Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pitääkö ottaa vaan se "ihan ok"-mies vai olla ikuisesti yksin kun...
26.06.2020 |
...ei voi saada sitä tiettyä miestä jonka oikeasti haluaisi? Yksinkin on hyvä olla, ei siinä. Mutta mitä ajattelette, onko kokemuksia?
Kommentit (111)
Miksi kukaan haluaa olla jonkun tyypin kanssa, jonka kanssa ei halua olla :D en näe mitään järkeä missään "otan ihan ok tyypin, huoh" ratkaisuissa. Ajetaan oma elämä siihen tilanteeseen että voidaan katkeroitua ja mutista kuinka ei tää nyt ihan oo sitä mitä halusin.
Tietysti mieluummin yksin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietin vain voiko sitä kasvaa rakastamaan sitä "ihan ok"-miestä? Tarkoitan tällä siis ihan tavallista hyvää miestä joka kelpaisi varmasti monelle.
En osaa enää vastata. Suurin osa naisista on myös ihan tavallisia, miksi edes vaivautua?
Vierailija kirjoitti:
Se tunne kun olet ok mies ja et ole koskaan seurustellut, koska naisille ei kelpaa ok mies
Eiköhän "ihan ok" tässä tarkoita vain että se mies on ap:lle ihan ok. Että ei herätä intohimoja, ei oikein kiinnosta. Voihan se olla toiselle naiselle uskomaton unelmien prinssi.
Et kai säkään oikeesti halua tyytyä johonkin "ihan ok" naiseen, joka ei ehkä ole hirveä, mutta jota kohtaan et voisi tuntea mitään muuta kuin "mjaah, niin kai sitte".
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaa olla jonkun tyypin kanssa, jonka kanssa ei halua olla :D en näe mitään järkeä missään "otan ihan ok tyypin, huoh" ratkaisuissa. Ajetaan oma elämä siihen tilanteeseen että voidaan katkeroitua ja mutista kuinka ei tää nyt ihan oo sitä mitä halusin.
Tietysti mieluummin yksin!
Ei ihme että olet yksin! Kyllä on rima taas nostettu ulkoavaruuteen saakka. Harvoin on missään ikinä ollutkaan sinun kaltaista naista. Ulkonäkö ja kiva persoonallisuus tekee sinusta täyden kympin, ellei peräti 12. Ei sinulle ole sopivaa miestä missään 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tunne kun olet ok mies ja et ole koskaan seurustellut, koska naisille ei kelpaa ok mies
Eiköhän "ihan ok" tässä tarkoita vain että se mies on ap:lle ihan ok. Että ei herätä intohimoja, ei oikein kiinnosta. Voihan se olla toiselle naiselle uskomaton unelmien prinssi.
Et kai säkään oikeesti halua tyytyä johonkin "ihan ok" naiseen, joka ei ehkä ole hirveä, mutta jota kohtaan et voisi tuntea mitään muuta kuin "mjaah, niin kai sitte".
Kyllä, tätä juuri tarkoitin. Minulle "ihan ok", muille voi olla unelmamies. Eikä kyse ole mistään etteikö hän olisi mun tasoa jne. en vaadi mitään brad pittejä vaan että hän todella on minulle se "ihan ok"-mies, verrattuna ainakin siihen mieheen jonka oikeasti haluaisin. Ja tiedän ei pitäisi vertailla mutta ei nämä aina oo järkihommia.
Vierailija kirjoitti:
Älä ota ihan ok miestä, ei toimi
Missä ihmeessä niitä naisten kaipaamia merkillisiä, täydellisiä ja erityisiä miehiä oikein on? Miksi sellainen pitäisi saada, vaikkei nainen itsekään ole sellainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on ookoo porukkaa olematta mitään järin ihmeellistä itse.
Hyvä kommentti - suurin osa miehistä ja naisista on ihan tavallisia. Mitä bradpittejä oikein kaivataan?
Eikai ok-mies sitä tarkoita että pitäisi olla brad pitt. 🙄 Vaan että on paperilla/ ulkoisesti jne tosi ok mies, mutta kemia/tunneyhteys puuttuu.
