Vastavuoroisuuden puute. Kaikki te, jotka menette kyllä kutsusta illanistujaisiin, kahvitteleen, mökille...

Vierailija kirjoitti:

Lokkeilijat harvoin ymmärtää lokkeilevansa.

He tulkitsevat toisten kohteliaan emännöinnin itsekkäästi niin, että muut nauttivat heidän seurastaan ja sen vuoksi näkevät vaivaa ihan heitä varten.

Lokkeilijat selittävät itselleen, että kun nyt ovat huonoja organisoimaan, kämppäkin on nuhjuinen ja rahaakaan ei kovasti, niin siinäpä sitä syytä olla vaivaamatta päätä vastakutsuilla.

Heistä on ihanaa, kun joku järkkää. Mutta heille ei tule mieleenkään itse järkätä: he ovat aidon hämmästyneitä koko ajatuksesta.

Ei vieras lokkeile! Hänet kutsutaan kylään ja hän olettaa, että kutsuja haluaa hänet kylään eikä niinpäin, että oikeastaan se kutsuja haluaa kutsutulle kylään ja valmiiseen pöytään.

Älä kutsu ketään kylään, jos et halua kutsua ketään kylään. Ihan helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ravintolassa isännöidään?

Hoidetaan ravintolan valinta ja pöytävaraus, "viihdytetään vieraita" ts pidetään keskustelu yllä ja vierailla hyvä fiilis, ja maksetaan lasku. Kutsu budjetin mukaan, eli jos on paljon rahaa, voi viedä vieraat kalliisen paikkaan ja tarjota koko illan juomineen ja takseineen päivineen, tai jos on pieni pudjetti, vie vieraat pizzeriaan ja tarjoaa yhden ruokajuoman.

Ap

Haluaisin tietää millaiset ovat ap:n tarjoilut hänen kotonaan kun vastavuoroisuudeksi vaaditaan tätä.

Tilanteesta riippuen kahvikupillisesta grillimakkaraan, tai lasillisesta viiniä 5 lajin illalliseen juomineen ja kyyteineen kotiin. Itselleni on tärkeää, että vieraani viihtyvät, ja tarjoiluista riippumatta olen muista kiinnostunut ja haluan että kaikilla on hauskaa ja hyvä fiilis. Vastavuoroisuus on yleensä nimenomaan linjassa molempiin suuntiin. Jos minä tarjoan kahvit, olisi kiva jos minulle joskus myös tarjottaisiin kahvit, jne.

Ap

Miten voi olla hauskaa, kun olet suunnilleen pakottanut luoksesi tulemaan? Ja kun vielä tietää, että ennen kuin ehditään kahviin asti, olet jo ilmoittanut, että vaadit vastavuoroisuutta.

Johan täällä on aivan uskomatonta porukkaa! Missä ap sanoi, että ilmoittaa ennen kahveja vaativansa vastavuoroisuutta?? Mutta kuuluuhan tuo nyt ihan peruskäytöstapoihin, että jos käy syömässä toisen laskuun, niin jollain lailla järjestää asian niin, että vuoroin vieraissakin, eikä noin että aina on itse vain lokkeilemassa toisten pöydissä. Ja millä lailla pakottaa? Tuleeko se kutsuja hakemaan sinua Helvetin enkeleiden kera sinne kahvipöytäänsä vai mitä kummaa? Ihan itse sinä sinne suostut ja menet, turha syytää toisille vastuuta omasta toiminnastaan.

Ja lisätäkseni vielä, suurin osa vastaajista on todennäköisesti vielä teinejä tai parikymppisiä, joiden kotona ei ole illallisjuhlia harrastettu, ja jotka eivät sellaista tule itsekkään harrastamaan. Käytöstavat ovat kärsineet täydellisen inflaation.

