Lue keskustelun säännöt.
Vastavuoroisuuden puute. Kaikki te, jotka menette kyllä kutsusta illanistujaisiin, kahvitteleen, mökille...
30.06.2020 |
ja mihin tahansa teidät kutsutaankin, ettekä kuitenkaan vastavuoroisesti itse kutsu mihinkään, voisitteko kertoa, miksi?
Itselläni on tällaisia muutamia ystäviä, jotka tulevat kyllä aina kutsun saatuaan, ja joskus jopa itse kutsuvat itsensä, tai vihjailevat että haluaisivat tulla. Kuitenkaan he eivät koskaan kutsu "takaisin". Ymmärrän, että varsinkin nykyään on monia, jotka eivät koskaan halua kutsua kotiinsa, mutta miksei sitten vastavuoroisesti kutsuisi joskus edes johonkin ravintolaan, ja isännöisi siellä?
Ei vaan mahdu enään omaan päähän, mikä näitä ihmisiä vaivaa? Olen lähellä katkaista välit muutamaan ihmiseen, kun koen heidän hyväksikäyttävän itseäni.
Kommentit (567)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lokkeilijat harvoin ymmärtää lokkeilevansa.
He tulkitsevat toisten kohteliaan emännöinnin itsekkäästi niin, että muut nauttivat heidän seurastaan ja sen vuoksi näkevät vaivaa ihan heitä varten.Lokkeilijat selittävät itselleen, että kun nyt ovat huonoja organisoimaan, kämppäkin on nuhjuinen ja rahaakaan ei kovasti, niin siinäpä sitä syytä olla vaivaamatta päätä vastakutsuilla.
Heistä on ihanaa, kun joku järkkää. Mutta heille ei tule mieleenkään itse järkätä: he ovat aidon hämmästyneitä koko ajatuksesta.
Tässä oli kyllä hyvin kiteytetty lokkiperhe. Kun ei vaan tajuta, että on epäkohteliasta syödä aina muilla (enemmän kuin muut vieraat yhteensä) ikinä tarjoamatta itse mitään. Ei ole rahasta kiinni, vaan sivistyneisyydestä.
Oma moka ,mitäs kutsutte ihmisiä jos ei kiinnosta olla vieraanvarainen. Miksi siis niin teette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!
Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän".
Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!
Ap
Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.
Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.
Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja toivottavaa. He eivät voi tietää, että sinulla olisi tärkeää saada vastavuoroinen kutsu.
Eli ihminen käy kerta toisensa jälkeen syömässä toisten kotona, valmiin pöydän ääressä, toisten laskuun, eikä juolahda mieleenkään, että olisko joskus hänenkin vuoronsa nähdä tuo sama vaiva (kutsua käymään) ystävänsä eteen? Ja niille jotka sanoivat, että seura pitäisi riittää vastineeksi: seuraahan se kutsujakin tarjoaa, joten ne menevät päikseen. Nyt on kyse siitä vaivannäöstä ystävyyden eteen.
TÄMÄ! Tämä kommentti kiteyttää koko keskustelun pointin. Mikä siis suurimmalta osalta menee täysin ohi..... kertoo kyllä niin paljon tästä epäsosiaalisesta junttiporukasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!
Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän".
Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!
Ap
Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.
Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.
Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja toivottavaa. He eivät voi tietää, että sinulla olisi tärkeää saada vastavuoroinen kutsu.
Eli ihminen käy kerta toisensa jälkeen syömässä toisten kotona, valmiin pöydän ääressä, toisten laskuun, eikä juolahda mieleenkään, että olisko joskus hänenkin vuoronsa nähdä tuo sama vaiva (kutsua käymään) ystävänsä eteen? Ja niille jotka sanoivat, että seura pitäisi riittää vastineeksi: seuraahan se kutsujakin tarjoaa, joten ne menevät päikseen. Nyt on kyse siitä vaivannäöstä ystävyyden eteen.
Yleensä se emäntä ei nimenomaan tarjoa seuraa vaan tilaisuutta esitellä omaa erinomaisuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lokkeilijat harvoin ymmärtää lokkeilevansa.
