Lue keskustelun säännöt.
Hoi, sinkku: oletko valmis ottamaan seurustelukumppanin, jolla on lapsia aikaisemmasta suhteesta?
28.06.2020 |
Onko lasten iällä ja lukumäärällä merkitystä? Minkä ikäinen itse olet?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen ajattelin että en missään nimessä mutta sitten ihastuin yhteen jolla on... että tietenkin toivoisin että ei olisi mutta jos nyt oikeasti niin hyvä tyyppi tulee kohdalle niin eikai sitä voi hylätäkään sellaisen asian takia jos kaikki muu natsaa.
Totta kai voi. Sitähän dealbreaker juuri tarkoittaa.
Voi toki, jos on valmis kohtaamaan sen faktan että toista yhtä hyvää ilman lapsia ei ehkä koskaan tule vastaan.
Toista yhtä hyvää? Maailma on hyviä naisia täynnä. Todella moni lapseton nainen voi vastata sinun tarpeisiisi ihan yhtä hyvin kuin tämäkin.
Mahtaa olla kiva sillä naisella, jos mies jatkuvasti toivoo, ettei hänellä olisikaan lasta...
Oliko tää kysely muka miehille vai mitä? Olen alkuperäisen kommentin kirjoittaja ja nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen ajattelin että en missään nimessä mutta sitten ihastuin yhteen jolla on... että tietenkin toivoisin että ei olisi mutta jos nyt oikeasti niin hyvä tyyppi tulee kohdalle niin eikai sitä voi hylätäkään sellaisen asian takia jos kaikki muu natsaa.
Totta kai voi. Sitähän dealbreaker juuri tarkoittaa.
Voi toki, jos on valmis kohtaamaan sen faktan että toista yhtä hyvää ilman lapsia ei ehkä koskaan tule vastaan.
Toista yhtä hyvää? Maailma on hyviä naisia täynnä. Todella moni lapseton nainen voi vastata sinun tarpeisiisi ihan yhtä hyvin kuin tämäkin.
Mahtaa olla kiva sillä naisella, jos mies jatkuvasti toivoo, ettei hänellä olisikaan lasta...
Oliko tää kysely muka miehille vai mitä? Olen alkuperäisen kommentin kirjoittaja ja nainen.
Pahoitteluni.
Sanoisin niin että jos olet ekalla kieroksella itse ja sulla ei oo lapsia- älä missään nimessä yh äidin kaa, mutta jos molemmat jo toisella kieroksella ja molemmilla lapsia- niin uusperhen elämä on väistömätöntä. Mutta ei se kyllä helppia ole- kaiken puolin vaikeampaa kuin oman biologisen perheen kanssa- se eronnut ja karannut tajuaa sen liian myöhään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua ollenkaan lapsia elämääni, ja vanhemman kanssa seurusteleminen ei tee tätä mahdolliseksi. En myöskään viehäty seksuaalsiesti äitivartaloista. Onneksi lapsettomista naisista ei ole Suomessa varsinaisesti mitään pulaa.
Mikä tekee äitivartalon? Ylipaino?
C'mon. Kyllä sä nyt tiedät mitä raskaus ja imetys usein naisvartalolle tekee. Luonnollista ja ok eikä kaikilla niin radikaalia eikä jää pysyväksi. Mutta yleensä rinnoista ja masusta huomaa, jos on varsinkin useampi raskaus takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättäviä nää lapsenlapsi jutut. En ole hoitamassa ei kiinnosta ollenkaan. Ja aikuiset lapset tietävät tämän.
-mies
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset ovat jo aikuisia, niin ok.
Lopetin juuri vähän aikaa sitten tälläisen suhteen miehen kanssa jonka lapset oli aikuisia. Ei oikein voi mihinkään lähteä, kun piti lapsilta kysyä tarviiko he esim apua lasten kanssa tai tulevatko he meidän kanssa mökille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieluummin valitsisin kumppanin jolla ei olisi ketään perheenjäseniä joiden kanssa on ns. pakko tulla juttuun ja tavata heitä :'D Olen vela ja introvertti.
