Lue keskustelun säännöt.
Anoppi kinuaa lasta hoitoon - Meidän pitäisi lähteä pois miehen..
28.06.2020 |
Kaipailisin vertaistukea tilanteeseen..
Meillä on vuoden ikäinen lapsi ja anoppini on kinunut synnytyslaitokselta lähtien, että haluaa hoitaa lastamme. Kun lapsemme oli 2kk niin anoppi olisi halunnut yökylään lapsen ja meni oudoksi, kun sanoin, että ei käy.
Nyt anoppi on taas alkanut käskyttämään, että meidän pitäisi mieheni kanssa lähteä, että saadaan muka kahdenkeskeistä aikaa miehen kanssa. Oikeastihan syy, miksi hän haluaa meidän pois lapsen luota on se, että hän haluaa hoitaa lasta yksin.
Mä en itse pidä siitä, että käskytetään eikä kysytä edes, että ” haluaisitteko mennä” tai ” saisinko hoitoon” .
Onko tuo teidän mielestä loukkaavaa, että ajetaan vanhemmat pois kotoa, että päästään lapsen lapsensa kanssa olemaan kahdestaan? Onko kenellekään sattunut vastaavaa? En haluaisi olla tyly, mutta en tiedä haluanko antaa lasta hälle hoitoon. Asia olisi eri, jos hän aidosti haluaisi auttaa, mutta tuo, että halutaan hoitaa yksin lasta ja käskytetään pois on erikoista.
Kommentit (254)
Tuumaisin vain että me kyllä päätämme itse milloin jos milloinkaan, annamme lapsen hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä munkin anoppi tokaisi monta kertaa, että menkääs nyt jonnekin ja jättäkää lapsi hoitoon. En jättänyt ja mäkätin miehelle kotona asiasta. Ärsytti.
Lopulta sitten suostuin ja sen jälkeen lapsi on ollut hyvinkin usein hoidossa anopin luona. Myös yökylässä. Ei hän ole mikään narsisti tai mielisairas vaan ihan tavallinen ihminen, mitä nyt sattui olemaan vähän liian innokas ja minä ehkä olin vähän liiankin kiinni vauvassa, koska nyt koko tappelu tuntuu aivan absurdilta kun lapsi on jo 10-vuotias ja viettää päiväkausia anopin kanssa mökillä.
Voi siis olla ihan mahdollista sekin, että mummo on vain yli-innokas eikä ymmärrä sitä itse.
Näin just! Usein kyse on myös siitä, että miehen äiti puhuu eri kieltä kuin oma äiti. Siis suomea, mutta eri tyyli ym. Joku mikä tuntuu töksähtävältä ja loukkavalta anopin suusta onkin vain erilainen tapa ilmaista asia. Eli tarkoitus ei ole loukata, mutta omissa korvissa kuulostaa loukkaavalta. "Menkääs nyt" voi olla tosi lempeästi sanottu sen lisäksi, et voi olla tosi törkeästikin sanottu.
Siksikin vinkkaan ihan meille kaikille miniöille: mieti kaksi sekuntia ennenkuin raivostut tai loukkaannut! Kyse ei välttämättä ollut ilkeilystä, vaan todennäköisimmin väärinkäsityksestä ja -ymmärryksestä.
nim.mer. Been there ;)
Juuri näin. Ja loukkaantuessa se kannattaa nätisti ja rauhallisesti sanoa ääneen ja selvittää. Että minä en pidä siitä, että/loukkaannun, jos....
Ei ne anopit ole mitään lapsia, vaan aikuisia naisia, jotka kestävät eri mieltä olon ja osaavat ne jopa pyytää tarvittaessa anteeksikin.
59
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä munkin anoppi tokaisi monta kertaa, että menkääs nyt jonnekin ja jättäkää lapsi hoitoon. En jättänyt ja mäkätin miehelle kotona asiasta. Ärsytti.
Lopulta sitten suostuin ja sen jälkeen lapsi on ollut hyvinkin usein hoidossa anopin luona. Myös yökylässä. Ei hän ole mikään narsisti tai mielisairas vaan ihan tavallinen ihminen, mitä nyt sattui olemaan vähän liian innokas ja minä ehkä olin vähän liiankin kiinni vauvassa, koska nyt koko tappelu tuntuu aivan absurdilta kun lapsi on jo 10-vuotias ja viettää päiväkausia anopin kanssa mökillä.
Voi siis olla ihan mahdollista sekin, että mummo on vain yli-innokas eikä ymmärrä sitä itse.
Näin just! Usein kyse on myös siitä, että miehen äiti puhuu eri kieltä kuin oma äiti. Siis suomea, mutta eri tyyli ym. Joku mikä tuntuu töksähtävältä ja loukkavalta anopin suusta onkin vain erilainen tapa ilmaista asia. Eli tarkoitus ei ole loukata, mutta omissa korvissa kuulostaa loukkaavalta. "Menkääs nyt" voi olla tosi lempeästi sanottu sen lisäksi, et voi olla tosi törkeästikin sanottu.