Ap

Joo ei ole mun kotona illallisjuhlia harrastettu. Olen 45 v. Jos teillä on harrastettu illallisjuhlia niin voi olla ihan hyvä ymmärtää, ettei sun tilanne luultavasti ole enemmistön ihmisistä jakama. Meille ne, mitä sä kutsut hyviksi käytöstavoiksi ei ole hyviä käytöstapoja vaan jotain outoja tapoja.

Ei minunkaan kotonani mitään illallisjuhlia järjestetty. Olen 59 v. Muistan kyllä hyvin,miten äiti ja isä lähtivät illallisjuhliin. Isällä frakki tai smokki ja äidillä aina uusi iltapuku. Mutta eivät ne illallisjuhlat koskaan kenenkään kotona olleet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja toivottavaa. He eivät voi tietää, että sinulla olisi tärkeää saada vastavuoroinen kutsu.

Eli ihminen käy kerta toisensa jälkeen syömässä toisten kotona, valmiin pöydän ääressä, toisten laskuun, eikä juolahda mieleenkään, että olisko joskus hänenkin vuoronsa nähdä tuo sama vaiva (kutsua käymään) ystävänsä eteen? Ja niille jotka sanoivat, että seura pitäisi riittää vastineeksi: seuraahan se kutsujakin tarjoaa, joten ne menevät päikseen. Nyt on kyse siitä vaivannäöstä ystävyyden eteen.

Vierailija kirjoitti:

Ettekkö te todellakaan kutsu KETÄÄN teille ikinä syömään? Ette vanhempianne? Ette kotoa jo pois muuttaneita lapsianne? Ette sisaruksianne? 

Outoa porukkaa. Tärkeintä vaan oma napa ja "me ei illanistujaisia olla koskaan pidetty. Eikä pidetä".

Ja sen huomaa. 

Kyllä kutsun. Nimenomaan vanhempiani, sisaruksiani ja aikuisia lapsiani. Mutta he ovatkin perhettäni enkä odota heiltä mitään vastavuoroisuutta. Ystäviäni ja kavereitani tapaan syömisten merkeissä kahviloissa ja ravintoloissa. Jokainen tilaa mitä haluaa ja maksaa itse oman tilauksensa. Ei mulla ole koskaan ollut mitään ravintolatarjoilukulttuuria yhdenkään ystäväni tai kaverini kanssa. Ihan on jokainen osannut itse sanoa tarjoilijalle, mitä haluaa, ja ihan on osannut itse maksaa laskunsa. 

Syistä, joita en nyt tässä enempää avaa, en ole kovastikaan pitänyt kutsuja. 

Olen käynyt ystävän illanistujaisissa pitämättä omia, mutta tosiaalta sinne on viety nyyttäriperiaatteella usein vaikkapa savulohta tms. tarjottavien ainesosia. Minulla on auto ja hänellä ei, joten minä taas kuskaan häntä monesti. 

Kahteen perheeseen on kutsuttu aterioimaan, iltakahville tms. Äidit harvemmin ovat halunneet itse lähteä kotoa muualle, joten siitäkään syystä en ole tarjonnut mitään. Toisaalta olen käynyt lapsenvahtina ja ostellut lapsille joululahjoja jne. 

Pitääkö omenat maksaa takaisin omenoina vai kelpaako päärynä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lokkeilijat harvoin ymmärtää lokkeilevansa.

He tulkitsevat toisten kohteliaan emännöinnin itsekkäästi niin, että muut nauttivat heidän seurastaan ja sen vuoksi näkevät vaivaa ihan heitä varten.

Lokkeilijat selittävät itselleen, että kun nyt ovat huonoja organisoimaan, kämppäkin on nuhjuinen ja rahaakaan ei kovasti, niin siinäpä sitä syytä olla vaivaamatta päätä vastakutsuilla.

Heistä on ihanaa, kun joku järkkää. Mutta heille ei tule mieleenkään itse järkätä: he ovat aidon hämmästyneitä koko ajatuksesta.

Ei vieras lokkeile! Hänet kutsutaan kylään ja hän olettaa, että kutsuja haluaa hänet kylään eikä niinpäin, että oikeastaan se kutsuja haluaa kutsutulle kylään ja valmiiseen pöytään.