He tulkitsevat toisten kohteliaan emännöinnin itsekkäästi niin, että muut nauttivat heidän seurastaan ja sen vuoksi näkevät vaivaa ihan heitä varten.Lokkeilijat selittävät itselleen, että kun nyt ovat huonoja organisoimaan, kämppäkin on nuhjuinen ja rahaakaan ei kovasti, niin siinäpä sitä syytä olla vaivaamatta päätä vastakutsuilla.
Heistä on ihanaa, kun joku järkkää. Mutta heille ei tule mieleenkään itse järkätä: he ovat aidon hämmästyneitä koko ajatuksesta.
Tässä oli kyllä hyvin kiteytetty lokkiperhe. Kun ei vaan tajuta, että on epäkohteliasta syödä aina muilla (enemmän kuin muut vieraat yhteensä) ikinä tarjoamatta itse mitään. Ei ole rahasta kiinni, vaan sivistyneisyydestä.
Jokainen täällä joka sanoi olevansa huono emännöimään, sanoi vievänsä runsaasti ruokaa ja viiniä juhliin. Jotkut vaan on surkeita vetämään jotkut massiiviset illalliset kokoon.
En ole ikinä pitänyt listaa siitä kuka ei ole kutsunut meitä vaikka ovat olleet juhlissamme. Järjestän juhlat koska haluan, en siksi että siitä pitäisi seurata kutsuja meille.
Näitä lukiessa on jotenkin taas niin helppoa, kun ei ole sosiaalisia kontakteja ollenkaan. Ei tarvitse keksiä vaivaantuneena tekosyitä kieltäytyä kutsuista eikä tuntea huonoa omatuntoa siitä, kun ei kutsu ketään kylään. Välillä on surettanut, kun ei ole ystäviä eikä "kivaa tuttavapiiriä", mutta nyt ei taas kyllä sureta yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!
Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän".
Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!
Ap
Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.
Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.
Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja toivottavaa. He eivät voi tietää, että sinulla olisi tärkeää saada vastavuoroinen kutsu.
Eli ihminen käy kerta toisensa jälkeen syömässä toisten kotona, valmiin pöydän ääressä, toisten laskuun, eikä juolahda mieleenkään, että olisko joskus hänenkin vuoronsa nähdä tuo sama vaiva (kutsua käymään) ystävänsä eteen? Ja niille jotka sanoivat, että seura pitäisi riittää vastineeksi: seuraahan se kutsujakin tarjoaa, joten ne menevät päikseen. Nyt on kyse siitä vaivannäöstä ystävyyden eteen.
TÄMÄ! Tämä kommentti kiteyttää koko keskustelun pointin. Mikä siis suurimmalta osalta menee täysin ohi..... kertoo kyllä niin paljon tästä epäsosiaalisesta junttiporukasta
Tämähän on sinun itsesi päätettävissä, joko kutsut ihmisiä ja olet vieraanvarainen tai sitten et. Jos kutsut ,et voi olettaa ,että sinun on saatava jotain siitä kutsusta vastikkeeksi. Toiset tekevät palveluksen jo vaivautuessaan tulemaan paikalöle.
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys ei edllytä vastavuosroisuutta.
Ystävyyttä e iole se , että tarjotaan toiselle jotain josta vastavuoroisesti odotetaan saavat itse jotain. . Ytävyydessä ei jääd velkaa. Ystävä kutsutaan kylään koska hänet halutaan kutsua kylään eikä lasketa vuoroja.
Niin totta. Meillä on useita kaveriperheitä jotka eivät ikinä järjestä mitään. En ajattele siitä mitään! Ovat kivoja ihmisiä. Nyt kun lapset ovat teinejä tulee itsekään harvemmin järjestettyä mitään suurempia juhlia. Omat viiskymppiset meinasin juhlia mutten sitten jaksanutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!
Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän".
Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!
Ap
Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.
Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.
Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja toivottavaa. He eivät voi tietää, että sinulla olisi tärkeää saada vastavuoroinen kutsu.
Eli ihminen käy kerta toisensa jälkeen syömässä toisten kotona, valmiin pöydän ääressä, toisten laskuun, eikä juolahda mieleenkään, että olisko joskus hänenkin vuoronsa nähdä tuo sama vaiva (kutsua käymään) ystävänsä eteen? Ja niille jotka sanoivat, että seura pitäisi riittää vastineeksi: seuraahan se kutsujakin tarjoaa, joten ne menevät päikseen. Nyt on kyse siitä vaivannäöstä ystävyyden eteen.