Siksikin vinkkaan ihan meille kaikille miniöille: mieti kaksi sekuntia ennenkuin raivostut tai loukkaannut! Kyse ei välttämättä ollut ilkeilystä, vaan todennäköisimmin väärinkäsityksestä ja -ymmärryksestä.
nim.mer. Been there ;)
Tässä nyt ei ole pelkästään kysymys käskyttämisestä, vaan myös siitä, että anoppi on halunnut lasta hoitoon heti synnytyslaitokselta lähtien melkein. Mun mielestä se, että hokee lasta yökylään lapsen ollessa melkein vastasyntynyt kertoo siitä, ettei äitinä kunnioiteta pätkääkään. Oli sitten yli-innokas tai ei, mutta joskus voisi hiukan ajatella asioita. Ei kaikkea voi laittaa innokkuuden piikkiin. Ja tuo kädet ojossa lapsen hakeminen, mistä mainitsin on myös ollut asia, jota en missään nimessä ole hyväksynyt. Kyllä mulla on kokonaisvaltaisesti välillä sellainen tunne ettei minua kunnioiteta lapsen äitinä.
Ap
En kyllä ymmärrä miksi sinulle tulee kuva, ettei anoppi kunnioita sinua äitinä. Ei kai yökyläilyt siihen mitenkään liity. Luetko nyt vähän liikaa rivien välistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä munkin anoppi tokaisi monta kertaa, että menkääs nyt jonnekin ja jättäkää lapsi hoitoon. En jättänyt ja mäkätin miehelle kotona asiasta. Ärsytti.
Lopulta sitten suostuin ja sen jälkeen lapsi on ollut hyvinkin usein hoidossa anopin luona. Myös yökylässä. Ei hän ole mikään narsisti tai mielisairas vaan ihan tavallinen ihminen, mitä nyt sattui olemaan vähän liian innokas ja minä ehkä olin vähän liiankin kiinni vauvassa, koska nyt koko tappelu tuntuu aivan absurdilta kun lapsi on jo 10-vuotias ja viettää päiväkausia anopin kanssa mökillä.
Voi siis olla ihan mahdollista sekin, että mummo on vain yli-innokas eikä ymmärrä sitä itse.
Näin just! Usein kyse on myös siitä, että miehen äiti puhuu eri kieltä kuin oma äiti. Siis suomea, mutta eri tyyli ym. Joku mikä tuntuu töksähtävältä ja loukkavalta anopin suusta onkin vain erilainen tapa ilmaista asia. Eli tarkoitus ei ole loukata, mutta omissa korvissa kuulostaa loukkaavalta. "Menkääs nyt" voi olla tosi lempeästi sanottu sen lisäksi, et voi olla tosi törkeästikin sanottu.
Siksikin vinkkaan ihan meille kaikille miniöille: mieti kaksi sekuntia ennenkuin raivostut tai loukkaannut! Kyse ei välttämättä ollut ilkeilystä, vaan todennäköisimmin väärinkäsityksestä ja -ymmärryksestä.
nim.mer. Been there ;)
Tässä nyt ei ole pelkästään kysymys käskyttämisestä, vaan myös siitä, että anoppi on halunnut lasta hoitoon heti synnytyslaitokselta lähtien melkein. Mun mielestä se, että hokee lasta yökylään lapsen ollessa melkein vastasyntynyt kertoo siitä, ettei äitinä kunnioiteta pätkääkään. Oli sitten yli-innokas tai ei, mutta joskus voisi hiukan ajatella asioita. Ei kaikkea voi laittaa innokkuuden piikkiin. Ja tuo kädet ojossa lapsen hakeminen, mistä mainitsin on myös ollut asia, jota en missään nimessä ole hyväksynyt. Kyllä mulla on kokonaisvaltaisesti välillä sellainen tunne ettei minua kunnioiteta lapsen äitinä.
Ap
Tai sitten hän vain haluaa hiestittää rakastavansa lapselastaan ja patistavansa teitä hyödyntämään hoitoapua.
Tuleeko sulle IKINÄ mieleenkään, että ehkä tulkitset häntä väärin?
Miksi ihmeessä et sano, että koet tuon painostukseksi? Onko tuo sinusta reilua anoppia kohtaan? No ei todellakaan muuten ole.
59
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä munkin anoppi tokaisi monta kertaa, että menkääs nyt jonnekin ja jättäkää lapsi hoitoon. En jättänyt ja mäkätin miehelle kotona asiasta. Ärsytti.
Lopulta sitten suostuin ja sen jälkeen lapsi on ollut hyvinkin usein hoidossa anopin luona. Myös yökylässä. Ei hän ole mikään narsisti tai mielisairas vaan ihan tavallinen ihminen, mitä nyt sattui olemaan vähän liian innokas ja minä ehkä olin vähän liiankin kiinni vauvassa, koska nyt koko tappelu tuntuu aivan absurdilta kun lapsi on jo 10-vuotias ja viettää päiväkausia anopin kanssa mökillä.
