Lue keskustelun säännöt.
Muita, joille vanhemmat eivät opettaneet mitään käytännön taitoja?
Olenko ainut, jolle vanhemmat eivät opettaneet mitään käytännön taitoja tai kikkakolmosia liittyen ruoan valmistukseen, puutarhan hoitoon, siivoukseen yms?
Olen 28 ja mieheni on saman ikäinen. Tuntuu, että miehelleni on opetettu todella paljon enemmän näitä taitoja lapsuudenkodissaan. Itse olen joutunut 16-vuotiaana omilleni muuttaessani lähtemään ihan nollasta näiden asioiden kanssa...
Kommentit (591)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani 24 v kertoi jokunen vuosi sitten katsoneensa YouTubesta ohjeen siitä, miten kananmunat keitetään! Oli kuulemma oppinut kotonaan tekemään vain munakasta.
Olen kuitenkin opettanut hänet muun muassa siivoamaan, pesemään pyykit, silittämään paidat, puhdistamaan hajulukot sekä pesukoneen nukkasihdin. Isänsä on opettanut ainakin huoltamaan fillarin, kalastamaan ja sytyttämään nuotion.
Sama kokemus, oli katsonut youtubesta videon lakananvaihdosta. Nuoreni kokee, ettei hänelle ole opetettu mitään, vaikka isänsä kanssa näytimme, teimme yhdessä ja annoimme vastuuta monenlaisista askareista ja pienistä remonteistakin. En ymmärrä edelleenkään, miten kokee ja muistaa noin eri tavalla.
Ihmisen muisti ei ole mikään konemuisti. Kotityöt vaativat rutiineja. Jos on 14-vuotiaalle kerran joskus opetettu niin voi hyvin olla ettei muista koko asiaa edes parin vuoden päästä. Hän on varmasti oppinut paljon muuta mielenkiintoisempaakin, jatkuvasti uusia asioita.. Kaikki yksittäiset ei jää kerrasta mieleen jos ei ole rakkautta ensisilmäyksellä lajia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ihan turhaan syyllistätte vanhempianne nyt. Ei kai siivousta tai pyykinpesua tarvitse opettaa? Ei se pyykinpesu niin vaativaa ole. En ole koskaan pessyt pyykkiä lapsuudenkodissa, silti tajusin miten se tapahtuu kun omilleni muutin. Ruuan laittoi aina äiti, lapsena tein ehkä nuudelia. Silti ruuan laittoon tuli kipinä heti kotoa pois muuttaessani, siitä asti olen tehnyt aina itse ruokani, eineksiä en ole juuri ostellut.
Kyse on enemmän persoonallisuudesta kuin vanhempien opastuksesta. Ja osittain laiskuudestakin. Olen esim siivoamisessa äärettömän laiska, ei kiinnosta sitten pätkääkään. Varmasti oisin ihan samanlainen vaikka äiti ois pakottanu jynssäämään lattioita joka päivä. Pikkusiskoni sitten taas on tosi tarkka, aina kaiken pitää olla tip top.
Kyllä vanhemmilla varmasti joku rooli on perusasioiden opetuksessa, mutta tuntuu että moni haluaa ihan tarkoituksella etsiä syyllisen miksi ei itse viitsi siivota/laittaa ruokaa/ma
Kyllä sitä siivoustakin olisi syytä opettaa, sillä useampi kuin moni omilleen muuttanut nuori ei tiedä mitkä paikat siellä omassa kodissa tulee säännöllisesti puhdistaa ja miten se tapahtuu ja mitä mahdollisesti jopa vaaraa saattaa aiheutua jos tiettyjä paikkoja ei puhdisteta. Voi olla etteivät kaikki vanhemmatkaan ole ihan selvillä kaikista näistä asioista joten ehkä niitäkin sitten pitäisi käydä läpi vaikka peruskoulun viimeisellä luokalla.
Vierestä katsominen ei opeta, vain itse tekemällä oppii.
Olen ehdottomasti samaa mieltä. Tämä vinkuminen täällä on samaa jatkumoa, kuin se vetelehtiminen lapsena.
Kotityöt ovat hyvin yksinkertaisia ja ne oppii nopeasti kun vaan viitsii opetella.
Silti pakko olla valittajien kanssa samaakin mieltä. Näitä kaverivanhempia, jotka pelkäävät konfliktia lastensa kanssa on liian paljon. Yhteiselo kumppanin kanssa voisi olla paljon sulavampaa jos molemmat osaisivat taloudenpidon perusasiat.