Älä kutsu ketään kylään, jos et halua kutsua ketään kylään. Ihan helppoa.

Aloituksessahan kerrottiin nimenomaan noistakin, jotka kutsuvat itse itsensä toisille kylään tai vähintäänkin vihjaavat, että voisivat tulla käymään. Näiden ihmisten logiikka siis ihmetyttää: miten kehtaavat tulla syömään toisten pöytiin jos eivät ikinä itse esitä vastakutsuja ja vuorostaan tarjoa ruokaa/ kahvia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana mun oli tosi vaikea kieltäytyä kutsusta, jos mulla ei ollut oikeasti hyvää syytä kieltäytyä. Siis esim että olin just silloin töissä tms. Koin, että kutsusta kieltäytyminen oli epäkohteliasta. Sitten ymmärsin, että minä ihan itse saan päättää, mihin aikaani käytän. Häät, hautajaiset, ristiäiset, rippijuhlat, yo-juhlat ja muut vastaavat merkkipäivät ovat sellaisia, joihin osallistun. Ja olen kutsunut muita myös omiin juhliini. Noh, en sentään hautajaisiini. 

On mullakin elämäni varrella ollut aloittajan kaltaisia kavereita. Niitä, joilla on jo kutsua esittäessään taka-ajatuksia. Että he eivät varsinaisesti halua tavata mua vaan että mä tarjoan heille vastineeksi jotain. Ei kiitos. Yhdelle meinasin kerran heittää kutsun saadessani tuntihinnan, mitä veloitan yrittäjänä asiakkailtani. Eli paljonko mun aikani maksaa. En kuitenkaan viitsinyt vaan jälleen kerran kieltäydyin kutsusta. 

Aloittajalle sanoisin, että lopeta näiden ihmisten kutsuminen, jos se on kerran sulle noin vastenmielistä ja heidän kestitsemisensä vaivalloista. Tai sano suoraan jo kutsua esittäessäsi, mitä haluat heiltä vastineeksi. 

Mikä sun ongelma on? Jos sulla itselläs menee aloitukset ja sitä myötä jotkut muistot niin tunteisiin, niin jätä silti yleistämättä omat kokemuksesi aloittajan totuudeksi. Sekopäistä touhua.

Milloin aloittaja sanoi että kutsuminen ja kestitseminen on vaivalloista ja vastenmielistä? Aivan, ei sanonut. Keksit päästäsi asioita, hae apua.

No miksi hän sitten valittaa? siitä voi päätellä ettei se vieraiden kestitseminen ole mieluista. Mikä on toisaalta omituista koskapa hän itse heidät kutsuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ravintolassa isännöidään?

TAIVAS VARJELE!

Eikö edes tälläinen ole tuttua?

Ihme junttiporukkaa kun ei osata alkeellisimpiakaan käytöstapoja. Hämmästyttävää kertakaikkiaan.

Kun järjestät kotona pienet illanistujaiset, budjetti on vaikkapa 50 euroa. Kun järjestät saman ravintolassa siihen menee satasia. Kuinka moni tekee tuollaista paitsi merkkipäivänä tms.  erityistapauksesta? Ja kuinka moni edes haluaisi ottaa sellaista vastaan vaivautumatta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

He antavat mitä antavat omasta halustaan ja vapaastatahdostaan. Ei siksi ,että sinä vaadit tiettyjä vastapalveluksia. Toki sinun kannaattaa nämä suhteet lopettaa mikäli koet olevasi ilmainen palvelija.

Vau. Tämän luettuani en taida enää hämmästellä täälläkään niitä aloituksia, joissa valitetaan että mies menee omia menojaan, kaikki kotityöt jää naiselle, mies ei suostu osallistumaan mihinkään jne. Joo, itselleni ei todellakaan tuollainen peli vetelisi ja olenkin ihmetellyt, että kuka tuollaista menoa katselee. Mutta tästäkö sitten on kyse: puoliso antaa vaimolle mitä antaa ja siihen on vaimon syytä ollaa tyytyväinen. Kunhan vain saa pyyteettömästi rakastaa tätä!