Voi siis olla ihan mahdollista sekin, että mummo on vain yli-innokas eikä ymmärrä sitä itse.
Näin just! Usein kyse on myös siitä, että miehen äiti puhuu eri kieltä kuin oma äiti. Siis suomea, mutta eri tyyli ym. Joku mikä tuntuu töksähtävältä ja loukkavalta anopin suusta onkin vain erilainen tapa ilmaista asia. Eli tarkoitus ei ole loukata, mutta omissa korvissa kuulostaa loukkaavalta. "Menkääs nyt" voi olla tosi lempeästi sanottu sen lisäksi, et voi olla tosi törkeästikin sanottu.
Siksikin vinkkaan ihan meille kaikille miniöille: mieti kaksi sekuntia ennenkuin raivostut tai loukkaannut! Kyse ei välttämättä ollut ilkeilystä, vaan todennäköisimmin väärinkäsityksestä ja -ymmärryksestä.
nim.mer. Been there ;)
Juuri näin. Ja loukkaantuessa se kannattaa nätisti ja rauhallisesti sanoa ääneen ja selvittää. Että minä en pidä siitä, että/loukkaannun, jos....
Ei ne anopit ole mitään lapsia, vaan aikuisia naisia, jotka kestävät eri mieltä olon ja osaavat ne jopa pyytää tarvittaessa anteeksikin.
59
On todella paljon fyysisesti aikuisia ihmisiä, jotka eivät todellakaan siedä eri mieltä oloa, eivät osaa pyytää anteeksi eivätkä kunnioita toisten rajoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastaan ei ole pakko antaa hoitoon.
Lapsenlasta ei ole pakko ottaa hoitoon.
Mitä vähemmän on tekemisissä itselleen myrkyllisille ihmisille, sitä helpompaa on elämä!
Päätellen siitä, millä vimmalla ap alapeukuttaa jopa lievästi eri näkökantaa viljeleviä kommentteja hän on tuossa suhteessa se hankala komentoora. Fiksu ihminen osaisi edes harkita toisen näkökulmaa ja erilaista lähestymistapaa. Toivottavasti en ikinä saa kaltaistasi miniää, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai mummo haluaa viettää kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa, ja ihan itsekkäistä syistä. Ihan normaalia isovanhemmuutta.
Itse olen ikionnellinen että omat vanhempani ovat luoneet hyvät suhteet omiin lapsiini ja lapset voi jättää heille hoitoon ilman että tarvitsee huolehtia miten pärjäävät. Isovanhemmilla on myös usein ihan "omat jutut" lastenlasten kanssa, sellaisia joihin vanhemmilla ei ole asiaa. Tämäkin on hyvä, näistä jää kauniita lapsuusmuistoja lapsille.
Ei kannata olla liian herkkähipiäinen ja omia lasta, kyllä lapsellakin on oikeus viettää laatuaikaa isovanhemman kanssa. Monet väsyneet pikkulasten äidit antaisivat onnen kyyneleitä nieleskellen lapsen "päsmäröivälle" mummolle että saisivat hiukan omaa aikaa. Käyttäkää tilaisuus hyväksenne, herran jumala, lapsi on jo vuoden, on jo aikakin hengähtää hetki. Parisuhde ainakin kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä munkin anoppi tokaisi monta kertaa, että menkääs nyt jonnekin ja jättäkää lapsi hoitoon. En jättänyt ja mäkätin miehelle kotona asiasta. Ärsytti.
Lopulta sitten suostuin ja sen jälkeen lapsi on ollut hyvinkin usein hoidossa anopin luona. Myös yökylässä. Ei hän ole mikään narsisti tai mielisairas vaan ihan tavallinen ihminen, mitä nyt sattui olemaan vähän liian innokas ja minä ehkä olin vähän liiankin kiinni vauvassa, koska nyt koko tappelu tuntuu aivan absurdilta kun lapsi on jo 10-vuotias ja viettää päiväkausia anopin kanssa mökillä.
Voi siis olla ihan mahdollista sekin, että mummo on vain yli-innokas eikä ymmärrä sitä itse.
Näin just! Usein kyse on myös siitä, että miehen äiti puhuu eri kieltä kuin oma äiti. Siis suomea, mutta eri tyyli ym. Joku mikä tuntuu töksähtävältä ja loukkavalta anopin suusta onkin vain erilainen tapa ilmaista asia. Eli tarkoitus ei ole loukata, mutta omissa korvissa kuulostaa loukkaavalta. "Menkääs nyt" voi olla tosi lempeästi sanottu sen lisäksi, et voi olla tosi törkeästikin sanottu.
