.
Vierailija kirjoitti:
Kun täällä on tämä ketju kääntäjien mogista ja jokunen ketju myös lääkärien mogista, niin voitaisiin laittaa pystyyn ketju muidenkin ammattiryhmien hassuista virheistä.
Ottaisivatkohan huumorilla?
(y)
Oikolukijat irtisanottiin jossakin vaiheessa. Tekstiä ei enää karsita, tiivistetä ja muokata.
Sehän siinä on, kun omaa tekstiään ei voi oikolukea, ei vaikka olisi miten hyvä kirjoittaja. Omassa mielessä on kirkas kuva siitä, mitä oli tarkoitus sanoa, ja niinpä ei huomaa sitä, että tuli sanotuksi jotain vähän muuta. Oikoluen omasta varsinaisesta työstäni ylijäävällä ajalla muiden tekstejä (englanniksi, joten jos tässä avautumisessa on pilkkuvirheitä, niin en väittänytkään olevani suomen mestari), ja jopa tohtoritasoisten teksteistä löytyy kaikenlaista älytöntä. Usein siksi, että tekstiä, jossa alunperin ei ollut varsinaista vikaa, on muokattu niin monta kertaa ja niin monessa osassa, että erilaisia lauseenpätkiä ja vääriä viittaussanoja on jäänyt kummittelemaan edellisistä versioista, eikä kukaan ole katsonut koko tekstiä alusta asti kerralla. Ja jos työstäni ei jää aikaa, niin ei kukaan katsokaan, kun palkattua oikolukijaa ei ole.
Näin siinä käy kun insinöörit ja business päästetään "hoitamaan" humanistien asioita kuten kielenhuoltoa. Ei tajuta että nopein ei ole paras. Nykyään pyrinkin suosimaan lehtiä kuten Long Playta, jotka julkaisevat asiat mieluummin oikein kuin heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoisin, että täällä olisi mahdollisuus muokata omia kommentteja eli korjata ne virheet, joita tekstiin usein jää kommentin lähettämisen jälkeen. On outoa, miten usein omat virheet huomaa vasta liian myöhään. Toisten teksteistä virheet huomaa heti!
Televisio-ohjelmien käännöksistä: katsoin Frendien uusintaa, jossa isoa sohvaa yritettiin kantaa ylös kierreportaita. En ymmärtänyt, miksi Rossin muille monta kertaa huutamaan ohjetta: "Pivot! Pivot!! PIVOT!!!" ei ollut tekstityksessä käännetty suomeksi, vaan tekstityksessä oli alkuperäinen englanninkielinen sana.
Vierailija kirjoitti:
Joskus telkkarissa Hampuri oli käännetty hampurilaiseksi 🍔
Siis käännetty suomesta suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Grape (rypäle) käännettään usein greippi mikä on englanniksi grapefruit. Lonkerosta kai kaikki johtuu...
Vierailija kirjoitti:
Vieläkin paremmin:
–Tarvitsen lanssin.
Zirra meitzille heti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Grape (rypäle) käännettään usein greippi mikä on englanniksi grapefruit. Lonkerosta kai kaikki johtuu...
Miten se alkuperäinen lonkero, josta olen aina tykännyt, liittyy tuohon käännösvirheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Grape (rypäle) käännettään usein greippi mikä on englanniksi grapefruit. Lonkerosta kai kaikki johtuu...
Silicon (pii) ja silicone (silikoni) menevät myös usein sekaisin. Kaupoissakin on myynnissä tuotetta nimeltään "silicon spray", vaikka pitäisi olla "silicone spray".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Grape (rypäle) käännettään usein greippi mikä on englanniksi grapefruit. Lonkerosta kai kaikki johtuu...
Silicon (pii) ja silicone (silikoni) menevät myös usein sekaisin. Kaupoissakin on myynnissä tuotetta nimeltään "silicon spray", vaikka pitäisi olla "silicone spray".
Kiitos, thank you. Opinpa jotain uutta.
Wallanderissa: "Igår var dörren upplåst (lukitsematon) idag var den låst (lukittu)".
Käännös: "Eilen ovi oli lukossa, tänäänkin se oli lukossa".
Lienevät menneet sekaisin englannin "lock up" ja ruotsin "låsa upp".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kun Ukkola oli kolumnissaan kääntänyt slurin maiskautukseksi 😂. Lähde oli suoraan populistioikeiston öyhötykset - ei kun siis tietenkin suora palaute suomalaisilta yliopistolehtoreilta.
Twin Peaksissa oli lokikirjarouva.
Eilisessä suorassa Arto Nybergissä oli juosten kustut tekstitykset. Vielä jokin aika sitten oli tapana, että ensimmäinen suora esitys oli tekstittämättä ja tekstitys tuli seuraavan päivän uusintaan.
Yle näyttäisi siirtyneen Nybergissäkin jonkinlaiseen tekoälyavusteiseen konetekstitysappiin. Pitkiä pätkiä jää tekstittämättä ja tekstejä vilautellaan niin nopeasti, ettei sanaakaan ehdi lukea.
Puusepänverstas ja teatterikoulu menivät sekaisin. Asioita tippui pois (mm. näyttelijän harjoittelupaikat, ohjaajan sarjojen nimet ja ravintoloitsijan meriitit) ja tekstiin ilmestyi asioita, joita ei mainittu puheessa.
Myös puheentunnistus mätti, esimerkiksi (ääni, teksti):
Osasiko kone sössiä tämän vai tarvittiinko siihen ihminen
– 3D-tulostettu
– 3D-printattu
Puheena olevan elokuvan nimi
– Sydänpeto
– Sydän peto
– Elsissä oli hahmoon sopiva...