Parisuhteessa ollaan vapaaehtoisesti ja kumpikin osapuoli on vastuussa omasta käytöksestään. Et sinä voi pakottaa toisia rakastamaan sinua jos he ei itse halua. Hyvässä suhteessa kumpikin haluaa toisilleen kaikkea hyvää ja toimii , että niin tapahtuu. Se, joka tuntee olevansa huonossa suhteessa tai jäävänsä jostain paitsi jättää tietysti huonon kumppanin. Miten pakotat huonon kumppanin tai ylipäätään ihmisen tekemään jotain mitä hän ei tahdo tehdä?

Ja ystävyyssuhteissako ollaan sitten pakon edestä?

Ei tietenkään. Ap voi olla ihan vapaasti olla kutsumatta näitä ihmisiä,joista hän valittaa. Ei ole pakko kutsua ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse päätin vuosien emännöinnin, järjestämisen ja passauksen jälkeen että nyt on toisten vuoro.

Nyt kun vuosia meillä lomailuun ja kyläilyyn tutut alkoivat kesän alussa kärttää "kuinka olisi niin kiva nähdä taas ja voitaisiinkin teille tulla jos joku väli sopisi?", niin vastasin reippaasti

- no niinpä olisi! Mielellämme tulemme vaikka teille tänä vuonna!

Kyllä on tullut kiire ihmisille kiirus perääntyä innokkuudesta tavata. ;) Periksi en anna, muutama on jo yrittänyt pienen kiertotien varjolla päätyä kuitenkin meille, mutta olen ne huolettomasti ohittanut ja pysynyt iloisesti kannassani, että meille sopii heinäkuun kyllä tulla.

Yhtäkään vierailua ei olla saatu sovittua. Eikä siinä mitään, sopii odottaa.

Mä kyllä mielelläni kutsuisin ihmisiä meille jos he vinkkaisivat haluavansa tulla. Olen se joka sanoi ettei ikinä ajattele että kukaan oikeasti haluaisi tulle meille. Meillä on jotenkin kulahtanutta.

Kai ymmärrät, että me tuttusi tiedämme tuon huokailusi olevan tekosyy ja vastuun pakoilua? Ja ymmärrät varmaan nyt miksi ei enää tavata porukalla niin usein?

Sinä pihistelet rahaa, vaivaa ja muiden huomiota. Meille on ihan sama tarjoatko teekupin ja yhden Marie-keksin. Mutta on törkeää, että olet vuosikaudet nauttinut siivellä kun me muut olemme vuorottain kutsuneet porukan kotiin ja kestinneet tai järjestänyt nyyttärit.

Olet vain itsekäs ja puet tahallasi itsesäälin ressukka-viitan yllesi. Häpeä!

Ei, en häpeä, miksi häpeäisin etten oikein pidä kutsuista? Menen koska on kohteliasta mennä kun on kutsuttu, ja tuon paljon mukanani, tykkään ostella lahjoja.

Olen huono emäntä, en halua kiduttaa ystäviäni huonosti järkätyillä juhlilla. Näen heitä mielummin yksittäin ja oikein mielelläni tarjoan vaikka lounaan.

Kuulostat ihan kilahtaneelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

He antavat mitä antavat omasta halustaan ja vapaastatahdostaan. Ei siksi ,että sinä vaadit tiettyjä vastapalveluksia. Toki sinun kannaattaa nämä suhteet lopettaa mikäli koet olevasi ilmainen palvelija.

Vau. Tämän luettuani en taida enää hämmästellä täälläkään niitä aloituksia, joissa valitetaan että mies menee omia menojaan, kaikki kotityöt jää naiselle, mies ei suostu osallistumaan mihinkään jne. Joo, itselleni ei todellakaan tuollainen peli vetelisi ja olenkin ihmetellyt, että kuka tuollaista menoa katselee. Mutta tästäkö sitten on kyse: puoliso antaa vaimolle mitä antaa ja siihen on vaimon syytä ollaa tyytyväinen. Kunhan vain saa pyyteettömästi rakastaa tätä!