Siksikin vinkkaan ihan meille kaikille miniöille: mieti kaksi sekuntia ennenkuin raivostut tai loukkaannut! Kyse ei välttämättä ollut ilkeilystä, vaan todennäköisimmin väärinkäsityksestä ja -ymmärryksestä.
nim.mer. Been there ;)
Juuri näin. Ja loukkaantuessa se kannattaa nätisti ja rauhallisesti sanoa ääneen ja selvittää. Että minä en pidä siitä, että/loukkaannun, jos....
Ei ne anopit ole mitään lapsia, vaan aikuisia naisia, jotka kestävät eri mieltä olon ja osaavat ne jopa pyytää tarvittaessa anteeksikin.
59
On todella paljon fyysisesti aikuisia ihmisiä, jotka eivät todellakaan siedä eri mieltä oloa, eivät osaa pyytää anteeksi eivätkä kunnioita toisten rajoja.
On, mutta silloinkin on parempi olla suora ja sanoa kantansa sen sijaan, että kerää vihaa ja puhuu pahaa selän takana somessa.
Se on ensinnäkin hyväksi ap:lle itselleen, kasvattaa itseluottamusta ja varmuutta se, että pitää rauhallisesri puolensa. Jokainen meistä on ensisijassa itse vastuussa siitä, miten sallii muiden kohdella itseään.
Ja toiseksi: mikä olikaan se pahin seuraamus siitä, että ap pitää puolensa ja sanoo kantansa? Niin, anoppi ottaa nokkiinsa ja lakkaa painostamasta. Heidän välinsähän ivat jo nyt huonot, koska ap lukee rivien välistä anopin toimia ja epäilee, että tämä "ei arvosta hänen äitiyttään". Voiko se tuosta huonommaksi mennä? Juu ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikille kun jaksoitte lukea ja ennen kaikkea vastailitte! :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tottakai mummo haluaa viettää kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa, ja ihan itsekkäistä syistä. Ihan normaalia isovanhemmuutta.
Itse olen ikionnellinen että omat vanhempani ovat luoneet hyvät suhteet omiin lapsiini ja lapset voi jättää heille hoitoon ilman että tarvitsee huolehtia miten pärjäävät. Isovanhemmilla on myös usein ihan "omat jutut" lastenlasten kanssa, sellaisia joihin vanhemmilla ei ole asiaa. Tämäkin on hyvä, näistä jää kauniita lapsuusmuistoja lapsille.
Ei kannata olla liian herkkähipiäinen ja omia lasta, kyllä lapsellakin on oikeus viettää laatuaikaa isovanhemman kanssa. Monet väsyneet pikkulasten äidit antaisivat onnen kyyneleitä nieleskellen lapsen "päsmäröivälle" mummolle että saisivat hiukan omaa aikaa. Käyttäkää tilaisuus hyväksenne, herran jumala, lapsi on jo vuoden, on jo aikakin hengähtää hetki. Parisuhde ainakin kiittää.
Hengähtää hetki? Mistä?
Kun meillä lapsi meni mummolaan 9 kk iässä, niin mies lähti kalaan ja minä Tallinnaan ostoksille. Varsinaista laatuaikaa parisuhteelle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppisi vihaa sinua, yök. Sinä olet varastanut hänen poikansa, ruma lehmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitähän en tunne, enkä anopistanne tiedä, että onko luotettava ihminen. Työkavereistani olen huomannut, että suurin osa naispuolisista höpsääntyy isoäidin roolissa. Näytetään kuvia, kerrotaan samoja juttuja, mitä lastenlasten kanssa on tehty. Muutetaan eläkesuunnitelmia: jäädään aikaisemmin eläkkeelle, jäädään vuorotteluvapaalle, myydään Espanjalla ollut vapaa-ajan asunto pois, kun ei malteta enää olla koko kesää poissa lastenlasten luona. Puhumattakaan siitä, että jos aiemmin on haaveiltu siitä että eläkkeellä muutetaan esim. Espanjaan, niin tuo haave muuttuu täysin.
Kun historiaa on tutkittu, niin niillä lapsilla, joilla on ollut elävä isoäiti, on ollut pienempi kuolleisuusprosentti. Toki siihen aikaan vanhempien piti tehdä pelloilla työtä jotta olisi edes jotenkin voinut ruokkia perheen. Kuitenkin tuosta ehkä voi vetää jotain tähän maailmanaikaan: Kun lapsi tottuu erilaisiin tapoihin, niin lapsesta tulee myös joustavampi. Joustavuus taas helpottaa niin koulussa, työpaikoilla kuten elämässäkin.
Omista lapsistani sanon, että lapsilla on läheinen suhde juuri siihen isovanhempaan, joka/jotka ovat lasta hoitanut/katsonut/tavannut kahden kesken.
Tutkimuksessa nimenomaan todettiin äidinäidin parantavan lapsen selviytymismahdollisuuksia, isänäiti taas heikensi.