– Helsingissä oli hahmoon sopiva...
– perus lukion ranska
– perus lukijan ranska
– elokuva-ala vei (si)nut
– elokuva-alaveisut
– Sulla on siinä...
– Mulla on siinä...
– flank steak, eli kuve
– Frank Steak, eli kuve
– Ei ihan samalla lailla
– Ihan samalla lailla
– omistamassasi Emo-ravintolassa
– omistamassasi emo EMU-ravintolassa
– käytetään liha-glacea
– käytetään lihasgleissiä
Sähköjen palatessa
– virrat takaisin
– virat takaisin
– kun tuon tietäis
– kuntoaan tietäis
Keinolihapihvistä
– näyttää raw mediumilta
– näyttää rauhaa mediumilta
Suomessa valmistamista rajoittaa
– joku patentikuvio
– joku patentti kuvia
– teille tuleville keittiömestareille
– teille tulee vielä keitåtiömestareille
– Ranskassa s(in)ut on myös palkittu
– Ranskassa asut on myös palkittu
– paljon työtä ruoan hyväksi
– paljon työtä Royn hyväksi
– eilen valittiin
– elän valittiin
– jne.
En ihan heti keksi millaisella työnkululla tuollaista sotkua saa aikaiseksi. Tekstityksen lopussa mainitaan kahden tekstittäjän nimet, mikä herättää kysymyksen heidän roolistaan &ndsash; olisiko sittenkin ollut (vähän) ihmisälyä koneen seassa?
Sääliksi käy niitä, jotka ovat oikeasti tämän sillisalaatin varassa. Suosittelen ylelle paluuta vanhaan käytäntöön.
Vierailija kirjoitti:
Juosten kustut tekstitykset
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/01/21/yle-lisaa-edelleen-suorien-ohj…
Linkitetystä poimittua:
Suoratekstitykset tehdään tällä hetkellä tavallisella qwerty-näppäimistöllä. Tekstittäjät työskentelevät pareittain ja vaihtavat tekijää sovitussa rytmissä, noin 530 minuutin välein. Työn kuormittavuus ja vaikeusaste riippuvat paljolti ohjelmatyypistä. Osaan lähetyksistä on saatavana käsikirjoitus tai muuta tekstimateriaalia, jolloin tekstitystä voi valmistella etukäteen. Työtä kuitenkin hallitsee ns. suoran lähetyksen tuntu: lähes mitä tahansa voi tapahtua. Ammattitekstittäjä hallitsee tämän tilanteen kuitenkin hyvin ja on tietoinen työnkulkuun vaikuttavista muuttujista.
Myös puheentunnistusteknologia ja sen valjastaminen osaksi kiire- ja suoratekstityksen toimintatapoja kulkee vahvasti mukana tekstityksen työtapojen kehityksessä. Puheentunnistus on suomen kielen osalta kehittynyt nopeasti viime vuosina, ja osa tekstittäjistä käyttää puheentunnistussovelluksia tavalla tai toisella apuna ei-suorien tekstitysten tekemisessä. Todennäköisesti lähivuosina puheentunnistus on mukana suoratekstityksissäkin ns. respeaking- eli sanelutekniikan muodossa, jossa tekstittäjä näppäimistön sijaan tuottaa tekstityksen puhumalla. Tällä keinolla saadaan tekstitystä nopeutettua hiukan, kunhan välineet kehittyvät niin paljon, että lopputulos on riittävän laadukas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juosten kustut tekstitykset
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/01/21/yle-lisaa-edelleen-suorien-ohj…
Linkitetystä poimittua:
Suoratekstitykset tehdään tällä hetkellä tavallisella qwerty-näppäimistöllä. Tekstittäjät työskentelevät pareittain ja vaihtavat tekijää sovitussa rytmissä, noin 530 minuutin välein. Työn kuormittavuus ja vaikeusaste riippuvat paljolti ohjelmatyypistä. Osaan lähetyksistä on saatavana käsikirjoitus tai muuta tekstimateriaalia, jolloin tekstitystä voi valmistella etukäteen. Työtä kuitenkin hallitsee ns. suoran lähetyksen tuntu: lähes mitä tahansa voi tapahtua. Ammattitekstittäjä hallitsee tämän tilanteen kuitenkin hyvin ja on tietoinen työnkulkuun vaikuttavista muuttujista.
Myös puheentunnistusteknologia ja sen valjastaminen osaksi kiire- ja suoratekstityksen toimintatapoja kulkee vahvasti mukana tekstityksen työtapojen kehityksessä. Puheentunnistus on suomen kielen osalta kehittynyt nopeasti viime vuosina, ja osa tekstittäjistä käyttää puheentunnistussovelluksia tavalla tai toisella apuna ei-suorien tekstitysten tekemisessä. Todennäköisesti lähivuosina puheentunnistus on mukana suoratekstityksissäkin ns. respeaking- eli sanelutekniikan muodossa, jossa tekstittäjä näppäimistön sijaan tuottaa tekstityksen puhumalla. Tällä keinolla saadaan tekstitystä nopeutettua hiukan, kunhan välineet kehittyvät niin paljon, että lopputulos on riittävän laadukas.
530 minuuttia työtä ilman vaihtoa on kyllä niin pitkä aika, että se selittää aika paljon tekstimokia.
Asfalttisoturin autossa oli 12 kampiakselia, tuolloin vielä ihminen teki käännökset !
Tämä lienee jo käsitelty mutta kertauksena että eikös Mikko Alatalo kääntänyt tämän Hittimittarissa juurikin "sinä myös"