Jäätte kokonaan ilman miestä tuolla menolla. Ihmiset on enimmäkseen tuiki tavallisia, jopa tylsiä. Mikäs siinä jos ei yksin eläminen haittaa.
Mun valinta oli kuitenkin avioitua ihan tavallisen miehen kanssa. En jäänyt vartoomaan mitään unelmien prinssiä, ei sellaisia oikeasti olekaan.
Ei ole kaduttanut.
Elämä kun kuitenkin on keissi, joka kannattaa ottaa silleen realistisesti eikä haihatella turhia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaa olla jonkun tyypin kanssa, jonka kanssa ei halua olla :D en näe mitään järkeä missään "otan ihan ok tyypin, huoh" ratkaisuissa. Ajetaan oma elämä siihen tilanteeseen että voidaan katkeroitua ja mutista kuinka ei tää nyt ihan oo sitä mitä halusin.
Tietysti mieluummin yksin!Ei ihme että olet yksin! Kyllä on rima taas nostettu ulkoavaruuteen saakka. Harvoin on missään ikinä ollutkaan sinun kaltaista naista. Ulkonäkö ja kiva persoonallisuus tekee sinusta täyden kympin, ellei peräti 12. Ei sinulle ole sopivaa miestä missään 🙄
Kyllä mä olen ihan suhteessa :D enkä minkään random miehen kanssa, joka vaan kävelee kadulla vastaan ja on "ihan ok". "Moi, sä et kiinnosta mua yhtään, mutta haluisitko silti olla mun kanssa kun ei tässä parempaakaan tekemistä ole". Joo sepä olisi hyvä alku suhteelle.
Oma mieheni ei ollut "plääh,ihan ok", vaan ihastuin häneen heti. Ja hän minuun. Karmeaa olisikin jos päätyisi yhteen sellaisen miehen kanssa, joka ei edes halua minua!
Ja sun mielestä rima on ulkoavaruudessa, jos haluaa kipinää ja kemiaa?!
Vierailija kirjoitti:
Jäätte kokonaan ilman miestä tuolla menolla. Ihmiset on enimmäkseen tuiki tavallisia, jopa tylsiä. Mikäs siinä jos ei yksin eläminen haittaa.
Mun valinta oli kuitenkin avioitua ihan tavallisen miehen kanssa. En jäänyt vartoomaan mitään unelmien prinssiä, ei sellaisia oikeasti olekaan.
Ei ole kaduttanut.
Elämä kun kuitenkin on keissi, joka kannattaa ottaa silleen realistisesti eikä haihatella turhia.
Kuulostaa kamalalta että elämässä ei saisi "haihatella" unelmiansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ota ihan ok miestä, ei toimi
Missä ihmeessä niitä naisten kaipaamia merkillisiä, täydellisiä ja erityisiä miehiä oikein on? Miksi sellainen pitäisi saada, vaikkei nainen itsekään ole sellainen?
Mä ainakin kaipaan miestä, joka herättää mussa tunteita. Ei riitä että mies on paperilla "ihan ok", pitää meillä olla myös yhteys!
Mun aiemmat miehet ei oo olleet mitään salilla käyviä lihaskimppuja tai pitkiä adoniksia, ei kyse ole ulkomuodosta. Sillon kun kolahtaa niin kolahtaa. Elämäni rakkaus oli polvivaivainen raksamies, jolla oli nykymittapuulla ihan hirveät hampaat (kun nykyään tuntuu kaikilla olevan suorat ja valkoset ja jos ei oo niin mennään ne laittamaan...). Se oli tosirakkautta, eikä mies ollut todellakaan mulle mikään puolihaalea "ihan ok".
Ihastuminen on ihanaa. Miten pystyy aloittamaan parisuhteen ilman ihastumista? Ja siinä vaiheessa jos ihastuu, miten voi enää sanoa että toinen on vain "ihan ok".