Parisuhteessa ollaan vapaaehtoisesti ja kumpikin osapuoli on vastuussa omasta käytöksestään. Et sinä voi pakottaa toisia rakastamaan sinua jos he ei itse halua. Hyvässä suhteessa kumpikin haluaa toisilleen kaikkea hyvää ja toimii , että niin tapahtuu. Se, joka tuntee olevansa huonossa suhteessa tai jäävänsä jostain paitsi jättää tietysti huonon kumppanin. Miten pakotat huonon kumppanin tai ylipäätään ihmisen tekemään jotain mitä hän ei tahdo tehdä?

Ja ystävyyssuhteissako ollaan sitten pakon edestä?

Ei tietenkään. Ap voi olla ihan vapaasti olla kutsumatta näitä ihmisiä,joista hän valittaa. Ei ole pakko kutsua ei.

Entäs ne ap:n kutsumat ihmiset? Onko heillä mitään vastuuta tuosta ystävyyssuhteesta, vai onko vastuu vain ap:n? Aloituksesta päätellen ap haluaisi jatkaa ystävyyttä ja näkee vaivaa sen eteen. Jos kutsutut eivät halua jatkaa ystävyyttä, niin eikö olisi heidän tehtävänsä toimia suoraselkäisesti ja laittaa ystävyys poikki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa, että suurimmalla osalla vastaajista on aivan pöyristyttävän röyhkeä asenne. Mutta kiitos, te vastasitte siihen mitä kysyttiin. :D Tämä avasi silmäni nykyisestä vallalla olevasta asenteesta ja kulttuurista. 

Ap

Tämän ketjun aloitus olisi voinut olla minunkin kirjoittama. Olen tullut siihen tulokseen, että vanhanaikainen sydämen sivistys on kadonnutta. Minun olisi pitänyt elää muutama vuosikymmen sitten. Ihmisillä ( osalla!) ei ole perus käytöstapoja. Lapsia ei opeteta tervehtimään kun saavutaan juhliin, juhlavaatteita ei tarvitse pukea, tyhjin käsin tullaan ja syödään kaikkea kaksin käsin rohmuten. Vastavuoroisuutta ei ole, mutta itse tullaan koska ”teillä on aina niin hyvät tarjoilut” ja onhan väsyneen äidin kiva päästä valmiiseen pöytään. Niin. Minäkin haluaisin joskus istua syömään jonkun muun paistamia pullia.

Miksi sitten kutsut ketään jos se onniin vastenmielistä? Voit koska tahansa mennä kahvilaan ja ostaa ihan haluamasi toisten paistaman pullan.

Väki vähenee ja pidot paranee. Pahimman junttiperheen olen jättänyt pois vaikkapa lasten synttärijuhlista. Tykkään leipoa ja emännöidä. Kutsun edelleen ihmisiä kylään. Mutta itse en kehtaisi aina olla se, joka tulee kylään.

Viihdyn juhlissa, joissa ihmiset ovat pukeutuneet ja syödään hyvin. Haluan opettaa lapseni toimimaan sujuvasti erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Miksi tällainen on jotenkin huonoa? Yhdet parhaimmat juhlat viime kesältä olivat ravintolassa, iso pöytä, paljon ihmisiä, alle kouluikäisiä n 10 ja kaikki söivät samaa ruokaa ja istuivat nätisti pöydässä. Isäntäpari todella mukava. Ennenkaikkea tämä porukka oli fiksua, hyvin käyttäytyvää. Tällainen siis ihan vierasta täällä?

