Vierailin viikonloppuna todella siistissä kodissa
Kaikki tiptop paikallaan. Siitä kodista oikein huokui puhtaus ja järjestys ja on iso omakotitalo, perhe asuttaa sen. Oma kotimme on aina jollain tavalla sotkuinen, jokin paikka ainakin, vaikka miten puunaisi ja järjestelisi. Sotkukohtia siellä täällä.
Kertokaa vinkkejä miten te saatte pysymään kotinne AINA siistinä, joka paikan, koko kodin?!! Sellaisena kuin asuntoesittelykuvissa on.
Koti, jossa vierailin on aina sellainen asuntoesittelykuva -tyylinen, kun olen siellä vieraillut.
Kommentit (1330)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaahan mulle, mitä ovat sisustusesineet?
En ole koskaan, ikinä, milloinkaan ostanut yhtään esinettä jolla ei olisi käyttötarkoitusta. Siis, että se olisi vain sisustusesine.
Muutaman maljakon olen saanut lahjaksi, mutta niilläkin on toiminnallinen tarkoitus. Itse olen ostanut kynttilänjalat ja niilläkin on tarkoituksensa, käytän niitä pimeiden iltojen tullen. Jotain tuikkuastioita niin ikään on tullut lahjaksi ja ne otan myös käyttöön talvella.
Pari tyynyä - verhoihin sopivat - on sohvalla, mutta käytön niitä löhöillessä niskan tukena. Muutamat pöytäpamput, ne valaisevat ja auttavat näkemään lukiessa. Oikein pohtimalla pohdin, vaan ei, en keksi yhtään esinettä jolla ei olisi käyttötarkoitusta.
En ihan oikeasti tiedä enkä ymmärrä ostavatko jotkut esineitä vain, noh, esineen vuoksi.
Oletko ikinä kuullut tauluista? Ne ovat olleet melko suosittuja n. 10 000 vuotta.
Olen sama joka ihmetteli sisustusesineitä.
Maalaustaide jossa maalaus tehtiin puulevylle tai pingotetulle kankaalle on alkanut vasta keskiajalla, eli on korkeintaan 1500 vuotta vanha juttu :D Sitä ennen on toki ollut luolamaaluksia, juu!
Mutta en tosiaankaan ottanut huomioon tauluja. En muuten ole niitäkään ostanut ainuttakaan (ne on peritty), ehkä siksi en tullut ajatelleeksi niitä. Kait nekin voidaan esineiksi laskea.
Monet ovat luetelleet sisustusesineiksi käyttötavaroita. Kai melkein jokainen joka käyttöesineen hankkii, katsoo myös sen kauneutta ja sopivuutta myös esteettisesti vaikka sillä onkin käytännöllinen tarve.
Totta kai mullakin on harkittu värit ja kuosit tekstiileihin jne. Pöytäliinat muuten ovat ihan käyttökamaa nekin. Tuukin on tarkoitus suojata pöytää. Maton lattiaa ja eristää kylmyyttä. Mulla sattuu olemaan kylmät lattiat. Sama tarkoitus on ryijyillä ollut alun perin.
Hmm... taulut siis on mulla "pelkkiä" sisustusesineitä. Pohdin vielä, olisiko muutakin. Viherkasveja mulla ei ole, en tykkää niistä. Leikkokukkia joskus joku tuo ja ne laitan niihin saatuihin maljakoihin.
Joo, olisi kai pitänyt vääntää ratakiskosta taas kerran. Taulut, seinämaalaukset, maalatut kankaat, seinälautaset, reliefit, puukaiverrukset ym. seinälle ripustettavat tai suoraan seinään maalattavat tai kaiverrettavat sisustuselementit ovat olleet suosittuja n. 10 000 vuotta. Ja tässä nimenomaisessa ajassa mitä tällä hetkellä elämme, edellä mainitut elementit voidaan mielestäni asettaa otsikon "taulut" alle. Sisältäen yleisimmin maalaukset, piirrokset, taidegrafiikan, valokuvat sekä julisteet.
Harmi kun et nyt ollutkaan uniikki lumihiutale kun sitä sisustuskrääsää löytyi sinunkin seiniltäsi.
Tapetit ja verhot (poislukien pimennysverhot) ovat muuten myös vain sisustusjuttu.