Miksi sitten kutsut näitä ihmisiä kerta toisensa jälkeen kotiisi?
Itse asun Lapissa, ja täällä on enemmän tapana ehdottaa itse kyläilyä toisen luona, siis yleisempää kuin itse kutsua vieraita kylään.
Ymmärrän kyllä, että muualla nimenomaan kutsutaan itse kylään omaan kotiin, ja sitten toiset vastavuoroisesti kutsuvat omaan kotiin, mutta kunhan siis tuli mieleen tällainen kulttuurierot.
Esimerkiksi jos menen ystävän/naapurin/mummon luo kylään, niin ensimmäisenä ovelta saatetaan huikata; "Miksi et ole käynyt kahvilla pitkään aikaan?" Ja ihan normaalia on myöskin päivitellä, kuinka sekään ja sekään ei ole kylässä käynyt, että miksihän ei tule. Täällä siis on tietyllä tapaa toivotumpaa, että kyläilijä itse osoittaa oma-alotteisesti haluavansa tulla kahville kuin että ihminen itse kysymällä kysyisi kahville. Vaikka harva sitä varmasti tällä palstalla uskoo :D
Voi myös olla pikkupaikkanta-isompi paikkakunta eroa tässä, tai sitten Lappi-muu Suomi.
Onhan näitä muitakin eroja. Esimerkiksi exän suku oli Savosta, ja siellä oletettiin että vieras tarjoaa/tyrkyttää apuaan emännälle. Kun taas meillä on tapana ettei emännän keittiöön tupata! Vihoviimeinen asia on alkaa siivoamaan kahvittelun jälkiä. Mutta tämä nyt meni tällaiseksi jaaritteluksi, kunhan vain mietin kuinka erilaista eri puolilla Suomea on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä lukiessa on jotenkin taas niin helppoa, kun ei ole sosiaalisia kontakteja ollenkaan. Ei tarvitse keksiä vaivaantuneena tekosyitä kieltäytyä kutsuista eikä tuntea huonoa omatuntoa siitä, kun ei kutsu ketään kylään. Välillä on surettanut, kun ei ole ystäviä eikä "kivaa tuttavapiiriä", mutta nyt ei taas kyllä sureta yhtään.
Olen samaa mieltä. Jaksan ihmisiä yhden kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että suurimmalla osalla vastaajista on aivan pöyristyttävän röyhkeä asenne. Mutta kiitos, te vastasitte siihen mitä kysyttiin. :D Tämä avasi silmäni nykyisestä vallalla olevasta asenteesta ja kulttuurista.
Ap
Tämän ketjun aloitus olisi voinut olla minunkin kirjoittama. Olen tullut siihen tulokseen, että vanhanaikainen sydämen sivistys on kadonnutta. Minun olisi pitänyt elää muutama vuosikymmen sitten. Ihmisillä ( osalla!) ei ole perus käytöstapoja. Lapsia ei opeteta tervehtimään kun saavutaan juhliin, juhlavaatteita ei tarvitse pukea, tyhjin käsin tullaan ja syödään kaikkea kaksin käsin rohmuten. Vastavuoroisuutta ei ole, mutta itse tullaan koska ”teillä on aina niin hyvät tarjoilut” ja onhan väsyneen äidin kiva päästä valmiiseen pöytään. Niin. Minäkin haluaisin joskus istua syömään jonkun muun paistamia pullia.
Miksi sitten kutsut ketään jos se onniin vastenmielistä? Voit koska tahansa mennä kahvilaan ja ostaa ihan haluamasi toisten paistaman pullan.
Väki vähenee ja pidot paranee. Pahimman junttiperheen olen jättänyt pois vaikkapa lasten synttärijuhlista. Tykkään leipoa ja emännöidä. Kutsun edelleen ihmisiä kylään. Mutta itse en kehtaisi aina olla se, joka tulee kylään.