Isänäitini otti hoiviinsa minut vuoden vanhana, koska äidilläni ei halustaan huolimatta ollut mahdollisuutta hoitaa tai saada tukea omalta äidiltään.
Selviydyin mahdollisesti hengissä juuri isänäidin ansiosta. Ilmeisesti äitini oli pakko jättää minut jo aika pienenä vauvana yksikseni työpäivinä (kävi tauoilla katsomassa). On yhä suljetun paikan kammo, eivätkä sitomisleikit ole minua varten - tulen hysteeriseksi jos leikilläkin pidetään käsistä kiinni niin, etten ole "vapaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ymmärtänyt tätä tarvetta olla yksin lapsen kanssa.
Meillä mummo meni pimeälle pihalle istumaan ja pusersi kiemurtelevaa lasta syliin ettei olisi tarvinnut olla samassa talossa kuin muut.
Ahdistavaa ja sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai mummo haluaa viettää kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa, ja ihan itsekkäistä syistä. Ihan normaalia isovanhemmuutta.
Itse olen ikionnellinen että omat vanhempani ovat luoneet hyvät suhteet omiin lapsiini ja lapset voi jättää heille hoitoon ilman että tarvitsee huolehtia miten pärjäävät. Isovanhemmilla on myös usein ihan "omat jutut" lastenlasten kanssa, sellaisia joihin vanhemmilla ei ole asiaa. Tämäkin on hyvä, näistä jää kauniita lapsuusmuistoja lapsille.
Ei kannata olla liian herkkähipiäinen ja omia lasta, kyllä lapsellakin on oikeus viettää laatuaikaa isovanhemman kanssa. Monet väsyneet pikkulasten äidit antaisivat onnen kyyneleitä nieleskellen lapsen "päsmäröivälle" mummolle että saisivat hiukan omaa aikaa. Käyttäkää tilaisuus hyväksenne, herran jumala, lapsi on jo vuoden, on jo aikakin hengähtää hetki. Parisuhde ainakin kiittää.Hengähtää hetki? Mistä?
Kun meillä lapsi meni mummolaan 9 kk iässä, niin mies lähti kalaan ja minä Tallinnaan ostoksille. Varsinaista laatuaikaa parisuhteelle!
Olitte varmasti molemmat tuon ikioman ajan tarpeessa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä munkin anoppi tokaisi monta kertaa, että menkääs nyt jonnekin ja jättäkää lapsi hoitoon. En jättänyt ja mäkätin miehelle kotona asiasta. Ärsytti.
Lopulta sitten suostuin ja sen jälkeen lapsi on ollut hyvinkin usein hoidossa anopin luona. Myös yökylässä. Ei hän ole mikään narsisti tai mielisairas vaan ihan tavallinen ihminen, mitä nyt sattui olemaan vähän liian innokas ja minä ehkä olin vähän liiankin kiinni vauvassa, koska nyt koko tappelu tuntuu aivan absurdilta kun lapsi on jo 10-vuotias ja viettää päiväkausia anopin kanssa mökillä.
Voi siis olla ihan mahdollista sekin, että mummo on vain yli-innokas eikä ymmärrä sitä itse.
Näin just! Usein kyse on myös siitä, että miehen äiti puhuu eri kieltä kuin oma äiti. Siis suomea, mutta eri tyyli ym. Joku mikä tuntuu töksähtävältä ja loukkavalta anopin suusta onkin vain erilainen tapa ilmaista asia. Eli tarkoitus ei ole loukata, mutta omissa korvissa kuulostaa loukkaavalta. "Menkääs nyt" voi olla tosi lempeästi sanottu sen lisäksi, et voi olla tosi törkeästikin sanottu.
Siksikin vinkkaan ihan meille kaikille miniöille: mieti kaksi sekuntia ennenkuin raivostut tai loukkaannut! Kyse ei välttämättä ollut ilkeilystä, vaan todennäköisimmin väärinkäsityksestä ja -ymmärryksestä.
nim.mer. Been there ;)
Tässä nyt ei ole pelkästään kysymys käskyttämisestä, vaan myös siitä, että anoppi on halunnut lasta hoitoon heti synnytyslaitokselta lähtien melkein. Mun mielestä se, että hokee lasta yökylään lapsen ollessa melkein vastasyntynyt kertoo siitä, ettei äitinä kunnioiteta pätkääkään. Oli sitten yli-innokas tai ei, mutta joskus voisi hiukan ajatella asioita. Ei kaikkea voi laittaa innokkuuden piikkiin. Ja tuo kädet ojossa lapsen hakeminen, mistä mainitsin on myös ollut asia, jota en missään nimessä ole hyväksynyt. Kyllä mulla on kokonaisvaltaisesti välillä sellainen tunne ettei minua kunnioiteta lapsen äitinä.