Taidat tykätä kinaamisesta. No kinataan sitten (hyvässä hengessä tarkoitan). Jotain voi aina oppiakin.
Ei tapetit eikä verhot ole pelkästään sisustusjuttuja! Tapetit olivat alun perin kudonnaisia joiden tarkoitus oli eristää vetoa. Nämä kudotut tapetit olivat arvokkaita ja ne otettiin muutettaessa mukaan ja ripustettiin seinälle uudessa kodissa. Sivumennen sanottuna mulla ei ole tapetteja, niin kauniita kuin ne voivatkin olla.
Ja verhot, hyvänen aika sentään! Nekin eristävät ikkunalasista hohkaavaa kylmyyttä ja pokien raosta tulevaa vetoa. Kyllä niillä yhä on toiminnallinen tarkoituksensa. Eristämisen lisäksi ne suojaavat valolta. Täällä meillä kotoisessa Suomessakin. Eikä tarvitse kovin pitkälle mennä kun ne todella huomaa tarpeelliseksi. Englannissa, jossa vieläkin asennetaan yksilasisia ikkunoita, ovat verhot todella tarpeen ja usein ne ovatkin oikein paksuja uutimia. Etelämpään kun mennään, ne taas varjelevat lämmöltä ja auringon haalistavalta ja haurastuttavalta vaikutukselta.
Ja ei, en mä edelleenkään kuvittele olevani uniikki enkä koe tauluja "sisustuskrääsänä". Mikä ihme sut noin sai kilahtamaan :D Kunhan ihmettelin, mitä ovat sisustusesineet.
Jaahas. Olet näitä "rauhoitu nyt, älä riehu"-ihmisiä, jotka näkevät kaikki eriävät mielipiteet raivoamisena. Sellaisten kanssa ei voi puhua. En ainakaan minä, kun en jaksa kohdella silkkihansikkain ja viljellä hymiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaahan mulle, mitä ovat sisustusesineet?
En ole koskaan, ikinä, milloinkaan ostanut yhtään esinettä jolla ei olisi käyttötarkoitusta. Siis, että se olisi vain sisustusesine.
Muutaman maljakon olen saanut lahjaksi, mutta niilläkin on toiminnallinen tarkoitus. Itse olen ostanut kynttilänjalat ja niilläkin on tarkoituksensa, käytän niitä pimeiden iltojen tullen. Jotain tuikkuastioita niin ikään on tullut lahjaksi ja ne otan myös käyttöön talvella.
Pari tyynyä - verhoihin sopivat - on sohvalla, mutta käytön niitä löhöillessä niskan tukena. Muutamat pöytäpamput, ne valaisevat ja auttavat näkemään lukiessa. Oikein pohtimalla pohdin, vaan ei, en keksi yhtään esinettä jolla ei olisi käyttötarkoitusta.
En ihan oikeasti tiedä enkä ymmärrä ostavatko jotkut esineitä vain, noh, esineen vuoksi.
Oletko ikinä kuullut tauluista? Ne ovat olleet melko suosittuja n. 10 000 vuotta.
Olen sama joka ihmetteli sisustusesineitä.
Maalaustaide jossa maalaus tehtiin puulevylle tai pingotetulle kankaalle on alkanut vasta keskiajalla, eli on korkeintaan 1500 vuotta vanha juttu :D Sitä ennen on toki ollut luolamaaluksia, juu!
Mutta en tosiaankaan ottanut huomioon tauluja. En muuten ole niitäkään ostanut ainuttakaan (ne on peritty), ehkä siksi en tullut ajatelleeksi niitä. Kait nekin voidaan esineiksi laskea.
Monet ovat luetelleet sisustusesineiksi käyttötavaroita. Kai melkein jokainen joka käyttöesineen hankkii, katsoo myös sen kauneutta ja sopivuutta myös esteettisesti vaikka sillä onkin käytännöllinen tarve.
Totta kai mullakin on harkittu värit ja kuosit tekstiileihin jne. Pöytäliinat muuten ovat ihan käyttökamaa nekin. Tuukin on tarkoitus suojata pöytää. Maton lattiaa ja eristää kylmyyttä. Mulla sattuu olemaan kylmät lattiat. Sama tarkoitus on ryijyillä ollut alun perin.
Hmm... taulut siis on mulla "pelkkiä" sisustusesineitä. Pohdin vielä, olisiko muutakin. Viherkasveja mulla ei ole, en tykkää niistä. Leikkokukkia joskus joku tuo ja ne laitan niihin saatuihin maljakoihin.