Viihdyn juhlissa, joissa ihmiset ovat pukeutuneet ja syödään hyvin. Haluan opettaa lapseni toimimaan sujuvasti erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Miksi tällainen on jotenkin huonoa? Yhdet parhaimmat juhlat viime kesältä olivat ravintolassa, iso pöytä, paljon ihmisiä, alle kouluikäisiä n 10 ja kaikki söivät samaa ruokaa ja istuivat nätisti pöydässä. Isäntäpari todella mukava. Ennenkaikkea tämä porukka oli fiksua, hyvin käyttäytyvää. Tällainen siis ihan vierasta täällä?Täytyy kyllä sanoa ettemme juuri ravintoloissa käy, mikäli ei ole ihan pakko. Toki esim. matkoilla on pakko niissä käydä jos valmista ruokaa haluaa. En muista, että ikinä olisi kukaan tuttava tai sukulainen mitään juhlia jossain ravintolassa pitänyt. Eihän sellainen olisi edes sopivaa.[/quote
Ei olisi sopivaa? Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa?! On täysin normaalia juhlia ja isännöidä merkkipäiviä ravintolassa, jos ei jostain syystä halua järjestää kotonaan tai vuokrata erillisiä juhlatiloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveät itkupotkuraivarit kun ihmiset eivät kehu ja ylistä ja tee niinkuin nämä uhriutuvat emännät haluavat. Kukaan ei ole teitä pyytänyt kutsumaan ja emännöimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että suurimmalla osalla vastaajista on aivan pöyristyttävän röyhkeä asenne. Mutta kiitos, te vastasitte siihen mitä kysyttiin. :D Tämä avasi silmäni nykyisestä vallalla olevasta asenteesta ja kulttuurista.
Ap
Tämän ketjun aloitus olisi voinut olla minunkin kirjoittama. Olen tullut siihen tulokseen, että vanhanaikainen sydämen sivistys on kadonnutta. Minun olisi pitänyt elää muutama vuosikymmen sitten. Ihmisillä ( osalla!) ei ole perus käytöstapoja. Lapsia ei opeteta tervehtimään kun saavutaan juhliin, juhlavaatteita ei tarvitse pukea, tyhjin käsin tullaan ja syödään kaikkea kaksin käsin rohmuten. Vastavuoroisuutta ei ole, mutta itse tullaan koska ”teillä on aina niin hyvät tarjoilut” ja onhan väsyneen äidin kiva päästä valmiiseen pöytään. Niin. Minäkin haluaisin joskus istua syömään jonkun muun paistamia pullia.
Miksi sitten kutsut ketään jos se onniin vastenmielistä? Voit koska tahansa mennä kahvilaan ja ostaa ihan haluamasi toisten paistaman pullan.
Väki vähenee ja pidot paranee. Pahimman junttiperheen olen jättänyt pois vaikkapa lasten synttärijuhlista. Tykkään leipoa ja emännöidä. Kutsun edelleen ihmisiä kylään. Mutta itse en kehtaisi aina olla se, joka tulee kylään.
Viihdyn juhlissa, joissa ihmiset ovat pukeutuneet ja syödään hyvin. Haluan opettaa lapseni toimimaan sujuvasti erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Miksi tällainen on jotenkin huonoa? Yhdet parhaimmat juhlat viime kesältä olivat ravintolassa, iso pöytä, paljon ihmisiä, alle kouluikäisiä n 10 ja kaikki söivät samaa ruokaa ja istuivat nätisti pöydässä. Isäntäpari todella mukava. Ennenkaikkea tämä porukka oli fiksua, hyvin käyttäytyvää. Tällainen siis ihan vierasta täällä?Täytyy kyllä sanoa ettemme juuri ravintoloissa käy, mikäli ei ole ihan pakko. Toki esim. matkoilla on pakko niissä käydä jos valmista ruokaa haluaa. En muista, että ikinä olisi kukaan tuttava tai sukulainen mitään juhlia jossain ravintolassa pitänyt. Eihän sellainen olisi edes sopivaa.[/quote
Ei olisi sopivaa? Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa?! On täysin normaalia juhlia ja isännöidä merkkipäiviä ravintolassa, jos ei jostain syystä halua järjestää kotonaan tai vuokrata erillisiä juhlatiloja.
Onhan se nyt täysin junttia mennä ravintolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!
Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän".
Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!
Ap
Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.
Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.
Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja toivottavaa. He eivät voi tietää, että sinulla olisi tärkeää saada vastavuoroinen kutsu.