Vierailija kirjoitti:
Mä tein niin. En siinä montaa vuotta jaksanut yrittää väkisin miellyttää miestä. Kyllä se pitää olla sellainen kumppani, jonka kanssa haluaa olla. Muuten ei mistään tuu mitään, sekistäkään. Toki voit lapsen saamisen takia olla ok-miehen kanssa ja sitten erota. Mutta kivempi olisi se lapsikin saada oikeasti kiinnostavan miehen kanssa. Toki naisilla aika on sen suhteen rajallinen.
Aika sairas ja itsekeskeinen on teidän näkemys elämästä. Toivottavasti yksikään ihan "ok" mies ei joudu uhriksenne ja tuottamaan pettymystä keskinkertaisuudellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ok-miestä sänkyyn, ei ok-miestä mihinkään. Mies joko kasvaa ja kehittyy, tai kuolee sukupuuttoon. Luonnonvalinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein niin. En siinä montaa vuotta jaksanut yrittää väkisin miellyttää miestä. Kyllä se pitää olla sellainen kumppani, jonka kanssa haluaa olla. Muuten ei mistään tuu mitään, sekistäkään. Toki voit lapsen saamisen takia olla ok-miehen kanssa ja sitten erota. Mutta kivempi olisi se lapsikin saada oikeasti kiinnostavan miehen kanssa. Toki naisilla aika on sen suhteen rajallinen.
Aika sairas ja itsekeskeinen on teidän näkemys elämästä. Toivottavasti yksikään ihan "ok" mies ei joudu uhriksenne ja tuottamaan pettymystä keskinkertaisuudellaan.
Joopa joo. Suurin osa miehistä ottaa puolisokseen nimenomaan ok-naisen, kunhan seksi on säännöllistä ja palvelukset pelaa. Sairasta? Ei. Sukupuolisidonnaista? Ei. Kyllä sinäkin nälkääsi perunan lopulta söisit jos ei ole parempaa tarjolla.
Ei niitä ok miehiä niin vain oteta, mikä se edes on? Niilläkin on luultavasti tiukahkot vaatimukset. Kaiken maailman homssut tuskin kelpaavat kellekään. Toinen ei ei ei ryhmä on itsestään liikoja luulevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein niin. En siinä montaa vuotta jaksanut yrittää väkisin miellyttää miestä. Kyllä se pitää olla sellainen kumppani, jonka kanssa haluaa olla. Muuten ei mistään tuu mitään, sekistäkään. Toki voit lapsen saamisen takia olla ok-miehen kanssa ja sitten erota. Mutta kivempi olisi se lapsikin saada oikeasti kiinnostavan miehen kanssa. Toki naisilla aika on sen suhteen rajallinen.
Aika sairas ja itsekeskeinen on teidän näkemys elämästä. Toivottavasti yksikään ihan "ok" mies ei joudu uhriksenne ja tuottamaan pettymystä keskinkertaisuudellaan.
Joopa joo. Suurin osa miehistä ottaa puolisokseen nimenomaan ok-naisen, kunhan seksi on säännöllistä ja palvelukset pelaa. Sairasta? Ei. Sukupuolisidonnaista? Ei. Kyllä sinäkin nälkääsi perunan lopulta söisit jos ei ole parempaa tarjolla.
Feikkaako ne miehet sitten olevansa rakastuneita? Kauanko sellaista jaksaa esittää? Eikö se nainen muka huomaa ettei miestä oikesti kiinnosta?
Tai entä se ok mies, eikö se muka huomaa ettei naista kiinnosta?
Jösses, onneksi en ole ollut sinkku viimeiseen 20 vuoteen, kuulostaa aika kaamealta jos meno on tuollaista nykyään!
Kun miehiltä tulee tota bratt pitt vs. Ok-mies argumenttia niin eikö he ole kokeneet ollenkaan sitä kemiaa minkä taas kaikki naiset tietävät? Se ok mies voi olla bratt pitt ja joku ihan tavis lökähousu menisi heittämällä ohi. No miehet ei taida ymmärtää...
Älä ota ok:ta.
Alue: Aihe vapaa
Ei tietenkään toimi, kun miehen pitäisi olla joku erikoinen tapaus ( julkkis, rikas, ultrakomea, rikas jne.)