Ap
Kolmen teinin äitinä sanoisin, että rauhoitu ap. Rauhoitu. Olet nyt jotenkin niin täynnä sitä äitiyttäsi, että et pysty edes ajattelemaan asiaa muuten. Parin vuoden päästä naurat toivottavasti jo jääräpäisyydellesi ja minäminä -asenteellesi.
Mummo ei varmasti tarkoita pahaa halutessaan hoitaa lastenlastaan. Hän haluaa koskea lapseen, sylitellä, leikkiä ja jutustella lapsen kanssa ihan siinä missä sinäkin. Et sinäkään ole toivottavasti lapsesi kanssa noin totinen ja vihamielinen kuin täällä annat olettaa, joten rauhoitu ja anna muidenkin nauttia lapsen kanssa olemisesta. Pieni lapsi on kuin koiranpentu, (meille tuli kolme viikkoa sitten koiranpentu) ja ihan kaikki ovat siihen lääpällään, haluavat tehdä sen kanssa kaikkea, haluavat olla sille tärkeitä ja ovat onnellisia, kun koiranpentu nukahtaa omaan syliin. Se vaan tuntuu niin ihanalta.
Jos siis mummo haluaa hetken silloin tällöin olla lapsen kanssa ilman teidän jatkuvaa tuijottamista ja vahtimista, niin sehän on ihan parasta! Sinäkin voit edesauttaa tätä suhdetta ja kun menette mummolle, niin annatkin lapsen heti mummolle paapottavaksi! Sanot hänelle, että haluaisiko hän syöttää lapsen, nukuttaa tämän kärrytellen unille ja osallistua sen hetken ajan arkeenne.
Sinä ap voit siis kääntää nyt sen oman kelkkasi ja tajuta, että vaikka lapsi onkin mummon kanssa, niin sinä olet lapsen äiti ja anopin hössötys ei ole siitä ollenkaan pois. Anna lapsi mummolle, ota ihania kuvia ja katso kuinka lapsikin nauttii.
Asuimme ulkomailla kun ensimmäisemme syntyi ja appivanhemmat tulivat meille pariksi viikoksi vauvan ollessa alle kahden kuukauden. Mummilla oli loputon varasto kaikkia ihania lastenlauluja ja -loruja mitä hän lapsen kanssa lauleli ja leikki. Jo heidän katselu sai iloiseksi ja mummo oikein loisti. Ei lapsesta kannata olla mustasukkainen, vaan mummo on hyvä lisä teidän perheen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä munkin anoppi tokaisi monta kertaa, että menkääs nyt jonnekin ja jättäkää lapsi hoitoon. En jättänyt ja mäkätin miehelle kotona asiasta. Ärsytti.
Lopulta sitten suostuin ja sen jälkeen lapsi on ollut hyvinkin usein hoidossa anopin luona. Myös yökylässä. Ei hän ole mikään narsisti tai mielisairas vaan ihan tavallinen ihminen, mitä nyt sattui olemaan vähän liian innokas ja minä ehkä olin vähän liiankin kiinni vauvassa, koska nyt koko tappelu tuntuu aivan absurdilta kun lapsi on jo 10-vuotias ja viettää päiväkausia anopin kanssa mökillä.
Voi siis olla ihan mahdollista sekin, että mummo on vain yli-innokas eikä ymmärrä sitä itse.
Näin just! Usein kyse on myös siitä, että miehen äiti puhuu eri kieltä kuin oma äiti. Siis suomea, mutta eri tyyli ym. Joku mikä tuntuu töksähtävältä ja loukkavalta anopin suusta onkin vain erilainen tapa ilmaista asia. Eli tarkoitus ei ole loukata, mutta omissa korvissa kuulostaa loukkaavalta. "Menkääs nyt" voi olla tosi lempeästi sanottu sen lisäksi, et voi olla tosi törkeästikin sanottu.
Siksikin vinkkaan ihan meille kaikille miniöille: mieti kaksi sekuntia ennenkuin raivostut tai loukkaannut! Kyse ei välttämättä ollut ilkeilystä, vaan todennäköisimmin väärinkäsityksestä ja -ymmärryksestä.
nim.mer. Been there ;)
Tässä nyt ei ole pelkästään kysymys käskyttämisestä, vaan myös siitä, että anoppi on halunnut lasta hoitoon heti synnytyslaitokselta lähtien melkein. Mun mielestä se, että hokee lasta yökylään lapsen ollessa melkein vastasyntynyt kertoo siitä, ettei äitinä kunnioiteta pätkääkään. Oli sitten yli-innokas tai ei, mutta joskus voisi hiukan ajatella asioita. Ei kaikkea voi laittaa innokkuuden piikkiin. Ja tuo kädet ojossa lapsen hakeminen, mistä mainitsin on myös ollut asia, jota en missään nimessä ole hyväksynyt. Kyllä mulla on kokonaisvaltaisesti välillä sellainen tunne ettei minua kunnioiteta lapsen äitinä.