Eli ihminen käy kerta toisensa jälkeen syömässä toisten kotona, valmiin pöydän ääressä, toisten laskuun, eikä juolahda mieleenkään, että olisko joskus hänenkin vuoronsa nähdä tuo sama vaiva (kutsua käymään) ystävänsä eteen? Ja niille jotka sanoivat, että seura pitäisi riittää vastineeksi: seuraahan se kutsujakin tarjoaa, joten ne menevät päikseen. Nyt on kyse siitä vaivannäöstä ystävyyden eteen.
TÄMÄ! Tämä kommentti kiteyttää koko keskustelun pointin. Mikä siis suurimmalta osalta menee täysin ohi..... kertoo kyllä niin paljon tästä epäsosiaalisesta junttiporukasta
Tämähän on sinun itsesi päätettävissä, joko kutsut ihmisiä ja olet vieraanvarainen tai sitten et. Jos kutsut ,et voi olettaa ,että sinun on saatava jotain siitä kutsusta vastikkeeksi. Toiset tekevät palveluksen jo vaivautuessaan tulemaan paikalöle.
Niin siis miten ja kenelle se on palvelus, että ihmiset jotka eivät halua mennä juhliin, eivätkä halua tasavertaista ystävyyttä kutsujan kanssa, menevät silti paikalle? Ilmeisesti sinä käyttäydyt kuin lapatossu, joka menee vaikka ei haluaisi. Kerrotko vielä, mikä saa sinut kuvittelemaan, että olet joku taivaanlahja kutsujalle, ja on palvelus, kun ilmestyt paikalle?
Minua oli aina vaivannut tuo, etten vaan jotenkin itse osaa pyytää ketään mihinkään mutta minua pyydetään aina. Podin siitä aina kauheaa velantunnetta. Onneksi nyt olen erakoitunut, eikä tarvitse enää tuskailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap haluaa näköjään jonkinlaista roolileikkiä kutsujen järjestämisen myötä. Kannattaa silloin tutustua ihmisiin, joilla on samanlaiset kiinnostuksenkohteet. Löytyidikö Facebook-ryhmä ihmisille, jotka haluavat järjestää vierailuja toisilleen?
Nimittäin aika monet ihmiset eivät pidä sellaisesta ja kylässä ollessaankin vilkuilevat salaa kelloa, että milloin kehtaa lähteä kotiin ilman, että emäntäperhe loukkaantuu. Joidenkien emäntien kohdalla vierailla on sellainen tunne, että heidät on kutsuttu kylään ikäänkuin yleisöksi, että meneillään on näytelmä "olen todella mahtava emäntä, ihailkaa minua".
Miksi tällaiset kellonvilkuilijat sitten ylipäätään tulevat kutsuille, jos eivät siellä halua olla? En pysty ymmärtämään. Ovatka samanlaisia kynnysmattoja muissakin asioissa, tekevät vain mitä muut käskevät eikä käy mielen vieressäkään, että voisivat joskus ajatella itsekin?
Aivan silkasta kohteliaisuudesta. Vähimmällä pääsee kun suostuu heti tulemaan ja hoitelee sen tapaamisen alta pois. Kukaan ei jaksa kuunnella sitä väninää ja vinkunaa ja säätämistä mikä aiheutuu siitä kun saano ettei sovi tulla.
Eli kutsutut kuvittelevat siis olevansa Heidän ylhäisiä korkeuksiaan, joiden seura on täysin korvaamatonta kutsuville? Hate to brake your bubble, mutta ei asia näin ole. Pari kertaa kieltäydyt, niin eiköhän se kutsujen tyrkyttäminenkin lopu. Ja jos et välitä koko ystäväsi enää pätkän vertaa, niin asianhan voi sanoa suoraankin ja tarvittaessa rumastikin, jos kerran mieluummin on näkemättä koko ihmistä. Mitäänhän siinä ei menetä.
Vierailija kirjoitti:
On junttia käyttää muiden vieraanvaraisuutta hyväksi vastaamatta itse siihen.
Miten junttia on puolestaan tyryttää sitä vieraanvaraisuutta ihmisille ,joille koituu vaivaa osallistua. Ja sitten vielä valitetaan kun tätä pakotettua vieraanvaraisuutta ei palauteta. Ei palauteta,koska kanssakäyminen tuossa muodossa ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Hirveät itkupotkuraivarit kun ihmiset eivät kehu ja ylistä ja tee niinkuin nämä uhriutuvat emännät haluavat. Kukaan ei ole teitä pyytänyt kutsumaan ja emännöimään.