Eivät kumppanin lapset olisi mikään deal breaker, mutta ei se ole jotain mitä toivon. Pidän sinänsä lapsista ja olen myös työskennellyt heidän parissaan.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin valitsisin kumppanin jolla ei olisi ketään perheenjäseniä joiden kanssa on ns. pakko tulla juttuun ja tavata heitä :'D Olen vela ja introvertti.
Eivät kumppanin lapset olisi mikään deal breaker, mutta ei se ole jotain mitä toivon. Pidän sinänsä lapsista ja olen myös työskennellyt heidän parissaan.
No nyt löytyi nainen minun makuuni, tuletko vaimokseni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin valitsisin kumppanin jolla ei olisi ketään perheenjäseniä joiden kanssa on ns. pakko tulla juttuun ja tavata heitä
Ei kenelläkään ole sellaisia perheenjäseniä, joiden kanssa olisi pakko tulla juttuun. Itse olen tehnyt seurustelukumppaneilleni alusta asti selväksi, etten harrasta mitään anoppilakyläilyjä tai sukujuhlia, ja tämä on ollut aina ok.
Voisin seurustella eronneen isän kanssa, saman katon alle en muuttaisi. Omat taloudet pitää olla. Itsellä kaksi lasta. En tiedä yhtään onnistunutta uusperhekuviota. Itseasiassa lapset olisivat plussaa, koska tällainen henkilö tietää mitä arki lasten kanssa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin ajattelin että voisin ottaa, mutta nyt olen kallistunut jyrkästi toiseen suuntaan. Eli en ottaisi.
Mikäs sen mukavampaa, kuin saada valmiit lapset muniaan sotkematta...
M 45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. Vieläkin muistissa oma lapsuus ja nuoruus, kun isä raahasi joka vuosi uuden tyttöystävän mukuloineen meille asumaan. En nyt aikuisiällä kaipaa mitään uusperhekuvioita, joten isät ovat ehdoton turn off.
N27
Aluksi olin sitä mieltä, että en halua kumppania kenellä on alaikäisiä lapsia tai etenkään pieniä lapsia. Elämä olisi paljon helpompaa ilman kersoja. Mutta mutta... nyt olen ihastunut henkilöön, jolla on lapsia ja vieläpä aika pieniä. Niin ne mielipiteet muuttuu kun rakkaus tulee kohdalle.
Voisin ottaa kun itsellänikin on kaksi tarhaikäistä vuoroviikoin. Tosin minulle kelpaa vain FWB tai vuoroviikko LAT suhde joten kumppani ei lapsiani tapaisi enkä minäkään hänen lapsia
M37
Mulla on itselläkin 2 lasta ja ois positiivista jos myös kumppanilla olis edellisestä suhteesta lapsia, tietäis mitä lapsiarki on. Mut ei sillä niin väliä ole onko niitä vai ei. Kaiken kanssa oppii elämään kun on oikee kumppani.
N30
En.
Olen 35 ja toivon vielä saavani oman lapsen. Enkä halua mitään uusioperhehelvettiä missä lapset vaan kärsii tai osalla perheestä eri elintaso kuin osalla.
En. Jotenkin ei tuntuisi tasavertaiselta suhteelta, en ole itsekään vielä "aikuistunut". Vierastan ajatusta äitipuoleudesta.
Vielä ikävämpää niille lapsille, jos mies väittäisi mulle olevansa vaan "viikonloppuisä".
N28
En olisi. Olen 33-vuotias ja en ole koskaan halunnut omia lapsia. Olen toki yrittänyt tapailla miestä, jolla oli jälkikasvua, mutta ei tämä millään onnistunut. Tapailun alkuvaiheessa mies lähti useasti luotani jo heti ennen yhdeksää illalla, sillä oli luvannut mennä peittelemään lapsensa. Arvostan korkealle, että isä oli näin sitoutunut lapseensa, mutta tällaisella suhteella ei olisi ollut minkäänlaista tulevaisuutta kanssani. Tämä mies oli myös tottunut olemaan "perheen pää" ja astui useassa asiassa myös minun varpailleni, mikä tuntui itsenäisestä naisesta melko häiritsevältä. Joten ei, en olisi tulevaisuudessa enää valmis tapailemaan isämiehiä.