Joo, olisi kai pitänyt vääntää ratakiskosta taas kerran. Taulut, seinämaalaukset, maalatut kankaat, seinälautaset, reliefit, puukaiverrukset ym. seinälle ripustettavat tai suoraan seinään maalattavat tai kaiverrettavat sisustuselementit ovat olleet suosittuja n. 10 000 vuotta. Ja tässä nimenomaisessa ajassa mitä tällä hetkellä elämme, edellä mainitut elementit voidaan mielestäni asettaa otsikon "taulut" alle. Sisältäen yleisimmin maalaukset, piirrokset, taidegrafiikan, valokuvat sekä julisteet.
Harmi kun et nyt ollutkaan uniikki lumihiutale kun sitä sisustuskrääsää löytyi sinunkin seiniltäsi.
Tapetit ja verhot (poislukien pimennysverhot) ovat muuten myös vain sisustusjuttu.
Taidat tykätä kinaamisesta. No kinataan sitten (hyvässä hengessä tarkoitan). Jotain voi aina oppiakin.
Ei tapetit eikä verhot ole pelkästään sisustusjuttuja! Tapetit olivat alun perin kudonnaisia joiden tarkoitus oli eristää vetoa. Nämä kudotut tapetit olivat arvokkaita ja ne otettiin muutettaessa mukaan ja ripustettiin seinälle uudessa kodissa. Sivumennen sanottuna mulla ei ole tapetteja, niin kauniita kuin ne voivatkin olla.
Ja verhot, hyvänen aika sentään! Nekin eristävät ikkunalasista hohkaavaa kylmyyttä ja pokien raosta tulevaa vetoa. Kyllä niillä yhä on toiminnallinen tarkoituksensa. Eristämisen lisäksi ne suojaavat valolta. Täällä meillä kotoisessa Suomessakin. Eikä tarvitse kovin pitkälle mennä kun ne todella huomaa tarpeelliseksi. Englannissa, jossa vieläkin asennetaan yksilasisia ikkunoita, ovat verhot todella tarpeen ja usein ne ovatkin oikein paksuja uutimia. Etelämpään kun mennään, ne taas varjelevat lämmöltä ja auringon haalistavalta ja haurastuttavalta vaikutukselta.
Ja ei, en mä edelleenkään kuvittele olevani uniikki enkä koe tauluja "sisustuskrääsänä". Mikä ihme sut noin sai kilahtamaan :D Kunhan ihmettelin, mitä ovat sisustusesineet.
Jaahas. Olet näitä "rauhoitu nyt, älä riehu"-ihmisiä, jotka näkevät kaikki eriävät mielipiteet raivoamisena. Sellaisten kanssa ei voi puhua. En ainakaan minä, kun en jaksa kohdella silkkihansikkain ja viljellä hymiöitä.
Eriävä mielipiteesi: "Harmi kun et nyt ollutkaan uniikki lumihiutale kun sitä sisustuskrääsää löytyi sinunkin seiniltäsi.
Minusta nimittely ja taiteen arvioiminen - näkemättä - sisustuskrääsäksi ei ole mielipide vaan lähempänä solvausta.
Olemme kummatkin saaneet perinmäksi talonpoikaisantiikkia ja olemme ostaneet mm käytettynä Artekkia.
Uusia huonekaluja emme juurikaan ole ostaneet vuosiin.
Seinät valkoiset, lankkulattia puun väristä,
Sisustus on Iittalaa, Arabiaa, vähän Kupittaan savea.
Ja koti aika pelkistetty ja siisti.
Me viihdytään. Ja se on pääasia.
Taulut eivät - ainakaan periaatteessa - ole sen enempää "sisustusesineitä" kuin vaikka kirjahyllyssä olevat kirjatkaan. Jos siis taiteesta puhutaan. Taide on olemassa vain itseään varten.
Jos nyt halutaan filosofoida, niin taide tapahtuu taide-esineen tai -tapahtuman ja katsojan/kokijan välissä. Komppaan tässä sitä, että taide seinälle ripustettuna ei ole pelkkä sisustusesine. "Taulua" siirtäessä voi huomata, että taide ei tapahdukaan "taulun" vaihtaessa paikkaa. Tai sitten tapahtuu jollekin, mutta toiselle ei. Jos käännät "taulun" nurinpäin, tapahtuuko taide sillä ehdolla, että tiedät "taulun" olevan nurinpäin?