Mutta kun nimenomaan on pyytänyt! Nämä jotka eivät itse koskaan emännöin, tuppaavat kuitenkin kylään tämän tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oletteko oikeasti tosissanne??!!
Kysymyksessä ei ole taloudellinen hyöty, vaan ele. Jos minä osoitan ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta, toivoisin saavani sitä itsekkin takaisin. Ajatuksena "vuoroin vieraissa", ja "tee toisille niinkuin itsellesi toivoisit tehtävän".
Te kommentoijat haluatte varmasti olla yksipuolisessa rakkaussuhteessakin. Missä te passaatte, huomioitte ja laitatte. Yksin. Ehkä olettekin, ja luulette että se on normaalia. Parempaa huomista teille!
Ap
Oikea ystävällisyys ja vieraanvaraisuus niinkuin rakkauskin on pyyteetötä. Ei niitä tehdä siksi että laskelmoidaan sitä että muiden on annettava juuri sama takaisin.
Mitä ystävyyttä ja rakkautta se sellainen on jossa ystäväsi tai puolisosi ei halua SINULLE hyvää tai anna sinulle ikinä mitään? Olet hänelle siis yhdentekevä, ilmainen palvelija.
He antavat mitä antavat omasta halustaan ja vapaastatahdostaan. Ei siksi ,että sinä vaadit tiettyjä vastapalveluksia. Toki sinun kannaattaa nämä suhteet lopettaa mikäli koet olevasi ilmainen palvelija.
Vau. Tämän luettuani en taida enää hämmästellä täälläkään niitä aloituksia, joissa valitetaan että mies menee omia menojaan, kaikki kotityöt jää naiselle, mies ei suostu osallistumaan mihinkään jne. Joo, itselleni ei todellakaan tuollainen peli vetelisi ja olenkin ihmetellyt, että kuka tuollaista menoa katselee. Mutta tästäkö sitten on kyse: puoliso antaa vaimolle mitä antaa ja siihen on vaimon syytä ollaa tyytyväinen. Kunhan vain saa pyyteettömästi rakastaa tätä!
Parisuhteessa ollaan vapaaehtoisesti ja kumpikin osapuoli on vastuussa omasta käytöksestään. Et sinä voi pakottaa toisia rakastamaan sinua jos he ei itse halua. Hyvässä suhteessa kumpikin haluaa toisilleen kaikkea hyvää ja toimii , että niin tapahtuu. Se, joka tuntee olevansa huonossa suhteessa tai jäävänsä jostain paitsi jättää tietysti huonon kumppanin. Miten pakotat huonon kumppanin tai ylipäätään ihmisen tekemään jotain mitä hän ei tahdo tehdä?
Ja ystävyyssuhteissako ollaan sitten pakon edestä?
Ei tietenkään. Ap voi olla ihan vapaasti olla kutsumatta näitä ihmisiä,joista hän valittaa. Ei ole pakko kutsua ei.
Entäs ne ap:n kutsumat ihmiset? Onko heillä mitään vastuuta tuosta ystävyyssuhteesta, vai onko vastuu vain ap:n? Aloituksesta päätellen ap haluaisi jatkaa ystävyyttä ja näkee vaivaa sen eteen. Jos kutsutut eivät halua jatkaa ystävyyttä, niin eikö olisi heidän tehtävänsä toimia suoraselkäisesti ja laittaa ystävyys poikki?
Ei, vaan kuulostaa että ap haluaa korvauksen järjestämistään juhlista ja laskee pikkuleipien tarkkuudella että varmasti ollaan tasoissa.
Käytöstapojen lisäksi inflaation näyttää kokeneen myös lukutaito...
Ystävyys ei edllytä vastavuosroisuutta.
Ystävyyttä e iole se , että tarjotaan toiselle jotain josta vastavuoroisesti odotetaan saavat itse jotain. . Ytävyydessä ei jääd velkaa. Ystävä kutsutaan kylään koska hänet halutaan kutsua kylään eikä lasketa vuoroja.