Mies, voisitko olla parisuhteessa naisen kanssa, joka ei suostuisi ottamaan sinulta koskaan vastaan minkäänlaista tukea, apua tai lohdutusta eikä myöntäisi heikkouksiaan?
Tarvitsisi sinua käytännössä vain sänkyseuraksi. Millaisia ajatuksia tuollainen nainen herättäisi?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Mä oon varmaan ymmärtänyt parisuhteen väärin. En odota kumppanilta apua ja tukea, vaan yhdessä olemista ja tekemistä. Avut ja tuet hankitaan terveys ja sosiaalipalvelujen kautta.
Kun täällä on jo haluttu määritellä hyöty, niin pitäisi kai sitten määritellä myös apu ja tuki.
Jos parisuhteessa ei koskaan haluta eikä anneta toiselle apua eikä tukea, niin omituiselta vaikuttaa. Eli ei saa pyytää miestä vetämään mekkonsa selässä olevaa vetoketjua kiinni, kun itse ei siihen yletä? Sehän on jo avun antamista.
Toisen sairastaessa ei saa pyytää toista käymään puolestaan apteekissa, kun ei itse vaan pysty?
Saunassa ei saa pestä toinen toisensa selkää?
Terveys- ja sosiaalipalvelutko tulevat apuun, jos toinen unohtaa lompakkonsa kotiin ja pyytää toista maksamaan jotain puolestaan?
Nämähän on niitä arjessa kaiken aikaa eteen tulevia avun ja tuen antamisia ja pyytämisiä, jotka kaikkein luontevammin sujuvat niiltä, jotka ovat parisuhteessa keskenään. Ei minua ole koskaan esim. naapurin mies tullut pyytämään vaikkapa pitelemään jotain lautaa paikallaan, kun hän sahaa sitä poikki, kyllä hän omaa vaimoaan siihen pyytää, eikö vain? Vai sosiaali- ja terveystoimiko tulee apuun?
Kyllä parisuhteessa on pakko myös isommissa asioissa olla toistensa apuna ja tukena. Olen tasan varma siitä, että mieheni ei aikanaan olisi päässyt alkoholiongelmastaan, ellen minä olisi ollut siinä arjessa hänen tukenaan, niin paljon hän silloin minua tarvitsi. Ja itse tarvitsen häntä joka päivä tuekseni nyt, kun olen sairastunut tautiin, joka pysyy minulla loppuiän. On täysin mahdotonta ajatella, että hän jättäisi minun sairauteni täysin huomiotta, ei auttaisi mitenkään. En käsitä tuollaisia parisuhteita, mihin ne sitten edes perustuvat?
Eikö rakkaus toista kohtaan tarkoita juuri sitä huomaavaisuutta ja tukea, halua olla toiselle hyvä?
Jos joku ei koskaan halua vastaanottaa toiselta minkäänlaista apua eikä tukea eikä lohdutusta, hän luultavimmin on niitä ihmisiä, jotka ei myöskään itse osaa eikä ole valmiita sitä toiselle antamaan.
Eiköhän siihen parisuhteen vuorovaikutukseen sentään kuulu muutakin kuin sänky.
Siis tämän päivän parikymppinen nainen?