Enpä ollut edes huomannut asiaa, mutta näinhän se oli. Samalla muistin, ettei kotona tarvinnut osallistua muuta kuin viikkosiivoukseen ja äidin apuna pyykkien pesuun. Ruuanlaitto yms. tuli opeteltua kantapään kautta. Esimerkkinä voin mainita "styrox-kastikkeen ja -kiisselin", eli ruskean kastikkeen ja tavallisen kiisselin, joiden suurustaminen meni päin peetä, sekä mieliruokani makaronilaatikon teon, jolloin keitin kaksi pussillista makaronia kolmen litran kattilassa. Pointtina oli, ettei ruoka heti loppuisi kesken kahdella syöjällä. Tai sitten sekin kerta, kun lämmitin lihapiirakoita vesihauteessa muovilävikössä. Lävikkö suli kiehuvaan kattilaan...
No, silloin ei ollut puhelimia kuin harvoissa kodeissa, joten ei voinut soittaa äidille neuvoa kysyäkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain olen tämän muistiin kirjoittanut:
Kerro minulle, ja minä unohdan.
Näytä minulle, ja minä saatan muistaa.
Ota minut mukaan tekemään, ja minä ymmärrän.
Kyllä ja ei.
Äidilla ja isällä on vahvat sukupuoliroolit. Eli äiti tekee ruoan, siivoaa, istuttaa kukkia jne. Isä huoltaa auton, tekee remonttihommat ja polttopuut jne.
Äiti opetti ne hommat, mitä hän itsekin tekee, mutta isä ei koskaan ottanut mukaan omiin homminsa. Nyt olen 40 vee ja osaan kyllä tehdä ruokaa ja huoltaa pyykit yms. Mutta en osaa edes yksinkertaisia esim. auton huoltohommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään ottanut poikiani mukaan ruuanlaittoon, kun olivat pieniä.
Oli vaan hauska kokemus, kun olivat vähän yli kymmenvuotiaita. Tulin töistä kotiin, olipa hyvä tuoksu kotona...
Olivat leiponeet keskenään sämpylöitä. 4 kpl, yksi kaikille. Olivat vaan ihan kivikovia. Kerroin sitten, että taikinaan pitää laittaa hiivaa. No seuraavalla kerralla oli hiivaa laitettu runsaalla kädellä, oli muhkeita sämpylöitä, mutta ei kovin maukkaita, maistu tuo hiiva aika paljon.
No sitten ajattelin, että jos tuo leipominen kiinnostaa, opetellaan yhdessä vaikka sokerikakkupohja, Sen jälkeen oli vaikka mitä pehmonallen, pupun ym. synttäreitä joille leipoivat kakun.
Nykyään molemmat tekevät niin hyviä ruokia, että äiti saa melkein hävetä omia tekeleitään, vaikka mielestäni ihan hyvä kokki olenkin.
Kun on puhelimet, voi hyvinkin kysyä neuvoja. Kuten poika soitti, ja kysyi paljonko laitetaan jauhelihaa lihamurekkeeseen??? Mitähän tuohon vastaisi, minkä kokoisen murekkeen aiot tehdä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaupunkilaisen tarvise osata mitään. Kaikki palvelut voi ostaa tarvittaessa. EN ole koskaan siivonnut. Mulla käy siivooja aina kahdesti viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei.
Äidilla ja isällä on vahvat sukupuoliroolit. Eli äiti tekee ruoan, siivoaa, istuttaa kukkia jne. Isä huoltaa auton, tekee remonttihommat ja polttopuut jne.
Äiti opetti ne hommat, mitä hän itsekin tekee, mutta isä ei koskaan ottanut mukaan omiin homminsa. Nyt olen 40 vee ja osaan kyllä tehdä ruokaa ja huoltaa pyykit yms. Mutta en osaa edes yksinkertaisia esim. auton huoltohommia.
Sama. Olin äidin poika. Välttelen töitä ja tykkään olla enemmän kodinhenki ja laittaa kotia, tehdä ruokia ja ottaa perheen vastaan kun he saapuvat kotiin töistä ja koulusta.
Isä ei koskaan ottanut minua mukaan metsälle. Yhden kerran muistan olleeni varuskunnassa. Hän kykeni metsästämään jäniksen vain pelkkää puukkoa heittämällä ja kalassakin istui useita päiviä yöpyen metsässä viikonlopun yli.
Hän oli eristäytyvä persoona ja omien polkujen kulkija, erityisjoukkojen veteraani ja lähitaistelun ammattilainen, sotiemme veteraani ja harras vihervasemmistolainen mies. Luonto oli hänelle kaikki kaikessa. Hyvin vihattu mies naapurustossa.