ApKolmen teinin äitinä sanoisin, että rauhoitu ap. Rauhoitu. Olet nyt jotenkin niin täynnä sitä äitiyttäsi, että et pysty edes ajattelemaan asiaa muuten. Parin vuoden päästä naurat toivottavasti jo jääräpäisyydellesi ja minäminä -asenteellesi.
Mummo ei varmasti tarkoita pahaa halutessaan hoitaa lastenlastaan. Hän haluaa koskea lapseen, sylitellä, leikkiä ja jutustella lapsen kanssa ihan siinä missä sinäkin. Et sinäkään ole toivottavasti lapsesi kanssa noin totinen ja vihamielinen kuin täällä annat olettaa, joten rauhoitu ja anna muidenkin nauttia lapsen kanssa olemisesta. Pieni lapsi on kuin koiranpentu, (meille tuli kolme viikkoa sitten koiranpentu) ja ihan kaikki ovat siihen lääpällään, haluavat tehdä sen kanssa kaikkea, haluavat olla sille tärkeitä ja ovat onnellisia, kun koiranpentu nukahtaa omaan syliin. Se vaan tuntuu niin ihanalta.
Jos siis mummo haluaa hetken silloin tällöin olla lapsen kanssa ilman teidän jatkuvaa tuijottamista ja vahtimista, niin sehän on ihan parasta! Sinäkin voit edesauttaa tätä suhdetta ja kun menette mummolle, niin annatkin lapsen heti mummolle paapottavaksi! Sanot hänelle, että haluaisiko hän syöttää lapsen, nukuttaa tämän kärrytellen unille ja osallistua sen hetken ajan arkeenne.
Sinä ap voit siis kääntää nyt sen oman kelkkasi ja tajuta, että vaikka lapsi onkin mummon kanssa, niin sinä olet lapsen äiti ja anopin hössötys ei ole siitä ollenkaan pois. Anna lapsi mummolle, ota ihania kuvia ja katso kuinka lapsikin nauttii.
Asuimme ulkomailla kun ensimmäisemme syntyi ja appivanhemmat tulivat meille pariksi viikoksi vauvan ollessa alle kahden kuukauden. Mummilla oli loputon varasto kaikkia ihania lastenlauluja ja -loruja mitä hän lapsen kanssa lauleli ja leikki. Jo heidän katselu sai iloiseksi ja mummo oikein loisti. Ei lapsesta kannata olla mustasukkainen, vaan mummo on hyvä lisä teidän perheen elämään.
On aika lailla helpompi ulkomailla pitää se etäisyys.
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla noloa anopille, jos ei ole saanut koskaan hoitaa lapsenlasta yksin. Jos kaikki hänen kaverinsa ja tuttavansa, joilla on lapsenlapsia, ovat saaneet luottamuksen hoitaa omia lapsenlapsiaan, niin anopille tuo hoitamattomuus näyttäytyy suurena häpeänä. Mikä hän on, jos edes oma lapsi eli poikansa luota hänen hoitotaitoihinsa.
Toiseksi sanoisin, että suhde kehen tahansa ihmiseen tulee syvemmäksi, kun viettää kahden kesken aikaa tämän kanssa. Suhde ei ole samanlainen, jos aina nähdään porukalla.
Tuon vielä kolmannen asian esiin: mitä jos miehen kanssa joudutte samaan onnettomuuteen, sairastutte yms niin eikö silloin olisi hyvä, että lapsella olisi joku tuttu hoitaja, joka tuntisi lapsen erityisyydet (Jokaisella lapsella on niitä.) ja jota lapsi ei vierastaisi?
Vaikka toin nämä näkökohdat ilmi niin, silti te miehenne kanssa olette parhaita lapsenne tuntijoita.
Ai että vauva pitää viedä hoitoon, jotta mummolla ei hävetä... Hohhoijaa.
Onneksi nykyvanhemmat miettivät enemmän asioita sen lapsen tarpeiden ja tunteiden näkökulmasta, eivätkä minkään mummon toiveiden näkökulmasta.
- mummo itsekin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä munkin anoppi tokaisi monta kertaa, että menkääs nyt jonnekin ja jättäkää lapsi hoitoon. En jättänyt ja mäkätin miehelle kotona asiasta. Ärsytti.
Lopulta sitten suostuin ja sen jälkeen lapsi on ollut hyvinkin usein hoidossa anopin luona. Myös yökylässä. Ei hän ole mikään narsisti tai mielisairas vaan ihan tavallinen ihminen, mitä nyt sattui olemaan vähän liian innokas ja minä ehkä olin vähän liiankin kiinni vauvassa, koska nyt koko tappelu tuntuu aivan absurdilta kun lapsi on jo 10-vuotias ja viettää päiväkausia anopin kanssa mökillä.
Voi siis olla ihan mahdollista sekin, että mummo on vain yli-innokas eikä ymmärrä sitä itse.