Mitäköhän kaikkea ap on saanut aikaan ja millaisen mylleryksen asunto on käynyt läpi kun hyvään vauhtiin pääsi?
Vierailija kirjoitti:
Taulut eivät - ainakaan periaatteessa - ole sen enempää "sisustusesineitä" kuin vaikka kirjahyllyssä olevat kirjatkaan. Jos siis taiteesta puhutaan. Taide on olemassa vain itseään varten.
Menee kyllä offarin puolelle, mutta eivätkö taulut ainakin jossain määrin pehmennä tilan akustiikkaa? Eli taiteen lisäksi niillä on myös jonkinlainen funktio sisutuksessa?
Aloittajalle: En nyt kyllä muista että olisit meillä käynyt.
Tunnen kaksi tiptop-perhettä. Keittiö pysyy siistinä, kun perhe ei taida käyttää edes uunia, vaan syö roskaruokaa. Makaroni, paistettu jauheliha ja ketsuppi normiruokaa. Siivoaminen on tärkeintä.
Säilytysratkaisut on maksimoitu ja tavarat minimoitu. Muutoksia yms on tehty käytännöllisyys mielessä. Jokainen on oppinut siivoamaan omat jäljet ja sen että ”vie mennessäs ja tuo tullessas”. Robotti-imuri hoitaa imuroinnin ja kaikille tavaroille on oma paikka.
Viikonloppuaan on vasta tulossa! Nou hätä.
Huikee ketju :D
Varsinaiseen kysymykseen, itse asun tämmöisessä esittelytalon henkisessä ratkaisussa. Meillä on nättiä. Ei ole kasoja tai läjiä ikinä kun vieraita tulee sisään, tasoilla on vähän tavaraa ja vain sellaista minkä on tarkoitus siellä olla.
Mun metodit:
-Riittävästi säilytystilaa ja riittävän vähän tavaraa: karsin koko ajan ja ostan piiitkän harkinnan jälkeen
-Lapsen tavaroille paikat jotka on helppoja käyttää ja katseenkestäviä. Toki meillä taaperon leluja on vähän lattialla mutta ne on minuutissa siivottu jos haluan, ja taapero osaa niitä itsekin korjata pois
-Paperipostin karsiminen: ei mainoksia, mahdollisimman vähän lehtitilauksia ja niille mahdollisesti tilatuille lehdille selkeä paikka ja ripeä siirto kierrätykseen kun luettu. Ei paperilaskuja koskaan.
-Avokeittiö - se tulee automaattisesti pidettyä siistinä joka sotkun jälkeen, ei ole harmoniaa kaipaavana ihmisenä edes oikein mitään mahdollisuuksia jättää sinne jotain ruuanlaittosotkua levälleen kun se on näkyvillä koko ajan.
-Säännöllinen viikkosiivous
-Totuttelu siihen että tavara menee käytön jälkeen paikoilleen. Nollatoleranssi joillekin ajelehtiville kynille ja ruuvimeisseleille. Toki kaikella pitää olla ne paikat että tavarat paikoilleen löytyy.
-Koska se hilulaatikko alkaa kaikesta huolimatta omin päin muodostumaan jonnekin, niin sen läpikäynti riittävän usein, ja muutenkin säilytystilojen perkaaminen kiertävästi koko ajan mutta ilman isompaa stressiä kun niitä ei päästä kovin pahoiksi alkujaankaan.
Joskus rankan työviikon jälkeen (esim nyt😄) homma on vähän lipsunut - vaatehuoneen lattialla voi olla joku ihme vaatemytty ja yöpöydällä sekalaista sälää, mutta sanoisin että pahimmillaankaan tämä talo ei ole sellaisessa kuosissa etteikö vartin huiskimisella saisi edustuskuntoon jos joku soittaa ja sanoo että on tulossa kohta kylään. Mukavaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä: isoja tyylikkäitä koreja esim. X tavaroille joilla ei oikein ole paikkaa, ei loju pöydillä. Riittävästi kaappitilaa jossa säilytetään tavaroita. Lasten huoneissa ei avonaisia lokerikoita, vaan umpinaisia säilytyslaatikoita jotka kivasti nimetty esim. Legot. Kuvalliset ohjeet lapsille eli aina leikin jälkeen siivotaan, luvalla saa jättää aamuun esim. ja leikki jatkuu. Hillityt värit ja vaaleaa, kaikki turhat kamat lahjoitetaan. Kengille ja muille vaatteille ovelliset kaapit, kenkäkaappi iso. Suihkussa jättipullot shampoota ei satoja pulloja. Samaa sarjaa pyyhkeet, ei eri värejä. Kyllä se onnistuu.