Minut oli otettu mukaan metsään pienenä, mutta olin kuulema itkenyt mäkäräisiä, kylmyyttä jne.
Hän lainasi Euno Leunon Helkavirsistä runoa: Tumma, kuvatakseen minua äidilleni .
Isäni näki heti ettei minusta ole metsämieheksi. Siksi opin äidiltä marttataitoja kodinhoidosta, puutarhanhoidosta ja lapsien hoidosta kaiken äidiltäni. Isältä en saanut mitään taitoja paitsi judon mustan vyön. Minua kiusattiin koulussa ja judotreenit oli pakolliset.
Euno Leunon runoelmat oli isäni tapa kuvailla minua. Hän aina lainasi muilta kuvauksia, koska oli niin harvasanainen. Minä kutsuisin itseäni Strömssömieheksi.
Kykenen rakentamaan lampunvarjostimen vaikka mistä vielä eläkepäivillänikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään on netti ja google. Aika tyhmä saa olla jos ei osaa lukea ja etsiä tietoa miten siivotaan tai käytetään pesukonetta.
Youtube on siivousvideoita täynnä, ruuanlaittovideoita ja erilaisen koneiden korjausvideoitakin löytyy.
Elämme ajassa jossa voit itse valita mitä käytännön taitoja haluat oppia. Kaikki on tarjolla ilmaiseksi.
Maksaa vain päättäväisyyden ja ajan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on netti ja google. Aika tyhmä saa olla jos ei osaa lukea ja etsiä tietoa miten siivotaan tai käytetään pesukonetta.
Youtube on siivousvideoita täynnä, ruuanlaittovideoita ja erilaisen koneiden korjausvideoitakin löytyy.
Elämme ajassa jossa voit itse valita mitä käytännön taitoja haluat oppia. Kaikki on tarjolla ilmaiseksi.
Maksaa vain päättäväisyyden ja ajan.
Ja sitten moititaan, kun joku käy netissä, että eikö parempaa keksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika kertoi armeijakokemuksia,
Olivat metsässä yötä. Saivat sitten paistaa makkaraa... Pojalla sitten makkara tikun päässä, joku tulee kysymään mistä noita makkarakeppejä annetaan?
No tuolla metässähän noita kasvaa. Kaveri kai kehätien eteläpuolelta
Ei opetettu .Siivoan pakon edessä ruokaa en osaa laittaa,tai suunnitella ruoan valmistusta .En osa vaihtaa lamppua,pyykkiä pesen,en osaa hoitaa netti-asioita,puhelinmaksunikin maksaa mieheni,kun en osaa. Olen aina ollut hemmoteltu vauva,myös parisuhteessani.Oikea kullanmuru olen aina ollut,hemmoteltu sellainen!
Suunnittelisin muutoin ruoka-ostoksemme mutta en osaa olla taloudellinen ,tosin sanoen,en osaa ns. tarkan markan vartijana katsoa tarjouksia,ruokaa ,joka olisi eettistä ja lisäksi täyttävää,eikä ole oikein mielikuvitustakaan,mitä jokaikinen päivä söisi,kun ei kotona opetettu. Perheeni on sillä tavoin aina ollut varoissaan,ettei ole tarvinnut tarjouksia katsella.Joten kun ei riitä mielikuvituskaan suunnitteluun,mieheni tekee ruoka-ostokset.Ruoka on muutoinkin tylsä ja banaali puheenaihe,sekä itselleni ollut aina itsestään selvyys.
Kotona vanhempani kannustivat lukemaan paljon,kirjoja ja sanomalehtiä muuta ei vaadittu,kuin ,että keskittyy koulun käymiseen ja läksyihin ja jos luppo-aikaa jäi piti lukea kirjoja ja sivistää itseään.Se oli lapsuuden kodissani tärkeintä.
Eli samanlainen vetelehtiminen mitä se jo minun lapsuudessani oli,jatkuu edelleen yli viisikymppisenä ja kyllä olen äärimmäisen laiska:D
Ymmärrän harmistuksen tavanomaisten kodintaitojen puutteesta, mutta en siitä, että kotona ei opetettu sijoittamista, Kela-asioita tmv.
Ei mun vanhemmat ysärillä sijoittaneet, suunnilleen kaikki mitä tuli, meni viisihenkisen perheen ylläpitoon. Uskoisin saman tilanteen olleen aika monessa perheessä. Samoin Kela-asiat, molemmat vanhemmat töissä ja ainut etuus lapsilisät, miten tällä kokemuksella opetetaan Kela-asioita?