Näin just! Usein kyse on myös siitä, että miehen äiti puhuu eri kieltä kuin oma äiti. Siis suomea, mutta eri tyyli ym. Joku mikä tuntuu töksähtävältä ja loukkavalta anopin suusta onkin vain erilainen tapa ilmaista asia. Eli tarkoitus ei ole loukata, mutta omissa korvissa kuulostaa loukkaavalta. "Menkääs nyt" voi olla tosi lempeästi sanottu sen lisäksi, et voi olla tosi törkeästikin sanottu.
Siksikin vinkkaan ihan meille kaikille miniöille: mieti kaksi sekuntia ennenkuin raivostut tai loukkaannut! Kyse ei välttämättä ollut ilkeilystä, vaan todennäköisimmin väärinkäsityksestä ja -ymmärryksestä.
nim.mer. Been there ;)
Tässä nyt ei ole pelkästään kysymys käskyttämisestä, vaan myös siitä, että anoppi on halunnut lasta hoitoon heti synnytyslaitokselta lähtien melkein. Mun mielestä se, että hokee lasta yökylään lapsen ollessa melkein vastasyntynyt kertoo siitä, ettei äitinä kunnioiteta pätkääkään. Oli sitten yli-innokas tai ei, mutta joskus voisi hiukan ajatella asioita. Ei kaikkea voi laittaa innokkuuden piikkiin. Ja tuo kädet ojossa lapsen hakeminen, mistä mainitsin on myös ollut asia, jota en missään nimessä ole hyväksynyt. Kyllä mulla on kokonaisvaltaisesti välillä sellainen tunne ettei minua kunnioiteta lapsen äitinä.
ApKolmen teinin äitinä sanoisin, että rauhoitu ap. Rauhoitu. Olet nyt jotenkin niin täynnä sitä äitiyttäsi, että et pysty edes ajattelemaan asiaa muuten. Parin vuoden päästä naurat toivottavasti jo jääräpäisyydellesi ja minäminä -asenteellesi.
Mummo ei varmasti tarkoita pahaa halutessaan hoitaa lastenlastaan. Hän haluaa koskea lapseen, sylitellä, leikkiä ja jutustella lapsen kanssa ihan siinä missä sinäkin. Et sinäkään ole toivottavasti lapsesi kanssa noin totinen ja vihamielinen kuin täällä annat olettaa, joten rauhoitu ja anna muidenkin nauttia lapsen kanssa olemisesta. Pieni lapsi on kuin koiranpentu, (meille tuli kolme viikkoa sitten koiranpentu) ja ihan kaikki ovat siihen lääpällään, haluavat tehdä sen kanssa kaikkea, haluavat olla sille tärkeitä ja ovat onnellisia, kun koiranpentu nukahtaa omaan syliin. Se vaan tuntuu niin ihanalta.
Jos siis mummo haluaa hetken silloin tällöin olla lapsen kanssa ilman teidän jatkuvaa tuijottamista ja vahtimista, niin sehän on ihan parasta! Sinäkin voit edesauttaa tätä suhdetta ja kun menette mummolle, niin annatkin lapsen heti mummolle paapottavaksi! Sanot hänelle, että haluaisiko hän syöttää lapsen, nukuttaa tämän kärrytellen unille ja osallistua sen hetken ajan arkeenne.
Sinä ap voit siis kääntää nyt sen oman kelkkasi ja tajuta, että vaikka lapsi onkin mummon kanssa, niin sinä olet lapsen äiti ja anopin hössötys ei ole siitä ollenkaan pois. Anna lapsi mummolle, ota ihania kuvia ja katso kuinka lapsikin nauttii.
Asuimme ulkomailla kun ensimmäisemme syntyi ja appivanhemmat tulivat meille pariksi viikoksi vauvan ollessa alle kahden kuukauden. Mummilla oli loputon varasto kaikkia ihania lastenlauluja ja -loruja mitä hän lapsen kanssa lauleli ja leikki. Jo heidän katselu sai iloiseksi ja mummo oikein loisti. Ei lapsesta kannata olla mustasukkainen, vaan mummo on hyvä lisä teidän perheen elämään.
Lähditte sitten kahdelsi viikoksi pois vai?
Tässä nyt ei ole pelkästään kysymys käskyttämisestä, vaan myös siitä, että anoppi on halunnut lasta hoitoon heti synnytyslaitokselta lähtien melkein. Mun mielestä se, että hokee lasta yökylään lapsen ollessa melkein vastasyntynyt kertoo siitä, ettei äitinä kunnioiteta pätkääkään. Oli sitten yli-innokas tai ei, mutta joskus voisi hiukan ajatella asioita. Ei kaikkea voi laittaa innokkuuden piikkiin. Ja tuo kädet ojossa lapsen hakeminen, mistä mainitsin on myös ollut asia, jota en missään nimessä ole hyväksynyt. Kyllä mulla on kokonaisvaltaisesti välillä sellainen tunne ettei minua kunnioiteta lapsen äitinä.
Ap