Nämä vastaukset ovat aina yhtä hauskoja :'D Aloittaja kysyy miten kodin saa pysymään tiptop, ja yksi alkaa selittämään PYYHKEIDEN VÄREISTÄ :DDD
Kun pyyhkeet ja muut arkiset tekstiilit ovat samanvärisiä/-sävyisiä, koti näyttää automaattisesti siistimmältä (kokeile vaikka itse)
T. Eri kuin alkuperäinen kirjoittaja
Ja mistähän sinä luulet tietäväsi millaisia pyyhkeitä minulla on :DD Kyllä minulla on ihan yksi yhtenäinen väri koko kämpässä (riippumatta asunnosta), koska pidän harmoniasta :D mutta jos kylppäri on sotkuinen niin ei joku pyyhkeiden väri tee siitä siistin näköistä :'D kyllä se siisteys tulee siisteydestä🤦🏼♀️
Tai no väriMAAILMA. Ei sentään kaikki samaa väriä.
1317
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tavara laitetaan paikoilleen heti, kun on sitä käyttänyt.
Hyvät ja toimivat säilytystilat.
Jokaiselle tavaralle oma paikka.
Esillä harkitusti tavaraa.
Kaapeissa säilytyksessä vain tarpeellinen. Turha pois kirppareille!
Keittiö siivotaan heti, kun siihen tulee käytettyjä astioita.
Imurointi kerran päivässä.
WC:n pesu useita kertoja viikossa. Pyyhkeet vaihdetaan kerran päivässä.
Pedin petaus heti aamusta.
Petivaatteet vaihdetaan kerran viikossa. Tunkkaiset petivaatteet lemuavat koko kotiin.
Siistit seinä- yms pinnat kodissa.
Pyyhkeet vaihdetaan kerran päivässä mutta vessa pestään vaan "useita kertoja viikossa". Kumman luulet olevan likaisempi: pyyhkeen, johon kuivaat pestyt kätesi vai vessanpönttö? Joku roti nyt hoi!
Vierailija kirjoitti:
Heitin pois 500 esinettä ja jo tämä riitti yleissiisteyden vaikutelmaan. Sekalainen roina jota et tarvitse vain tukkii kotisi, on aina epäjärjestyksessä, ja siivouksen tiellä. Paljaat ja puhtaat pinnat kuten joku hylly tulee myös pyyhittyä useammin kun ei ole mitään tiellä pois nosteltavaksi.
500 esineen poisto kesti minulla yhden iltapäivän, kävin systemaattisesti läpi kaikki pinnat, korit, säilytysboksit ja heitin surutta pois (roskiin/kierrätykseen) jos esineellä ei ollut selkeää hyötyä minulle.
Tästä kannattaa aloittaa. Tavaroiden karsiminen helpottaa.
Eilen karsin monta säkillis tavaroita pois nurkista. Päätin, että tavarat, joita en ole tarvinnut vuosikausiin, lähtee roskiin.
Sama homma vaatekaapeille.
On tässä hommaa ollutkin. Vanhat sohvat, sängyt, tasot ja kaapit on roudattu pois. Talo oli aika tukkoon kalustettu aikansa eläneillä huonekaluilla. Kattovalaisimet meni uusiksi.
On mukavampaa nyt.
Äijä pitää olla sohvan ja tapetin väriin sopiva ja nöyrä. Tekee kaikki kotityöt nurisematta ja pitää kodin siistinä. Lapsia ei tarvita. Ne vain sotkevat.
Siistijä käy perjantaina, joten kutsuu vieraita paikalle aina silloioin, kun siistijä on käynyt.
siisteys ei katso varallisuutta. siistissä kodissa asuu onnellinen ja yhteen hiileen puhaltava perhe. kaikkien toiveet otetaan huomioon ja myös toteutetaan talouden rajoissa tasapuolisesti