Täytyy kyllä sanoa ettemme juuri ravintoloissa käy, mikäli ei ole ihan pakko. Toki esim. matkoilla on pakko niissä käydä jos valmista ruokaa haluaa. En muista, että ikinä olisi kukaan tuttava tai sukulainen mitään juhlia jossain ravintolassa pitänyt. Eihän sellainen olisi edes sopivaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse päätin vuosien emännöinnin, järjestämisen ja passauksen jälkeen että nyt on toisten vuoro.

Nyt kun vuosia meillä lomailuun ja kyläilyyn tutut alkoivat kesän alussa kärttää "kuinka olisi niin kiva nähdä taas ja voitaisiinkin teille tulla jos joku väli sopisi?", niin vastasin reippaasti

- no niinpä olisi! Mielellämme tulemme vaikka teille tänä vuonna!

Kyllä on tullut kiire ihmisille kiirus perääntyä innokkuudesta tavata. ;) Periksi en anna, muutama on jo yrittänyt pienen kiertotien varjolla päätyä kuitenkin meille, mutta olen ne huolettomasti ohittanut ja pysynyt iloisesti kannassani, että meille sopii heinäkuun kyllä tulla.

Yhtäkään vierailua ei olla saatu sovittua. Eikä siinä mitään, sopii odottaa.

Olisin itse voinut kirjoittaa tämän! Minulla oli ennen pienempi asunto, jossa ei mahtunut kutsuja pitämään, mutta kiersin tämän siten, että sovin aina etukäteen kutsujen pitäjän kanssa, tuonko esimerkiksi savustettua lohta, itseleivottua kakkua tai jotakin muuta, ettei kaikki vastuu jää kutsujen emännälle! Kuuluu minusta yksinkertaisiin käytöstapoihin.

Vierailija kirjoitti:

Ettekkö te todellakaan kutsu KETÄÄN teille ikinä syömään? Ette vanhempianne? Ette kotoa jo pois muuttaneita lapsianne? Ette sisaruksianne? 

Outoa porukkaa. Tärkeintä vaan oma napa ja "me ei illanistujaisia olla koskaan pidetty. Eikä pidetä".

Ja sen huomaa. 

Miksi kutsuttaisiin? Jokainen laittaa ja syö kotonaan mitä haluaa. Sitä paitsi asumme kaikki kaukana toisistamme ettei tämä edes olisi mahdollista.

On junttia käyttää muiden vieraanvaraisuutta hyväksi vastaamatta itse siihen.

Vierailija kirjoitti:

On junttia käyttää muiden vieraanvaraisuutta hyväksi vastaamatta itse siihen.

Mutta pitääkö siihen vastata just samalla tavalla? Miten kutsut pariskunnan mökillesi, kun olit niiden mökillä, jos sulla ei ole mökkiä? Joillekin täällä ei näytä riittävän kaveritreffit viinibaarissa vastakutsuksi.

Vierailija kirjoitti:

Lokkeilijat harvoin ymmärtää lokkeilevansa.

He tulkitsevat toisten kohteliaan emännöinnin itsekkäästi niin, että muut nauttivat heidän seurastaan ja sen vuoksi näkevät vaivaa ihan heitä varten.

Lokkeilijat selittävät itselleen, että kun nyt ovat huonoja organisoimaan, kämppäkin on nuhjuinen ja rahaakaan ei kovasti, niin siinäpä sitä syytä olla vaivaamatta päätä vastakutsuilla.

Heistä on ihanaa, kun joku järkkää. Mutta heille ei tule mieleenkään itse järkätä: he ovat aidon hämmästyneitä koko ajatuksesta.

Tässä oli kyllä hyvin kiteytetty lokkiperhe. Kun ei vaan tajuta, että on epäkohteliasta syödä aina muilla (enemmän kuin muut vieraat yhteensä) ikinä tarjoamatta itse mitään. Ei ole rahasta kiinni, vaan sivistyneisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap haluaa näköjään jonkinlaista roolileikkiä kutsujen järjestämisen myötä. Kannattaa silloin tutustua ihmisiin, joilla on samanlaiset kiinnostuksenkohteet. Löytyidikö Facebook-ryhmä ihmisille, jotka haluavat järjestää vierailuja toisilleen?

Nimittäin aika monet ihmiset eivät pidä sellaisesta ja kylässä ollessaankin vilkuilevat salaa kelloa, että milloin kehtaa lähteä kotiin ilman, että emäntäperhe loukkaantuu. Joidenkien emäntien kohdalla vierailla on sellainen tunne, että heidät on kutsuttu kylään ikäänkuin yleisöksi, että meneillään on näytelmä "olen todella mahtava emäntä, ihailkaa minua".

Miksi tällaiset kellonvilkuilijat sitten ylipäätään tulevat kutsuille, jos eivät siellä halua olla? En pysty ymmärtämään. Ovatka samanlaisia kynnysmattoja muissakin asioissa, tekevät vain mitä muut käskevät eikä käy mielen vieressäkään, että voisivat joskus ajatella itsekin?

Aivan silkasta kohteliaisuudesta. Vähimmällä pääsee kun suostuu heti tulemaan ja hoitelee sen tapaamisen alta pois. Kukaan ei jaksa kuunnella sitä väninää ja vinkunaa ja säätämistä mikä aiheutuu siitä kun saano ettei sovi tulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!

Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän". 

Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!

Ap

Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.

Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.

He antavat mitä antavat omasta halustaan ja vapaastatahdostaan. Ei siksi ,että sinä vaadit tiettyjä vastapalveluksia. Toki sinun kannaattaa nämä suhteet lopettaa mikäli koet olevasi ilmainen palvelija.

Vau. Tämän luettuani en taida enää hämmästellä täälläkään niitä aloituksia, joissa valitetaan että mies menee omia menojaan, kaikki kotityöt jää naiselle, mies ei suostu osallistumaan mihinkään jne. Joo, itselleni ei todellakaan tuollainen peli vetelisi ja olenkin ihmetellyt, että kuka tuollaista menoa katselee. Mutta tästäkö sitten on kyse: puoliso antaa vaimolle mitä antaa ja siihen on vaimon syytä ollaa tyytyväinen. Kunhan vain saa pyyteettömästi rakastaa tätä!

Parisuhteessa ollaan vapaaehtoisesti ja kumpikin osapuoli on vastuussa omasta käytöksestään. Et sinä voi pakottaa toisia rakastamaan sinua jos he ei itse halua. Hyvässä suhteessa kumpikin haluaa toisilleen kaikkea hyvää ja toimii , että niin tapahtuu. Se, joka tuntee olevansa huonossa suhteessa tai jäävänsä jostain paitsi jättää tietysti huonon kumppanin. Miten pakotat huonon kumppanin tai ylipäätään ihmisen tekemään jotain mitä hän ei tahdo tehdä?

Ja ystävyyssuhteissako ollaan sitten pakon edestä?

Ei tietenkään. Ap voi olla ihan vapaasti olla kutsumatta näitä ihmisiä,joista hän valittaa. Ei ole pakko kutsua ei.

Entäs ne ap:n kutsumat ihmiset? Onko heillä mitään vastuuta tuosta ystävyyssuhteesta, vai onko vastuu vain ap:n? Aloituksesta päätellen ap haluaisi jatkaa ystävyyttä ja näkee vaivaa sen eteen. Jos kutsutut eivät halua jatkaa ystävyyttä, niin eikö olisi heidän tehtävänsä toimia suoraselkäisesti ja laittaa ystävyys poikki?

Ei, vaan kuulostaa että ap haluaa korvauksen järjestämistään juhlista ja laskee pikkuleipien tarkkuudella että varmasti ollaan tasoissa.

Vierailija kirjoitti:

On junttia käyttää muiden vieraanvaraisuutta hyväksi vastaamatta itse siihen.

Ehkäpä tämän kutsujan kannattaisi ottaa vinkistä vaari ja lopettaa se kyläilyjen kinuaminen. Vieraanvaraisuuden pakkotuputus ei ooikeuta yhtään mihinkään, mihin toinen ei halua ryhtyä.